Sunnuntaina aamusella ruoholahden kanavasta nostettiin n. 6 metristä moottorivenettä. Miten tommosen saa uppoamaan kun kelitkin olleet varsin tyynet? Vai oliko taas ilkivaltaa?
uponnut botzki ruoholahdessa
outoo
296776
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Veneen uppoaminen nyt ei luulisi olevan kovinkaan epätodennäköinen tapahtuma. Esim. minun veneessäni on pari isoa läpivientiä sellaisessa paikassa, että niiden kuntoa ja letkun kiinnitystä ei pääse sisäpuolelta tarkastamaan. Ne ovat kyllä näkyvissä mutta sinne ei mitenkään yllä. Täytyy vain toivoa että ne eivät petä. Jos näin käy, vene on melko nopeasti täynnä vettä ja pohjassa.
Minä en ainakaan moiseen ruuheen nousis, jos ei läpivienneillä asianmukaista tarkistusta tai kunosta tietoo...
Ei helvetti, kyllä läpiviennit (myös ne letkut ja kiristimet) pitää tarkastaa vähintään joka kevät ja mieluummin vielä muutaman kerran kauden mittaan. Ja kuka ihmeessä laittaa läpiviennin sellaiseen paikkaan että sitä ei pääse korjaamaan???
Tiedän kyllä tapauksen jossa kaveri tarkasti kyllä että itse läpivienti oli kunnossa, mutta oli unohtanut tarkastaa letkun kunnon ja niinpä eräänä yönä seuran vahti soitti ja kertoi purkkarin olevan pohjassa...
No joo, kyseessä ovat purkkarin avotilan tyhjennysputket, jotka menevät sitloorasta suoraan alaspäin. Läpiviennit jäävät moottorin taakse siten, että sulkuventtiilit(pyöritettävät luistiventtiilit joiden sulkeminen kestää viikon) yltää juuri ja juuri sulkemaan, mutta sen paremmin sinne ei ylläkään. Eihän tuo missään nimessä suositeltava konstruktio ole
Kuka laittaa niitä septin päästöreikiä tai generaattorin pakoputkia vedenpinnan alle? Ne asentaa niin,että epäkuntoisinakin vene sentään pysyy pinnalla...Perusasioita.Ei lasikuituvenettä pitäisi saada uppoamaan ellei ole lahjoja tosiaan upottaa sitä(esim.laskee sen veteen ilman pohjatappia).
Kuka asentaa septin poistoputken vedenpinnan yläpuolelle (siis muun kuin imutyhjennykseen tarkoitetun)? Ajatuskin on varsin kuvottava... Ja milläs otat huuhteluveden vesirajan yläpuolelta?
Minulla on matkavene missä on pentteri ja vesiwessa, silti siinä ei ole yhtään läpivientiä koko veneessä. Hyvällä suunnittelulla huomaa että läpiviennit ovat turhia kapistuksia. On vain vanha usko että niitä pitää olla veneissä???
Kerrotko vähän tarkemmin, miten olet selvinnyt ilman läpivientejä? Sullako on septitankin lisäksi tankit sekä huuhteluvedelle että harmaalle vedelle?
Miten moottorin jäähdytys?
...mahdollista, jos vesitankki on kyllin iso tai sitten tukeudutaan päivittäin vierassatamiin, joista saa vettä. Moottorinkin kai saa hoideltua kölijäähdytyksellä, ainakin uppoumaveneissä. Mutta useimmissa ei ole edes tilaa millekään monien satojen litrojen vesitankille.
makeavesitankit yhteensä 800 litraa ja löpötankit 1300 litraa.Moottorin jäähdytysveden heittää sivulta (veden pinnan päällä oleva reikä) ulos.Myös kaikki varoventtiilit (ylitäyttö)tulee ulkoota sekä generaattorin pakoputki.Ainoat vedenalla olevat reiät on koneiden pakoputket sekä septin tyhjennys,imutyhjennys tietty ulkona.
Moottorin jäähdytysveden heittää sivulta (veden pinnan päällä oleva reikä) ulos"
Niinpä tietysti mutta, mistä se ottaa jäähdytysveden sisään. Vai onko sellainen systeemi että jäähdytysvettä ei tarvita?
Pohjassa on jäähdytysnesteelle kanavat missä se jäähtyy ja pakosarja on myös makeavesi jäähdytetty. Pakoputki on lämpöeristetty teräsputki. Makeavesitankki käyttövedelle on 115 L. Tiskivedet menee 25 Litraseen välitankkiin ja siitä ylivuotoputki septiin. Vessan huuteluvesi otetaan välitankista. Pöntöstä se menee septiin joka on myös 115 L.Septissä on imutyhennys. Yksinkertaista eikövain, Ei vettä merestä eikä vettä mereen. Viisi kesää takana ja hyvin toimii.
Siis jos puhutaan sisäkoneesta, niin miten rakennan sellaisen jäähdytyksen, että vedenalaisia läpivientejä ei tarvita?
Jos veneessäsi on tosiaankin vesilinjan alapuolella reikiä nolla, niin siinä täytyy sitten olla joko perämoottori tai pintapotkuri thaimaalaisten jokiveneiden malliin tai sitten se on purjevene ilman sisäkonetta. Kyllä vannasputkelle tai vetolaitteellekin tarvitaan reikä johonkin kohtaan. Myös vetolaitteen reikä on ainakin osittain enemmän tai vähemmän vedenpinnan alapuolella.
Käytät akseleita,eli vesi vedetään potkurien keskiöstä onttojen akseleiden läpi.Sisäkoneissahan akselit vaativat läpiviennin,muistakaas se.
No joo, onhan minunkin veneessä potkuriakseli normaalin tapaan. Mutta aihe oli kuitenkin vesiläpivienneistä. Myönnän että otsikko oli liioteltu. Tosin kokonaan ilman reikiä on mahdollista mutta ei järkevää.
Mistäs Stefanin potkuria pyörittävä kone ottaa jäähdytysvetensä? Kyllä useimmissa veneissä on vielä lisäksi pesualtaan tyhjennys-, merivesipumpun- ja septin/WC:n mereen tyhjennys venttiilit. Aika monessa veneessä, ainankin purkkarissa on lisäksi istumalaatikon tyhjennysventtiilit,(2kpl), tosin itselläni ne on vesirajan yläpuolella.
periaate ole tuttu?Voidaan teräsrunkoon toteuttaa ilman mitään suolavesisysteemejä helposti ja on edullisin ja varmin nestejäähdytys-järjestelmä.
...sitten teet, kun olet vähän pidemmällä reissulla ja vesitankki tyhjenee tai septi täyttyy? Okei, tietysti tässäkin pätee se, että pitää suunnitella haluamansa käyttötarkoituksen mukaan eikä veneen tarvitse mahdollistaa viikon avomerikeikkaa, jos sellaista ei koskaan tule tekemään.
Alipainehuuhteluako muuten käytät vai ihan perinteistä?
Vesi riittää juuri viikoksi jos ei tuhlaa. Vara septintyhjennys on irtopumpulla joka liitetään imuhelaan. Tämä oli pakko keksiä kun ne aina syksyllä ottavat imuletkut pois septityhjennys pisteistä. Vessa on perinteinen.
Metallirunkoiseen onnistuu ns. runkojäähdytyksenä, eli jäähdytysjärjestelmä kierrättää nestettä runkoon kiinnitetyssä putkistossa (tai voidaan käyttää myös "kaksoispohjaa" jossa neste kiertää) jolloin lämpö siirtyy rungon läpi veteen, eli veneen runko toimii tässä tapauksessa lämmönvaihtimena.
Aika yleiseti käytetty ratkaisu joissain tilanteissa, esim. isommilla sahoilla oli aikoinaan omia pikkuhinaajia jotka sahan edustalla siirtelivät tukkinippuja varastointialueella nostureille, kelluva puun kuori yms. "roju" olisi tukkinut perinteisen jäähdytysjärjestelmän imuaukot jatkuvasti. Nykyisinkin tietääkseni yleisesti käytössä vastaavissa tilanteissa jossa alus liikkuu jatkuvasti alueella jossa kelluva roina tukkisi imuaukot helposti.
Laskin juuri, että mulla on veneessä kahdeksan reikää vesilinjan alapuolella ( potkuriakselin reikä). Siinä sitä on vahtaamista ja potentiaalisia uppoamisen aiheuttajia!
Mulla ei ole muita reikijä veden pinnan alla kun vannasputki vaikka tulee juoksevat veit sisälle suoraan saimaasta kun on tehty uimatasosta vein otto mootorille ja saunaan järkevää nimittäin kun rakensin alusta niin yksi vanhempi mies henkilö ehotti ja tuntu aika hassulta aluksi mut kun vähän muutti suunitelmia niin ei edes erota jos ei tiedä
On kyllä samantekevää, onko se reikä pohjassa vai jossain veneen ulkopuolella. Jos joku paikka pettää, vesi tulee kyllä yhtä hyvin sisään lapolla, jos vain vaikka moottori sattuu olemaan vesilinjan alapuolella. Runkoläpiviennin puuttuminen voi sentään tehdä tarkastuksista helpompia ja vähentää mahdollisesti hajoavien osien lukumäärää.
Pistä vesiämpäri pöydälle. Imaise siitä letkulla vettä, kunnes lappoilmiö alkaa toimia. Nosta sitten ämpärissä oleva letkun pää 10cm yli vesirajan ja katso mitä tapahtuu.
Eli mitenkäs se vesirajan yläpuolella oleva läpivienti saisi aikaan lapon, kun ei sieltä saisi vettä edes pumpulla.
Jos moottorin jäähdytysveden sisäänotto putken pää on 10cm vedenpinnan yläpuolella niin milläs pumppaat vettä moottorin jäähdytykseen ? Jäi asian ajatteleminen vähän kesken vai ?
Minulla on teräsveneessä kaikki läpiviennit toteutettu siten, että ne imevät tai laskevat veden alle, mutta voin irroitaa letkun sulkematta sulkuventtiiliä. Runkoon on hitsattu kiinetästi teräsputki läpiviennistä ylöspäin vesilinjan yläpuolelle. Tämän jälkeen on sulku ja siitä alkaa letku. Katsastussäännösten mukaan tällainen rakenne tulkitaan vesilinjan yläpuoliseksi läpivienniksi, eikä se edes vaatisi sulkuja, mutta olen ne varmuudeksi asentanut.
Totta puhut, mutta ei ajatteleminen jäänyt kesken. Kysehän oli yleensä läpivienneistä. Esim. avotilan ja WC:n/septin tyhjennysputket menevät joissakin veneissä vesirajan yläpuolelle ja toisissa alapuolelle. Eli tällä on merkitystä läpiviennin tai letkun pettäessä.
Käsittääkseni myös vesirajan yläpuolella rikkoutunut läpivienti estää lappoilmiön vaikka putken/letkun toinen pää olisikin vedessä, sillä tällöin letku saa ilmaa. Jos taasen letku rikkoutuu vesirajan alapuolella, läpiviennin sijainnilla ei tosiaan ole merkitystä.
PS. Ei ollut tarkoitus provosoida ;-)
yamarin hytillä,niitä uppoo nimittäin tasaseen,en tiedä syytä mutta olettaisin että valmistaja tai joku vakuutusyhtiö jo tietäis,sen verran niitä on nostettu.