Laitanpa viestin vielä tälle palstalle, jos neuvoja löytyisi.
Olemme olleet yhdessä 2 vuotta. Puoli vuotta seksi sujui ihanasti: intohimoista seksiä harrastettiin joka päivä ja molemmat olivat siihen halukkaita. Sitten avomieheni halut alkoivat vähentyä. Hän käänsi selkänsä minulle juuri silloin, kun minä ehdotin seksiä ja lupasi minulle seksiä seuraavana päivänä. Seuraavana päivänäkään en lupauksista huolimatta saanut seksiä. Näin kului muutama päivä. Vasta muutaman päivän kuluttua mieheni halusi seksiä. Sain sitä yhtenä päivänä ja taas jouduin anelemaan muutaman päivän ajan. Lopulta kyllästyin anelemaan ja olemaan aina innokas ja valmis.
Nykyisin harrastamme seksiä 2 krt kuukaudessa. Normaalistikin mies haluaa nykyisin vain 2 kertaa viikossa. Puhumme seksin vähyydestä, mutta mitään muutosta suhteeseen ei tule. Mieskin väittää haluavansa enemmän seksiä. Hän saattaa kuitenkin jopa nukahtaa kesken seksin - juuri silloin, kun minä olisin melkein valmis ja häntä eniten tarvitsisin.
Seksin puutosta lukuun ottamatta mies on aivan täydellinen: mukava, ystävällinen, huumorintajuinen, kiltti, tekee kotitöitä. Hellyyttä ja suukottelua meillä on päivän mittaan aina.
Kehoni kuitenkin huutaa varsinaista seksiä! Olen nuori, kaunis, älykäs ja innokas. Haluaisin joka päivä ja ajatus tälläisesta elämästä 20 vuotta eteenpäin hirvittää. Olen puhunut, anellut, raivonnut, käyttänyt seksikkäitä alusvaatteita... mutta mikään ei auta. En jaksa enää anella ja innostua, koska ei siitä mitään kuitenkaan tule. Tunnen olevani kuin vankilassa; en saa olla oma itseni. On kuin minusta olisi leikattu pala pois.
Olemme eron partaalla. Aivan viimeisenä keinonamme varasimme terapiaankin ajan. En tiedä, jaksanko jatkaa avomieheni kanssa. Rakastan häntä kaikesta huolimatta. Kuitenkin ajatus siitä, että tuolla jossain on innokas ja rakastava mies juuri minulle, on hyvin vapauttava.
Miten olette selvittäneet seksin solmut? Onko suhteen jatkaminen kannattanut? Onko uuden miehen kanssa elämä tuntunut paremmalta
Olemme olleet yhdessä 2 vuotta. Puoli vuotta seksi sujui ihanasti: intohimoista seksiä harrastettiin joka päivä ja molemmat olivat siihen halukkaita. Sitten avomieheni halut alkoivat vähentyä. Hän käänsi selkänsä minulle juuri silloin, kun minä ehdotin seksiä ja lupasi minulle seksiä seuraavana päivänä. Seuraavana päivänäkään en lupauksista huolimatta saanut seksiä. Näin kului muutama päivä. Vasta muutaman päivän kuluttua mieheni halusi seksiä. Sain sitä yhtenä päivänä ja taas jouduin anelemaan muutaman päivän ajan. Lopulta kyllästyin anelemaan ja olemaan aina innokas ja valmis.
Nykyisin harrastamme seksiä 2 krt kuukaudessa. Normaalistikin mies haluaa nykyisin vain 2 kertaa viikossa. Puhumme seksin vähyydestä, mutta mitään muutosta suhteeseen ei tule. Mieskin väittää haluavansa enemmän seksiä. Hän saattaa kuitenkin jopa nukahtaa kesken seksin - juuri silloin, kun minä olisin melkein valmis ja häntä eniten tarvitsisin.
Seksin puutosta lukuun ottamatta mies on aivan täydellinen: mukava, ystävällinen, huumorintajuinen, kiltti, tekee kotitöitä. Hellyyttä ja suukottelua meillä on päivän mittaan aina.
Kehoni kuitenkin huutaa varsinaista seksiä! Olen nuori, kaunis, älykäs ja innokas. Haluaisin joka päivä ja ajatus tälläisesta elämästä 20 vuotta eteenpäin hirvittää. Olen puhunut, anellut, raivonnut, käyttänyt seksikkäitä alusvaatteita... mutta mikään ei auta. En jaksa enää anella ja innostua, koska ei siitä mitään kuitenkaan tule. Tunnen olevani kuin vankilassa; en saa olla oma itseni. On kuin minusta olisi leikattu pala pois.
Olemme eron partaalla. Aivan viimeisenä keinonamme varasimme terapiaankin ajan. En tiedä, jaksanko jatkaa avomieheni kanssa. Rakastan häntä kaikesta huolimatta. Kuitenkin ajatus siitä, että tuolla jossain on innokas ja rakastava mies juuri minulle, on hyvin vapauttava.
Miten olette selvittäneet seksin solmut? Onko suhteen jatkaminen kannattanut? Onko uuden miehen kanssa elämä tuntunut paremmalta
Vastaukset 12
Vanhimmat
taitaa olla niin etta harrastatte seksia liian myohaan, puoli vuotta jaksaa innosta puhkuen mihin aikaan tahansa mutta jos sulla on tapana syttya "vahan" liian myohaan niin ukko pistelee jo unten mailla kun sina vasta alat lammeta.
pylly pystyyn vaan aikasemmin ja jo keittiossa ja heti aamulla taas niin tulee melaa mekkoon.
Jos mies on noin muuten oikein ihana, niin älä pillitä täällä. Kyllä sä orgasmin saat ilman kikkeliäkin. Työnnä vaikka pesismaila sinne.
Anelin 3 vuotta mutta en päässyt edes
treffeille joten nyt sitten vaan istutaan
tietsikan edessä tai voihan sitä lähtee
vaikka mökille puita nuss... eiku pilkkomaan.
Niin että sullahan on asiat suhteellisen hyvin!
Samanlainen tarina kuin sinullakin. Olimme kaikesta huolimatta yhdessä 12 vuotta. Meillä oli muuten mukavaa, ja joka yö käsi kädessä nukahdimme. Hellyyttä suhteessa oli mutta ei seksiä. Kun olin useamman kerran tullut torjutuksi lakkasin tekemästä aloitteita. Siihen se sitten jäikin, joskus hän olisi halunnut keskellä yötä ja herätti minut kesken parhaitten unieni - no ei kiinnostanut. Erotessamme emme olleet harrastaneet seksiä yli 5 vuoteen, olin jo aivan unohtanut ja ajatellut että 'se siitä'. Vähän niinkuin tupakoinnin lopettaminenkin, alku oli haankalinta mutta sitten sen unohtaa, tunne oli pikemminkin surun tunne että sitä ei enää ole muttta mies on kyllä ihan mukava. Kun sitten kuitenkin erosimme se oli hieno asia, olemme edelleen ystäviä ja suhteemme on täysin ongelmaton. Minä olen nyt löytänyt uuden miehen, 'loppuelämänimiehen'!
Seksi on upeata ja kaikki muukin, ollut jo pari vuotta. Kannatti vaihtaa, seksi on kyllä aikuiselle naiselle se todellinen hyvän olon perusta, ainakin minusta se tuntuu nyt siltä kun on kokeillut molempia. Ja huom, emme ole aivan nuoriakaan, lähentelemme kuuttakymppiä molemmat.
'Sen näkee naaamasta kun lakkaa saamasta' (Juha Vat Vainio)
Seksi on niin iso osa suhdetta että ilman sitä ei ole oikeaa pari suhdetta.Se on aivan jotain muuta.Ja loppu tulos on että puutteessa oleva tulee ennemmin tai myöhemmin katkeraksi ja pahimmassa tapauksessa rupeaa vihaamaan toista totaalisesti.Koska olet vielä noin nuori niin julmalta kuin se tuntuukin niin loppu tulos on ero ennemmin tai myöhemmin jollette saa asioita toimiin.Elämä on kuiteskin loppupelissä niin lyhyt että ei sitä kannata tuhlata.Jokainen joutuu kuitenkin tekeen itse omat päätöksensä joten voimia sulle se toden näkösesti tullee oleen erittäin vaikea päätös.
Itselläni on vähän sama pulma, eli oma käsitykseni ja kokemukseni on se, että seksi kuuluu ns. normaaliin parisuhteeseen. Meillä on ollut seksiä kunnolla neljä vuotta sitten. Sen jälkeen hyvin satunnaisesti. Viime kerrasta on kohta 3 kk. Olen sporttinen, mukava mies. Vituttaa, kun joudun vaimoltani vonkaamaan. Nyt olen tehnyt sen päätöksen, etten enää vonkaa, eli antaa olla. En jaksa niitä loputtomia selityksiä, että "jos vaikka huomenna jne".
Kunnioitan liikaa itseäni annellaksi seksiä. Vieraisiin en halua lähteä, vaika tarjokkaita olisikin. Vaimoni kanssa emme oikein edes pysty puhumaan riitelemättä koko asiasta.
Onko asiallisia vinkkejä, kiitos!
vedä hanskaan
sama juttu meillä kotona. Se kärttyisyys ja ahdistus alkaa olla jokapäiväistä. Eikä sille enää tietyn pisteen ylitettyä voi mitään.
Vaikea enää edes hymyillä
Ei siitä vaan tule mitään jos toinen aina vonkaa ja toinen haluaa "joskus".
Kokeilin sitäkin etten halunnut, olin välinpitämätön mutta tulos kuitenkin se sama, eli ei mitään. Ehkä toinen oli vain onnellisempi kun en ehdottanut.
Surkeaa - Kerjäsin aikani kuin koira, asioista puhuttiin, ja riideltiin. Nyt tilanne on se että etsin itselleni asuntoa, ei tästä mitään tule.
Halukas mies ja kylmä nainen.
Ei se seksi nyt niin älyttömän tärkeää suhteessa ole. Olen jo reilun vuoden seurustellut, eikä meillä ole sänkyyn kiire ollenkaan.
Olen ollut naimisissa 15v., joka päätyi eroon vuosia sitten. Olen seurustellut muutaman miehen kanssa, kunnes tapasin nykyisen avokkini.
Olemme olleet yhdessä pari vuotta. Alussa seksiä oli muutama kerta päivässä.
Rakastan häntä, mutta seksi on hiipunut n.kerta viikkoon. Hellimme toisiamme ja huomioimme päivittäin.
En tiedä miksi seksi on jäänyt niin harvaan. Työkiireet, väsymys ym. Syitä voi keksiä.. Silti haluaisin seksiä päivittäin. Mies ei siitä puhu, mutta on valmis kun "otan hänet".
Syy on se että miehet joutuu tekemään suurimman osan siitä hikisestä työstä. Ei sitä aina jaksa, kun suurin osa asennoista väsyttää ja hikikin tulee. .
Ihan vain ajatuksena, että onko teillä yhteistä aikaa? Tarkoitan, että mitä te teette viikonloppuisin? Kun teillä on seksiä noin harvoin, olisi varmasti kiva saada edes kerran viikossa, vai mitä? Siksi ehdotankin ihan seuraavaa ratkaisua: ottakaa lauantai tai sunnuntai vapaaksi. Ei harrastuksia, ei kavereita, ei kotitöitä... ei mitään. Pelkkä aamu riittää. Tarkoitan sitä, että kun lauantaina heräätte, niin nousevatko molemmat vuoteesta kuin tulipalon alla? Miksi ette jäisi köllimään lakanoihin? Voitte aloittaa ihan sillä, että kunhan vain saatte omaa aikaa ja voitte olla toistenne lähellä. Joskus auttaa, että voi irrottautua ja rentoutua rauhassa. Voitte laittaa aamukahvit tulemaan, mutta älkää nousko heti vuoteesta, vaan jääkää peittojen alle makoilemaan. Painostaminen ei yleensä toimi ja fakta on sekin, että viettely koetaan painostuksena, mikäli saamisesta on tullut ongelma. Olet varmasti kertonut, että kaipaat kumppaniltasi seksiä, koska hän on hyvä rakastaja, eikö totta? Nyt on siis aika vain olla. Kysy kumppaniltasi, että mitä mieltä hän olisi tällaisesta lauantaiaamusta. Älä puhu seksistä mitään, vaan sano että haluat aikaa hänen kanssaan. Antaa köllimisen ja hellyyden hoitaa luonnollinen puolensa. :)