Oletteko koskaan tulleet ajatelleeksi kun yhteisissä pippaloissa olette sisarillat, tupperwarekutsut ym.... että jutun aihe pyörii aika usein synnytyksissä, raskaudessa, siitä, että kun taas aloin odottaa vauva. Sitä tuskastellaan isoon ääneen, puhutaan siitä kuinka imetetään lasta mahdollisimman pitkään ja surataan ovulaatio ajankohtaa yhdyntöjen välttämiseksi. Näistä asioista tuskin yleissti puhutaan , mutta tiedän asian olevan niin. Oletteko koskaan ajatelleet, että seurassanne saattaa istua vuosikausia lapsettomuudesta kärsinyt sisar, jonka sydämeen sattuavat hyvin kipeästi nämä puheet. Oletteko koskaan kysyneet, miten hän jaksaa, miettineet sen sijaan kuinka helppoa hänellä nättää olevan, kuinka paljon hän joutuu kärsimäänvaikeista lapsettomuus hoidoista, siitä, että hänellä ei ole lapsia, ympäristön painostuksesta, ihmettelystä ja siitä että syli on tyhjä. Lapset tuovat kuitenkin suuren siunauksen ja tarkoituksen elämään. Ajatelkaa, että Jumala on perhettänne suuresti siunannut kun on anatnut teille paljon lapsia.Se ei ole mikään rangaistus, ymmärtäkää hyvät ihmiset asian arvo,
Uskovaiset äidit
maija meikäläinen
212481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vaatii tosiaan vähän luonteenlujuutta, että pystyy kääntämään puheenaiheen lapsettomuuteen, sen hoitoon, adoptiomahdollisuuksiin, impotenssiin jne. Jos oma kantti kestää, niin kannattaa vähän ravistella naisjoukkoa tajuamaan, että kaikki ei ole niin itsestään selvää.
puheenaiheen impotenssiin? Eiköhän siitä ääneen puhuminen olisi pahin mahdollinen häväistys miehellesi? Itse olen mies ja jos olisi tuollainen ongelma, se olisi suurin salaisuuteni ja salassa lääkärin kanssa yritettäisiin korjata. Asia ei ole miehelle mikään olankohautuksella sivuutettava. Tässäpä miehinen näkökulma asiaan.:)
Minäkin olen ihmetellyt monesti, miten jotkut naiset voivat kertoa hyvinkin yksityiskohtaisesti jotain juttuja yhteiselmästään miehensä kanssa. Me olemme mieheni kanssa sopineet, että meidän yhdyselämä ei kuulu muille. Voimme sataprosenttisesti luottaa toisiimme siinäkin asiassa.
Onneksi tuollaiset hölöttäjä naiset ovat harvinaisuus! Vaan mitenkähän mahtaa olla miesten laita? Monesti olen kuullut, kuinka mies alentaa vaimoaan esim. kehumalla toisille miehille, kuinka hänen vaimo teke sitä ja tätä hänen vuokseen. Mahtaa olla siitä puhe, mistä puute ;)
Siis voiko impotenssista kärsivä mies muka hoidattaa "ongelman" pois? Miksi niin saa tehdä? Eikö se tarkoita, ettei Jumala halua sinun lisääntyvän?
...
Eihän impotenssi ole itsessään välttämättä mikään vika, vaan oire, joka voi johtua hyvin monenlaisista asioista, kuten psyykkisistä asioista, stressistä, ylipainosta tms.
Eikö mielestäsi ongelmia, jotka voivat aiheuttaa impotenssia saa hoidattaa pois?
No laihduttaminen ja stressin vähentäminen tekee varmasti kaikille hyvää. Se on ihan totta. Mutta tarkoitin tolla "hoidattamisella" esimekiksi potenssilääkkeiden syömistä. Kyllä lääkärit määrää kyseisiä lääkkeitä myös ylipainoisille, vaikka laihduttamista voisi ensin kokeilla. Lestadiolaislääkäreistä en tosin tiedä, kun hehän voivat vedota omaantuntoon.
Niin, kuka tietää, onko impotentille tarkoitettu lasta? Ehkäpä hyvinkin, jos vaiva voidaan hoitaa.
Joskus hedelmättömyydelle ei voida mitään, ehkä pariskunnalle ei ole tarkoitettukaan omia lapsia. Kuka tietää..
Oletko sitä mieltä, että esim. nuoria miehiä ei saa rokottaa sikotautia vastaan. Sinähän tiedät, että, jos aikuinen mies sairastaa sikotaudin, hänestä voi tulla hedelmätön. Ja sinun mielestäsi sikotautia vastaan ei poikalapsia/nuoria miehiä saisi rokottaa? Niinkö? Ihan vain sen takia, että Jumala on tarkoittanut, että he eivät tulisi saamaan lapsia.. Ei se noin ole!
Kyllä elämä on arvokas asia, niin arvokas, että hedelmättömyys voidaan katsoa viaksi ellei peräti sairaudeksi. Ja sairauksia on hyvä hoitaa, jotta tulisi terveeksi. Joskus sairauteen ei ole parannuskeinoa. Se on vain hyväksyttävä.
...kautta tutkii asiaa, niin mielipiteet olisi hyvä perustella tukevasti Jumalan sanalla.
Jumalan sana ei anna missään kohti ymmärtää, etteikö ihmisen tulisi tehdä kaikki voitava suojellakseen ja varjellakseen elämää ja luomakuntaa kaikin mahdollisin keinoin.
Jumalan sana kehottaa myös tekemään lähimmäiselle sen, minkä haluaisi itselle tehtävän.
Ethän sinäkään nauti, jos jollakin on vaivana impotenssi, vaan haluathan, että vaivasta kärsivä ihminen pääsisi eroon vaivastaan tavalla tai toisella.
"että jutun aihe pyörii aika usein synnytyksissä, raskaudessa, siitä, että kun taas aloin odottaa vauva. Sitä tuskastellaan isoon ääneen, puhutaan siitä kuinka imetetään lasta mahdollisimman pitkään ja surataan ovulaatio ajankohtaa yhdyntöjen välttämiseksi. Näistä asioista tuskin yleissti puhutaan , mutta tiedän asian olevan niin."
Tämä on sitä kaksinaamaisuutta, joka johti liikkeestä lähtöön. Ehkäistään epäsuorasti.
Just joo. Hohhoi, miten te JAKSATTE!?!? Aivan uskomattomia juttuja.
Siis olen miettinyt just tota juttua että miten sitä voi olla "ehkäisemättä epäsuorasti" jos esim. vaivaa synnytyksen jälkeinen masennus tai muuten on ihan taju kankaalla pienten lasten takia. Isäntäkö aina ehdottaa ja emäntä suostuu, silloin ei kierrosta välttämättä ole tietoa. Mutta kyllä nainen tietää milloin suurinpiirtein voi tulla raskaaksi ja silloin saattaa olla kova kiusaus "pantata" pari päivää... Vai kuuluuko naisen just ovulaation aikaan olla tosi innokas? Eli kuuluuko niitä lapsia tehdä tietoisesti yrittäen vai mitä, koska kuitenkin jonkinlainen tietoisuus naisella kierrostaan on? Kuulostaako saivartelulta?
allekirjoita tuota, mut eihän mulla ole vielä paljon kokemustakaan. Ja jos lapseton on lapsellisten seurassa, onhan kohteliasta ottaa hänetkin huomioon?
Ehkei hienotunteisuus ja huomioonottaminen olisi pahitteeksi. Olipa ympärillä toisia lapsettomia tai lapsellisia, puhe saattaa liikkua usein aika mauttomilla alueilla. Jotkut äidit eivät ymmärrä yleensäkään ettei kaikkia ympärillä olevia kiinnosta vatvoa ko. asioita "kaikkien muiden naisten" kanssa. En katso että olleellista olisi onko itsellä lapsia vai ei. On puheenaiheita, joita ei yksinkertaisesti halua jakaa kenen tahansa kanssa. Tuskinpa sinäkään pohdit lapsettomuutta missä tahansa seurassa.
Koen synnytyskokemukset mieheni ja minun väliseksi asioiksi. Minua ihmeteyttää usein eräiden naisten tarve kertoa synnytyksistään yksityiskohtaisesti milloin missäkin kekkereillä. Mautonta minusta. Olen usein vaihtanut puheenaihetta tai siirtynyt yksinkertaisesti pois tilanteesta, kun rouvat alkavat puhua näistä aiheista. Tosin kyllä välttelen myös tapahtumia, missä kotiäidit kokoontuvat. Puheenaiheet ovat usein aika lapsikeskeisiä.
että äidit haluavat jakaa kokemuksiaan toisten kanssa, onhan se tärkeää itse kullekkin puhua niistä asioista, jotka elämässä sillä hetkellä tuntuu tärkeiltä. En halua tuomita ketään kirjoituksella, enkä väitä, että asia esim ovulaatioden suhteen kaikilla olisi niin, mutta olen kuullut, etä semmoista seurantaa saattaa olla. Itsestäni se tuntuu aika pahalta, mutta ei kai meidän tarkoitus ole toisten elämää liiaksi seurata, vaan pitää huoli siitä omasta kilvoituksesta, pitäen kuitenkin mielessä ajatuksen että olemmehan me veljiemme "vartijoita". Toivoisin vain, että te äidit sisitte voimia oman arkenne keskelle ja jaksaisitte muistaa, että lapset ovt Jumalan suuria lahjoja. Kaikille niitä ei ole suotu ja oman lapsen saminen voi olla jokaien iltarukouksen aihe.
" - - jaksaisitte muistaa, että lapset ovt Jumalan suuria lahjoja. Kaikille niitä ei ole suotu ja oman lapsen saminen voi olla jokaien iltarukouksen aihe. "
Kamalaa hurskastelua, joka ei auta meistä niitä jotka emme halua synnyttää jatkuvasti.
Lapset ovat ihania ja aivan mahtava juttu, mutta kai sitä kaipaa intellektuellimpaakin keskustelua kuin vain niitä synnytys-, raskaus- ja neuvolajuttuja. Ja tosiaan yksityiskohdat eivät edes suurelle yleisölle kuulu.
Niin, hurskastelua tai ei, ymmärrän kyllä tuon, että muitakin vaihtoehtoja on kuin 0 tai 10 lasta.:)
Olen kyllä paljonkin kulkenut kaiken maailman kotimyyntitilaisuuksissa, mutten ole vielä koskaan törmännyt esim. ovulaatio-yhdyntöjenvälttely -keskusteluihin. Se on tosi juttu, että puhe tahtoo kääntyä usein lapsiin ja synnytyksiin, sillä sitähän mahtuu hyvin paljon vl-naisten elämään.
Asiana hyvä huomata se, että joukossa saattaa olla myös se tuollaisten asioiden kanssa kipuileva naisihminen, joka kokee yksinäisyyttä ja jopa syrjintää suurperheen äitien joukossa. Syytä ottaa huomioon tuokin juttu :)
Itse välttelen tuollaisia tilanteita missä äiti-ihmiset kokoontuvat. Siellä puhutaan heille tärkeistä asioista. Minulta saatetaan kyllä kysyä mitä kuuluu.. mutta vastausta kukaan ei kuule tai siitä ei kehity keskustelua.
Mutta mielestäni myös seuroissa käynti on joskus hyvin raskasta. Kerta toisen jälkeen puheessa kuulee kuinka perheellisillä on raskasta, kun lapsi Jumala siunaa paljon...
Yksinäisella ja lapsettomalla voi myöskin olla raskasta, yhtä raskasta kuin perheellisellä. Harvoin kuitenkaan meitä muistetaan puheissa... Olo voi usein olla ulkopuolinen ja päässä kaikuu Jumala miksi et siunaa minulle puolisoa, parhettä...
Tekee mieli muistuttaa vanhan kansan sanonnasta, että Jumala kyllä auttaa myrskyssä mutta ihmisen pitää itse soutaa.
tulisi soutaa?? En tainnut ymmärtää viestiäsi...