Ongelmani on jälleen kerran valinnan vaikeus, nyt olen kolme vuotta (neljäs lähti juuri käyntiin) opiskelemalla ainetta joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Noh gradua aloittelen, koska opinnot ovat sen verran pitkällä ettei enää kannata keskeyttää. Sosiologia on tämä kyseinen aine.
Seuraavan tutkinnon pääainetta pohdin kun minulla on kolme tasaväkistä kilpailijaa venäjä, kansantaloustiede (KTM-puolella) ja kemia. Venäjästä ja kansiksesta on sivuaineet tehtynä joten niihin pääsy ehkä ei olisi täysin mahdotonta, etenkin kun talousmatikastaki löytyy kursseja. Onko täysin itsemurhaa hakea opiskelemaan sekä teknillisten alojen (kemiantekniikkaa), että kauppatieteiden yhteisvalinnassa, ja näiden lisäksi vielä yksittäisiin koulutusohjelmiin kemiaa ja venäjää. Ja päättää sitten vasta mitä haluaa opiskella jos pääsee edes johonkin? Onko joku pyrkinyt noin moneen ja päässytkin johonkin? Vai pitäiskö vähän yrittää karsia?
Ja nyt ne joita ahdistaa, että haluan lähteä opiskelemaan toista tutkintoa voivat jättää vastaamatta. Jos inhoaa pääainettaan, mutta siitä puuttuu ainoastaan gradu niin sitä ei oikeasti kannata keskeyttää. Muuten loppuu opintotukikuukaudet kesken jos alkaa toisia laudaturopintoja vetämään.
Seuraavan tutkinnon pääainetta pohdin kun minulla on kolme tasaväkistä kilpailijaa venäjä, kansantaloustiede (KTM-puolella) ja kemia. Venäjästä ja kansiksesta on sivuaineet tehtynä joten niihin pääsy ehkä ei olisi täysin mahdotonta, etenkin kun talousmatikastaki löytyy kursseja. Onko täysin itsemurhaa hakea opiskelemaan sekä teknillisten alojen (kemiantekniikkaa), että kauppatieteiden yhteisvalinnassa, ja näiden lisäksi vielä yksittäisiin koulutusohjelmiin kemiaa ja venäjää. Ja päättää sitten vasta mitä haluaa opiskella jos pääsee edes johonkin? Onko joku pyrkinyt noin moneen ja päässytkin johonkin? Vai pitäiskö vähän yrittää karsia?
Ja nyt ne joita ahdistaa, että haluan lähteä opiskelemaan toista tutkintoa voivat jättää vastaamatta. Jos inhoaa pääainettaan, mutta siitä puuttuu ainoastaan gradu niin sitä ei oikeasti kannata keskeyttää. Muuten loppuu opintotukikuukaudet kesken jos alkaa toisia laudaturopintoja vetämään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo, samoja ajatuksia on ollut, että olen tajunnut, ettei oma ala ole se "oma". Ja samoin neljäs vuosi alkamassa ja gradu jäljellä. Ajattelin sen gradun ponnistaa kuitenkin jossain vaiheessa, ettei jää kaduttamaan ja helpompihan se on tehdä aiemmin kuin myöhemmin, kun on vielä tiedot muistissa. Sinuna ehkä valitsisin pari vaihtoehtoa, jotka kiinnostaa eniten ja yrittäisin niihin täysillä. On nimittäin varmaan suht kurjaa, jos käy niin että yrität kaikkiin, etkä pääse mihinkään. Resurssit kun olisi silloin jaettu aika moneen suuntaan.. Meinaan näin itse tekisin, esim. kansikseen ja venäjään- ja sitten ihan ilman lukemista voisit käydä koittaan tekniikan pääsykokeet, jos perusmatikka on hyvä- mistä sitä koskaan tietää..
Itselläni vähän samanlaisia suunnitelmia."Jouduin" opiskelemaan syksyllä yliopistoon ja ala ei voisi kiinnostaa yhtään. Silti opiskelen pääaineeni kursseja,koska toi fucking opintoajan rajaus kummittelee tuossa vieressä.
Ensi vuonna lähden niin pitkälle kuin pippuri kasvaa eli siis vaihdan tavalla tai toisella sekä opiskelupaikkaa että alaa.
Olen ajatellut pyrkiä teknilliseen yliopistoon, yliopistoon (lukemaan jotain mat&luon alaa) ja varmaan jotain muuta alaa,jonne joutuu lukemaan pääsykoekirjaa.No se selviää tässä syksyn aikana.
Joissakin yliopistoissa ei olla turhan tarkkoja siitä, onko opinnot juuri siihen pääaineeseen johon olet pyrkinyt ja missä järjestyksessä. Eli, jos et ole varma, että aiot käydä loppuun omassa pääaineessa, kävisin ekavuonna kaikkia ns. yleishyödyllisiä kursseja, jotka ovat mukana lähes kaikissa tutkinnoissa ja saisit ne sitten hyväksiluettua myöhemmin vaihtaessasi alaa. Esim. kielet yms. peruskurssit kannattaa käydä ja sitä tulevaa alaa miettien muitakin kursseja. Turhaan sitä ihan turhiakaan käy(tulevaisuuden kannalta)..
Ekaksi lohdutukseksi: maailmassa on ollut miljoonia ihmisiä ennen sinua saman pulman edessä, joten tilanteesi on aivan normaali vaikkakin ahdistusta herättävä.
Itsekin olin samassa tilanteessa ja opiskelin loppuun ja aloitin myöhemmin toisen alan ja näyttää siltä että saatan saada ne yhdistettyä.
Kannattaa hieman pohdiskella omaa eläämä kynän ja paperin kanssa. Tee lista siitä, mitä sinä haluat oikeasti omassa elämässäsi. Mieti, mitkä tekijät (sisäiset ja ulkoiset) ovat vaikuttaneet koulutusvalintoihisi elämäsi eri vaiheissa. (Saatat huomata, että vapaat valintasi perustuivat aika rajoitettuihin valikkoihin). Mieti millaisia tausta oletuksia olet käyttänyt ja käytät valinnoissasi. Mieti, arvojasi siis niitä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja tarkastele niitä tekemisiesi valossa sillä omista tavoitteista ja pyrkimyksistäsi arjessa (siis ajankäytöstäsi) näet mitä tavoittelet so. pidät arvokkaana. Joskun tässä tekemisessä ja arvoissa on ristiriitoja ja aiheuttavat "pahaa oloa". Itse lähdin kauppikseen aikoinaan, koska halusin selkeän "ammatin", raha oli motiivi, koska se oli konkreettisesti käsitettävä hyötytekijä ja usko siihen että kyvyt huomataan ja status seuraa, mutta... Nyt opiskelen ihan muuta ja tämä tuntuu todelta hyvältä. Mutta prosessi oli pitkä, kun tututstuin itseeni ja muokkasin oman maailmankuvani itselleni sopivaksi. Tsemppiä.... Onni ei tule tavoittelemalla vaan se seuraa kun tekee rakastamiansa asioita ja on uskollinen itselleen.