Heips!
Onko kukaan suomessa viettänyt ns. vauvajuhlia? Ainakin yhdysvalloissa olen kuullut/elokuvissa (heh) nähnyt näitä pidettävän.
Joka tapauksessa, kun itse on niin iloinen odotuksestaan että haluaisi siitä muidenkin kanssa puhua, niin monesti on käynyt mielessä että olisi mukava jos kaverit olisivat tälläiset järjestäneet.
En kuitenkaan lähde tällaista ehdottelemaan koska olen huomannut että kun ystäväni (siis todella niitä hyviä ystäviä en omaa kuin muutaman) ovat olleet tuen tarpeessa tms. minä olen ollut paikalla sekä järkännyt synttäri yllätyksiä yms. (tämä siis pyytämättä)
Mutta kun itse sitten olen vuorostani tullut raskaaksi tai kaivannut tukea elämän alamäessä, niin ystäviä ei ole näkynyt vaikka olen koittanut ottaa yhteyttä, niin siihenkään ei ole välitetty vastata...
Kovin oudolta tämä tuntuu,mielestäni ystävyys kuin parisuhdekin toimii hyvin kun molemmat huomioivat toisiaan.
Ystäväni on ollut tietoinen minua kohdanneista murheista jne. ettei välinpitämättömyyttä voi sen piikkiin laittaa.
Olisiko viisainta unohtaa nämä ihmiset? Kun ei tunnu mukavalle tämä, jo kauan jatkunut, yksipuolinen yhteydenpito/välittäminen.
Onko kukaan suomessa viettänyt ns. vauvajuhlia? Ainakin yhdysvalloissa olen kuullut/elokuvissa (heh) nähnyt näitä pidettävän.
Joka tapauksessa, kun itse on niin iloinen odotuksestaan että haluaisi siitä muidenkin kanssa puhua, niin monesti on käynyt mielessä että olisi mukava jos kaverit olisivat tälläiset järjestäneet.
En kuitenkaan lähde tällaista ehdottelemaan koska olen huomannut että kun ystäväni (siis todella niitä hyviä ystäviä en omaa kuin muutaman) ovat olleet tuen tarpeessa tms. minä olen ollut paikalla sekä järkännyt synttäri yllätyksiä yms. (tämä siis pyytämättä)
Mutta kun itse sitten olen vuorostani tullut raskaaksi tai kaivannut tukea elämän alamäessä, niin ystäviä ei ole näkynyt vaikka olen koittanut ottaa yhteyttä, niin siihenkään ei ole välitetty vastata...
Kovin oudolta tämä tuntuu,mielestäni ystävyys kuin parisuhdekin toimii hyvin kun molemmat huomioivat toisiaan.
Ystäväni on ollut tietoinen minua kohdanneista murheista jne. ettei välinpitämättömyyttä voi sen piikkiin laittaa.
Olisiko viisainta unohtaa nämä ihmiset? Kun ei tunnu mukavalle tämä, jo kauan jatkunut, yksipuolinen yhteydenpito/välittäminen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mulle järjestettiin baby shower kun jäin töistä pois. ihan vaan muutama kaveri,sain lahjoja ja syötiin ja juoruttiin. oli mukavaa..
mitenkään lapseen liittyen mulla on ollut kyllä muutama "yksipuolinen" ystävyyssuhde, olen itse seurallinen ja soittelen kavereille paljon. jos alkaa useamman kerran olla niin että lupaa soittaa mutta koskaan ei soita tai sovitaan tapaaminen joka aina perutaan , niin kyllä olen mieluummin sitten ilman moisia ystäviä.
kenties voisit mainita ystävillesi miltä tuntuu kun jätetään yksin, ja kysyä haluaako olla enää kaveria. parempi sekin ehkä,saattaa aukaista toisen silmät. ehkä se ei ole tarkoituksellista vaan ajattelemattomuutta. saattaahan olla myös että oma perhe ja elämä vie ajan kiinnostua toisten huolista.
tsemppiä ja onnea odotukseen!
Joissakin porukoissa on vaan turha odottaa, että muut olisivat yhtä ajattelevaisia ja aktiivisia huomioimaan, kuin ehkä itse on. Olisiko mitenkään mahdollista, että ystäväsi luulevat sinun haluavan viettää raskausaikaasi rauhallisesti ilman sen kummempia rillutteluita? Ja välttävät sen takia ylimääräistä yhteydenpitoa.. Tai ehkä heistä tuntuu, etteivät osaisi sinun kanssasi oikein vauva-aiheeseen suhtautua. Mistä näistä tietää - vertaan nyt vain omiin tuntemuksiini, kun ystävät ovat odotuksestaan ilmoittaneet.
Ehdotan, että järjestät itse pienet vauvakutsut. Pistät näille ystäville kutsun ja toivot heidän tulevan nyt viettämään aikaa kanssasi, koska pian onkin niin, että vauva vie kaiken aikasi...
että muistatko aikoja, jolloin joku tuttu oli raskaana ja sinä et? Ei sitä jaksa kauaa kuunnella, jos kaikki puhe on vaan vauvasta ja sen odotuksesta. Loppuu ne yhteiset asia jos kaikki pyörii odotuksen ympärillä, kun ei se asia kiinnosta, varsinkaan nuoria ja vapaita.. Eli ymmärrystä myös niitä ystäviä kohtaan.
Laskeskelin tässä itse, että viimeisen viiden vuoden aikana olen järjestänyt lukemattomia eri kekkereitä. Minusta se on hauskaa. Monet ystäväni, jotka ovat olleet mukana suurimmassa osassa kekkereitäni eivät ole kutsuneet minua koskaan edes kotiinsa käymään, puhumattakaan että olisivat järjestäneet juhlia tms.
Toiset ihmiset eivät vain ole mitään bileidenjärkkääjätyyppiä. Mutta ymmärrän kyllä, että tympii jos itse saa aina olla se aktiivinen osapuoli.