paljon on paskanpuhujia

Olet sieltä asiallisimmista päästä keskustelijoita.

Olet oikeassa, enkä täytä sen vaatimuksia läheskään aina. Se viittaa lähinnä siihen, etten ota ideologista kantaa puolueen jos toisenkaan suuntaan, muutoin kuin siten milloin katson sen kuulostavan järkevältä ja loogiselta.

Sen verran voin sanoa, että olen hyvinvointivaltion puolustaja. Se tosin lokeroi minut jo monissa harhaisissa mielissä tiettyyn poliittiseen viiteryhmään. En siitä tosin välitä.

En myöskään naulitse kantojani ihmisten välisiin riitoihin, vaan yritän nähdä sen kertaisen asian taustalle, välitämättä menneistä kinoista.

dulee dilaa debadille

www

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Olet oikeassa, enkä täytä sen vaatimuksia läheskään aina. Se viittaa lähinnä siihen, etten ota ideologista kantaa puolueen jos toisenkaan suuntaan, muutoin kuin siten milloin katson sen kuulostavan järkevältä ja loogiselta.

Sen verran voin sanoa, että olen hyvinvointivaltion puolustaja. Se tosin lokeroi minut jo monissa harhaisissa mielissä tiettyyn poliittiseen viiteryhmään. En siitä tosin välitä.

En myöskään naulitse kantojani ihmisten välisiin riitoihin, vaan yritän nähdä sen kertaisen asian taustalle, välitämättä menneistä kinoista.

Etkö ole ajatellut niin, että nautraalitarkkailijana sinulla olisi nimenomaan pätevyyttä antaa hyvin puolueellisia lausuntoja?

Kas, palstalla on ollut muuan, joka rehvasteli pätevöityneensä puolueettomana YK-toimihenkilönä niin, että se teki hänet kykeneväksi antamaan yksipuolisia tuomioita koskien mm. juutalaisten ja arabien konfliktia.

Kai sinäkin nyt tällaiseen arvostelukyvyn täydellisyyteen jo nikkisi perusteella pystyt?

oppia kirjoitti:

Etkö ole ajatellut niin, että nautraalitarkkailijana sinulla olisi nimenomaan pätevyyttä antaa hyvin puolueellisia lausuntoja?

Kas, palstalla on ollut muuan, joka rehvasteli pätevöityneensä puolueettomana YK-toimihenkilönä niin, että se teki hänet kykeneväksi antamaan yksipuolisia tuomioita koskien mm. juutalaisten ja arabien konfliktia.

Kai sinäkin nyt tällaiseen arvostelukyvyn täydellisyyteen jo nikkisi perusteella pystyt?

Tulin pistäytymään, ja hieman suutahdin tuosta minusta antamastasi lausunnosta.

Sanot minun olleen mielipiteissäni yksipuolinen Lähi-Idän tilanteesta. Laitanpa tähän pitkän pätkän siitä analyysista, jonka tein rauhanturvaajakokemuksista kertomani lopuksi. Se näkemys on syntynyt 3,5 vuoden kokemuksen perusteella siellä paikan päällä, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, melkoisen hyvällä näköalapaikalla, päivittäisissä kontakteissa osapuolten kanssa ja noihin alueen maihin ja moniin ihmisiin läpikotaisin tutustumalla, eikä vain median epäluotettavia tietoja valikoiden lukien. Kyproksen osuuden karsin nyt tästä pois:

- - -

Minulta on joskus kysytty, kumpaa osapuolta kohtaan minä tunsin myötätuntoa. Olen vastannut, että ”kumpaakin”. Näin vastatessani en ole kaunistellut tuntemuksiani, sillä sympatiani - joita väistämättä joskus syntyy - ovat vaihdelleet tilanteen mukaan.

Israelin ja sen naapureiden tilannetta voidaan verrata Daavidiin ja Goljatiin. Arabinaapureihinsa verrattuna sekä alueeltaan että väestöltään kääpiö Israel on käydyissä sodissa silti ollut naapureitaan vahvempi. Ollako nyt heikomman vai vahvemman puolella? Heikompihan yleensä saa sympatiat, mutta nyt tulee huomata, että nuo ”heikommat” ovat paljon suurempia ja ne ovat aloittaneet useimmat noista sodista, joissa niille on käynyt huonosti. Siitä huolimatta ne jaksavat uhota, vaikka toisaalla esittävät mielellään marttyyriä. Tuollainen pyrkii ärsyttämään tilanteen tuntevaa.

Israelilaisia on ihailtava siitä, että he ovat rakentaneet - toki muualta maailmasta paljon apua saaden - muutamissa vuosikymmenissä maan, jonka kukoistus korostuu naapureiden rinnalla. Israelin naapureitaan parempi osaaminen näkyy monessa asiassa, ei vähiten sen armeijassa, mikä on arvostettava korkealle. Usein nähty palestiinalaisten huono kohtelu ja juutalaisten peittelemätön ylemmyydentunto naapureihin nähden ei tuo pisteitä Israelille.

Joskus kuulee sanottavan, että ihmisinä arabit ovat miellyttävämpiä kuin juutalaiset - ja kuuleepa joskus päinvastaisenkin mielipiteen. Yleistäminen on yleensä tyhmää ja niin myös tässä. Kaikissa kansoissa on erilaisia yksilöitä, miellyttävämpiä ja vähemmän miellyttäviä. Ainakaan ei voida sanoa, että arabit ovat hyviä ja juutalaiset pahoja tai päinvastoin. Sama tietenkin pätee myös kreikkalaisiin ja turkkilaisiin. Ja varmaa on, etteivät nuo ikävät tapahtumat tuolla johdu ihmisten pahuudesta, vaan syyt ovat syvemmällä ja monimutkaisemmat. En puutu enää Kyproksen enempää kuin Israelin ja sen naapureiden konfliktien välittömiin syihin, vaan valottaisin hieman vanhempia asioita. Niilläkin on merkitystä myös nykytilanteessa.

Lähi-idän kaikilla kansoilla on pitkä historia. Enemmän oppia saaneet ihmiset tuntevat kansansa historian ja ovat siitä ylpeitä. Juutalaiset tietävät olevansa kolmen suuren monoteistisen uskonnon kantaisiä ja siten antaneensa maailmalle sen merkittävimmän perinnön. Varmaan he myös tiedostavat - en ole koskaan kuullut kenenkään sitä korostavan - että he ovat antaneet maailman tieteille, taiteille ja melkein mille tahansa elämänalalle lukumääräänsä suuremman panoksen. Juutalaisia on ihmiskunnasta noin 0,2 %, mutta heidän osuutensa nobelisteista on yli 20 %.

Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten. Hänen oli helppo antaa tuo lupaus, sillä Palestiina ei kuulunut tuolloin Englannille vaan Turkille! Monen juutalaisen mielestä vain oma maa voi suojella heitä niiltä kauheuksilta, joita he ovat joutuneet kokemaan muualla maailmassa antisemitismin vuoksi.

Maailmalla on tässä syytä huonoon omatuntoon eikä juutalaisten näkemystä voida kyseenalaistaa. Juutalaisvainoihin vähiten syyllisiä lienevät ne, jotka tuon valtion perustamisen johdosta ovat joutuneet eniten kärsimään. Palestiinalaiset ovat asuneet Israelin alueella ehkä kauemmin kuin juutalaiset, joten se on kiistatta heidänkin kotimaansa.

Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan. Toisaalta heille on arka paikka tietoisuus siitä, että he joutuivat myöhemmin muiden alistamiksi. Nyt monet kokevat Israelin lyövän kiilan heidän keskellensä ja noihin myöhempiin alistajiin suhtaudutaan edelleen epäluuloisesti siksi, että ne nähdään tuon karsastetun Israelin ystävinä.

Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtenäistä arabikansaa. Tavalliset ihmiset kokevat olevansa ennen muuta egyptiläisiä, palestiinalaisia, syyrialaisia jne, ja arabimaiden johtajienkin pyrkimykset käyvät usein ristiin. Islam toki yhdistää, mutta toisistaan paljon poikkeavat pääsuunnat sunnalaisuus ja shiialaisuus ja lisäksi monet lahkot vaikuttavat heidän keskuudessaan.

Arabimaat omaavat erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta demokratioita ne eivät juuri koskaan ole. Niissä mielellään ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään!

Arabimaissa ilmenevä Israelin viha ei ole yhdenmukaista ja aukotonta. Egyptissä vihaa on lähinnä vain muslimifundamentalistien keskuudessa ja Jordaniassa oikeastaan vain palestiinalaispakolaisten joukossa. Syyriassa Israelia vihataan maan alueiden valloittajana, Libanonissa maahantunkeutujana ja miehittäjänä, joskin eräät tahot siellä vihaavat Syyriaa samasta syystä ja pitävät Israelia suojelijanaan. Syyriassa vihalla yritetään peittää myös maan sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat osin mm. siitä, että pienellä alauiittien heimolla, johon al Assadien presidenttisuku kuuluu, on suhteettoman suuri valta. Minun Golanilla ollessani ongelmat kärjistyivät sisällissodan asteelle, verilöylyksi eräissä kaupungeissa.

Arabit vakuuttavat, etteivät he vihaa juutalaisia, ja eihän historian saatossa arabimaissa ole esiintynyt antisemitismiä samassa mitassa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa. Arabit sanovat vihaavansa vain sionismia, eli tuota Itävallan juutalaisen kirjailija Theodor Herzlin 1896 perustamaa juutalaiseen valtioon tähtäävää liikettä ja sen konkreettista ilmentymää, Israelin valtiota. Kieltämättä tästä johtuen Israelin arabinaapureiden vaivoiksi on tullut valtavasti palestiinalaispakolaisia, joiden vaatimuksia omaan kotimaahan he tukevat ei niinkään veljellisestä myötätunnosta kuin voidakseen häätää nuo pakolaiset pois omasta maastaan.

Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi. Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa. Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.

Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja. Israel on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin.

Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa. Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.

Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”.

Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!

Seuraan edelleen mielenkiinnolla noiden alueiden tapahtumia, mutta tiedän, että asiat eivät paikanpäällä ole aina sellaiset, miltä ne täältä katsoen saattavat näyttää. Arabialainen sananlasku sanoo, että ”hyvä valhe ehtii Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus etsii vielä sandaaleitaan”! Toivoa nopeista ratkaisuista varsinkaan Israelin alueella ei kuitenkaan liene; niin juutalaisten kuin palestiinalaistenkin piina jatkunee vielä pitkään. Silti haluan uskoa, että tulevaisuus vielä tuo ratkaisuja noihin vaikeisiin ongelmiin; on pakko - näin ei voi jatkua loputtomiin! Ja noiden kansojen itsensä on nuo ratkaisut tehtävä; muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan; rauhanturvaajatkin voivat vain antaa toiminnallaan aikalisän tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi.

- - -

Muusta "tuotannostani" täällä sanoisin, että lieneekö täällä ketään toista, joka olisi tehnyt avauksia yhtä monipuolisesti kuin minä. No, ehkä mielipidepankki. Joka tapauksessa minun avaukseni ovat käsitelleet päivänpolitiikkaa vähän joka kantilta, viime sotiamme, muuta historiaamme, EU:ia ja kansainvälistä politiikkaa, turvallisuuspolitiikkaamme, puolustusvoimia, Natoa ja myös tuota Lähi-Idän tilannetta laajasti ym.

Päivänselvää on, että rasitteeni Sinun silmissäsi on se, että en ole kykllin kehunut kepua ja sen politiikkaa ja olen sanonut suorat sanat myös niistä kepulaisista, jotka tänne vain sontaa kärräävät tai tyhjiä fraaseja heittelevät. Se siis mielestäsi mitätöi minun kaiken sanomani.

Olen kertonut kyllä myös omakohtaisista kokemuksistani, jopa Lapin suurilta savotoilta. Niin siis myös noista kolmesta YK-reissustani, jonka kertomuksen loppuyhteenvedosta osan esitin edellä.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Tulin pistäytymään, ja hieman suutahdin tuosta minusta antamastasi lausunnosta.

Sanot minun olleen mielipiteissäni yksipuolinen Lähi-Idän tilanteesta. Laitanpa tähän pitkän pätkän siitä analyysista, jonka tein rauhanturvaajakokemuksista kertomani lopuksi. Se näkemys on syntynyt 3,5 vuoden kokemuksen perusteella siellä paikan päällä, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, melkoisen hyvällä näköalapaikalla, päivittäisissä kontakteissa osapuolten kanssa ja noihin alueen maihin ja moniin ihmisiin läpikotaisin tutustumalla, eikä vain median epäluotettavia tietoja valikoiden lukien. Kyproksen osuuden karsin nyt tästä pois:

- - -

Minulta on joskus kysytty, kumpaa osapuolta kohtaan minä tunsin myötätuntoa. Olen vastannut, että ”kumpaakin”. Näin vastatessani en ole kaunistellut tuntemuksiani, sillä sympatiani - joita väistämättä joskus syntyy - ovat vaihdelleet tilanteen mukaan.

Israelin ja sen naapureiden tilannetta voidaan verrata Daavidiin ja Goljatiin. Arabinaapureihinsa verrattuna sekä alueeltaan että väestöltään kääpiö Israel on käydyissä sodissa silti ollut naapureitaan vahvempi. Ollako nyt heikomman vai vahvemman puolella? Heikompihan yleensä saa sympatiat, mutta nyt tulee huomata, että nuo ”heikommat” ovat paljon suurempia ja ne ovat aloittaneet useimmat noista sodista, joissa niille on käynyt huonosti. Siitä huolimatta ne jaksavat uhota, vaikka toisaalla esittävät mielellään marttyyriä. Tuollainen pyrkii ärsyttämään tilanteen tuntevaa.

Israelilaisia on ihailtava siitä, että he ovat rakentaneet - toki muualta maailmasta paljon apua saaden - muutamissa vuosikymmenissä maan, jonka kukoistus korostuu naapureiden rinnalla. Israelin naapureitaan parempi osaaminen näkyy monessa asiassa, ei vähiten sen armeijassa, mikä on arvostettava korkealle. Usein nähty palestiinalaisten huono kohtelu ja juutalaisten peittelemätön ylemmyydentunto naapureihin nähden ei tuo pisteitä Israelille.

Joskus kuulee sanottavan, että ihmisinä arabit ovat miellyttävämpiä kuin juutalaiset - ja kuuleepa joskus päinvastaisenkin mielipiteen. Yleistäminen on yleensä tyhmää ja niin myös tässä. Kaikissa kansoissa on erilaisia yksilöitä, miellyttävämpiä ja vähemmän miellyttäviä. Ainakaan ei voida sanoa, että arabit ovat hyviä ja juutalaiset pahoja tai päinvastoin. Sama tietenkin pätee myös kreikkalaisiin ja turkkilaisiin. Ja varmaa on, etteivät nuo ikävät tapahtumat tuolla johdu ihmisten pahuudesta, vaan syyt ovat syvemmällä ja monimutkaisemmat. En puutu enää Kyproksen enempää kuin Israelin ja sen naapureiden konfliktien välittömiin syihin, vaan valottaisin hieman vanhempia asioita. Niilläkin on merkitystä myös nykytilanteessa.

Lähi-idän kaikilla kansoilla on pitkä historia. Enemmän oppia saaneet ihmiset tuntevat kansansa historian ja ovat siitä ylpeitä. Juutalaiset tietävät olevansa kolmen suuren monoteistisen uskonnon kantaisiä ja siten antaneensa maailmalle sen merkittävimmän perinnön. Varmaan he myös tiedostavat - en ole koskaan kuullut kenenkään sitä korostavan - että he ovat antaneet maailman tieteille, taiteille ja melkein mille tahansa elämänalalle lukumääräänsä suuremman panoksen. Juutalaisia on ihmiskunnasta noin 0,2 %, mutta heidän osuutensa nobelisteista on yli 20 %.

Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten. Hänen oli helppo antaa tuo lupaus, sillä Palestiina ei kuulunut tuolloin Englannille vaan Turkille! Monen juutalaisen mielestä vain oma maa voi suojella heitä niiltä kauheuksilta, joita he ovat joutuneet kokemaan muualla maailmassa antisemitismin vuoksi.

Maailmalla on tässä syytä huonoon omatuntoon eikä juutalaisten näkemystä voida kyseenalaistaa. Juutalaisvainoihin vähiten syyllisiä lienevät ne, jotka tuon valtion perustamisen johdosta ovat joutuneet eniten kärsimään. Palestiinalaiset ovat asuneet Israelin alueella ehkä kauemmin kuin juutalaiset, joten se on kiistatta heidänkin kotimaansa.

Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan. Toisaalta heille on arka paikka tietoisuus siitä, että he joutuivat myöhemmin muiden alistamiksi. Nyt monet kokevat Israelin lyövän kiilan heidän keskellensä ja noihin myöhempiin alistajiin suhtaudutaan edelleen epäluuloisesti siksi, että ne nähdään tuon karsastetun Israelin ystävinä.

Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtenäistä arabikansaa. Tavalliset ihmiset kokevat olevansa ennen muuta egyptiläisiä, palestiinalaisia, syyrialaisia jne, ja arabimaiden johtajienkin pyrkimykset käyvät usein ristiin. Islam toki yhdistää, mutta toisistaan paljon poikkeavat pääsuunnat sunnalaisuus ja shiialaisuus ja lisäksi monet lahkot vaikuttavat heidän keskuudessaan.

Arabimaat omaavat erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta demokratioita ne eivät juuri koskaan ole. Niissä mielellään ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään!

Arabimaissa ilmenevä Israelin viha ei ole yhdenmukaista ja aukotonta. Egyptissä vihaa on lähinnä vain muslimifundamentalistien keskuudessa ja Jordaniassa oikeastaan vain palestiinalaispakolaisten joukossa. Syyriassa Israelia vihataan maan alueiden valloittajana, Libanonissa maahantunkeutujana ja miehittäjänä, joskin eräät tahot siellä vihaavat Syyriaa samasta syystä ja pitävät Israelia suojelijanaan. Syyriassa vihalla yritetään peittää myös maan sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat osin mm. siitä, että pienellä alauiittien heimolla, johon al Assadien presidenttisuku kuuluu, on suhteettoman suuri valta. Minun Golanilla ollessani ongelmat kärjistyivät sisällissodan asteelle, verilöylyksi eräissä kaupungeissa.

Arabit vakuuttavat, etteivät he vihaa juutalaisia, ja eihän historian saatossa arabimaissa ole esiintynyt antisemitismiä samassa mitassa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa. Arabit sanovat vihaavansa vain sionismia, eli tuota Itävallan juutalaisen kirjailija Theodor Herzlin 1896 perustamaa juutalaiseen valtioon tähtäävää liikettä ja sen konkreettista ilmentymää, Israelin valtiota. Kieltämättä tästä johtuen Israelin arabinaapureiden vaivoiksi on tullut valtavasti palestiinalaispakolaisia, joiden vaatimuksia omaan kotimaahan he tukevat ei niinkään veljellisestä myötätunnosta kuin voidakseen häätää nuo pakolaiset pois omasta maastaan.

Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi. Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa. Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.

Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja. Israel on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin.

Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa. Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.

Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”.

Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!

Seuraan edelleen mielenkiinnolla noiden alueiden tapahtumia, mutta tiedän, että asiat eivät paikanpäällä ole aina sellaiset, miltä ne täältä katsoen saattavat näyttää. Arabialainen sananlasku sanoo, että ”hyvä valhe ehtii Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus etsii vielä sandaaleitaan”! Toivoa nopeista ratkaisuista varsinkaan Israelin alueella ei kuitenkaan liene; niin juutalaisten kuin palestiinalaistenkin piina jatkunee vielä pitkään. Silti haluan uskoa, että tulevaisuus vielä tuo ratkaisuja noihin vaikeisiin ongelmiin; on pakko - näin ei voi jatkua loputtomiin! Ja noiden kansojen itsensä on nuo ratkaisut tehtävä; muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan; rauhanturvaajatkin voivat vain antaa toiminnallaan aikalisän tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi.

- - -

Muusta "tuotannostani" täällä sanoisin, että lieneekö täällä ketään toista, joka olisi tehnyt avauksia yhtä monipuolisesti kuin minä. No, ehkä mielipidepankki. Joka tapauksessa minun avaukseni ovat käsitelleet päivänpolitiikkaa vähän joka kantilta, viime sotiamme, muuta historiaamme, EU:ia ja kansainvälistä politiikkaa, turvallisuuspolitiikkaamme, puolustusvoimia, Natoa ja myös tuota Lähi-Idän tilannetta laajasti ym.

Päivänselvää on, että rasitteeni Sinun silmissäsi on se, että en ole kykllin kehunut kepua ja sen politiikkaa ja olen sanonut suorat sanat myös niistä kepulaisista, jotka tänne vain sontaa kärräävät tai tyhjiä fraaseja heittelevät. Se siis mielestäsi mitätöi minun kaiken sanomani.

Olen kertonut kyllä myös omakohtaisista kokemuksistani, jopa Lapin suurilta savotoilta. Niin siis myös noista kolmesta YK-reissustani, jonka kertomuksen loppuyhteenvedosta osan esitin edellä.

Taisit julistaa pätevöitymisesi puolueellisten lausuntojen antamiseen puolueettoman toimiurasi perusteella vähän tuota aikaisemmin, silloin kun vielä koit narsistista ylemmyyttäsi vedättämällä palstalaisia miljoonalla nimimerkillä. Ylläoleva kilometripätkä oli sitten jo korjausliike sille puolueellisuudellesi.

Määrä korvaa laadun. Jos ei osaa ajatella, niin latelee sanoja sanoja sanoja. Arvostelukyvyttömyytesi on pysyvää, tämänkertainenkin tekstimäärä kertoo että olet myös suhteellisuudentajuton.

kalahti? kirjoitti:

Taisit julistaa pätevöitymisesi puolueellisten lausuntojen antamiseen puolueettoman toimiurasi perusteella vähän tuota aikaisemmin, silloin kun vielä koit narsistista ylemmyyttäsi vedättämällä palstalaisia miljoonalla nimimerkillä. Ylläoleva kilometripätkä oli sitten jo korjausliike sille puolueellisuudellesi.

Määrä korvaa laadun. Jos ei osaa ajatella, niin latelee sanoja sanoja sanoja. Arvostelukyvyttömyytesi on pysyvää, tämänkertainenkin tekstimäärä kertoo että olet myös suhteellisuudentajuton.

...

JormaKKorhonen kirjoitti:

Tulin pistäytymään, ja hieman suutahdin tuosta minusta antamastasi lausunnosta.

Sanot minun olleen mielipiteissäni yksipuolinen Lähi-Idän tilanteesta. Laitanpa tähän pitkän pätkän siitä analyysista, jonka tein rauhanturvaajakokemuksista kertomani lopuksi. Se näkemys on syntynyt 3,5 vuoden kokemuksen perusteella siellä paikan päällä, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, melkoisen hyvällä näköalapaikalla, päivittäisissä kontakteissa osapuolten kanssa ja noihin alueen maihin ja moniin ihmisiin läpikotaisin tutustumalla, eikä vain median epäluotettavia tietoja valikoiden lukien. Kyproksen osuuden karsin nyt tästä pois:

- - -

Minulta on joskus kysytty, kumpaa osapuolta kohtaan minä tunsin myötätuntoa. Olen vastannut, että ”kumpaakin”. Näin vastatessani en ole kaunistellut tuntemuksiani, sillä sympatiani - joita väistämättä joskus syntyy - ovat vaihdelleet tilanteen mukaan.

Israelin ja sen naapureiden tilannetta voidaan verrata Daavidiin ja Goljatiin. Arabinaapureihinsa verrattuna sekä alueeltaan että väestöltään kääpiö Israel on käydyissä sodissa silti ollut naapureitaan vahvempi. Ollako nyt heikomman vai vahvemman puolella? Heikompihan yleensä saa sympatiat, mutta nyt tulee huomata, että nuo ”heikommat” ovat paljon suurempia ja ne ovat aloittaneet useimmat noista sodista, joissa niille on käynyt huonosti. Siitä huolimatta ne jaksavat uhota, vaikka toisaalla esittävät mielellään marttyyriä. Tuollainen pyrkii ärsyttämään tilanteen tuntevaa.

Israelilaisia on ihailtava siitä, että he ovat rakentaneet - toki muualta maailmasta paljon apua saaden - muutamissa vuosikymmenissä maan, jonka kukoistus korostuu naapureiden rinnalla. Israelin naapureitaan parempi osaaminen näkyy monessa asiassa, ei vähiten sen armeijassa, mikä on arvostettava korkealle. Usein nähty palestiinalaisten huono kohtelu ja juutalaisten peittelemätön ylemmyydentunto naapureihin nähden ei tuo pisteitä Israelille.

Joskus kuulee sanottavan, että ihmisinä arabit ovat miellyttävämpiä kuin juutalaiset - ja kuuleepa joskus päinvastaisenkin mielipiteen. Yleistäminen on yleensä tyhmää ja niin myös tässä. Kaikissa kansoissa on erilaisia yksilöitä, miellyttävämpiä ja vähemmän miellyttäviä. Ainakaan ei voida sanoa, että arabit ovat hyviä ja juutalaiset pahoja tai päinvastoin. Sama tietenkin pätee myös kreikkalaisiin ja turkkilaisiin. Ja varmaa on, etteivät nuo ikävät tapahtumat tuolla johdu ihmisten pahuudesta, vaan syyt ovat syvemmällä ja monimutkaisemmat. En puutu enää Kyproksen enempää kuin Israelin ja sen naapureiden konfliktien välittömiin syihin, vaan valottaisin hieman vanhempia asioita. Niilläkin on merkitystä myös nykytilanteessa.

Lähi-idän kaikilla kansoilla on pitkä historia. Enemmän oppia saaneet ihmiset tuntevat kansansa historian ja ovat siitä ylpeitä. Juutalaiset tietävät olevansa kolmen suuren monoteistisen uskonnon kantaisiä ja siten antaneensa maailmalle sen merkittävimmän perinnön. Varmaan he myös tiedostavat - en ole koskaan kuullut kenenkään sitä korostavan - että he ovat antaneet maailman tieteille, taiteille ja melkein mille tahansa elämänalalle lukumääräänsä suuremman panoksen. Juutalaisia on ihmiskunnasta noin 0,2 %, mutta heidän osuutensa nobelisteista on yli 20 %.

Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten. Hänen oli helppo antaa tuo lupaus, sillä Palestiina ei kuulunut tuolloin Englannille vaan Turkille! Monen juutalaisen mielestä vain oma maa voi suojella heitä niiltä kauheuksilta, joita he ovat joutuneet kokemaan muualla maailmassa antisemitismin vuoksi.

Maailmalla on tässä syytä huonoon omatuntoon eikä juutalaisten näkemystä voida kyseenalaistaa. Juutalaisvainoihin vähiten syyllisiä lienevät ne, jotka tuon valtion perustamisen johdosta ovat joutuneet eniten kärsimään. Palestiinalaiset ovat asuneet Israelin alueella ehkä kauemmin kuin juutalaiset, joten se on kiistatta heidänkin kotimaansa.

Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan. Toisaalta heille on arka paikka tietoisuus siitä, että he joutuivat myöhemmin muiden alistamiksi. Nyt monet kokevat Israelin lyövän kiilan heidän keskellensä ja noihin myöhempiin alistajiin suhtaudutaan edelleen epäluuloisesti siksi, että ne nähdään tuon karsastetun Israelin ystävinä.

Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtenäistä arabikansaa. Tavalliset ihmiset kokevat olevansa ennen muuta egyptiläisiä, palestiinalaisia, syyrialaisia jne, ja arabimaiden johtajienkin pyrkimykset käyvät usein ristiin. Islam toki yhdistää, mutta toisistaan paljon poikkeavat pääsuunnat sunnalaisuus ja shiialaisuus ja lisäksi monet lahkot vaikuttavat heidän keskuudessaan.

Arabimaat omaavat erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta demokratioita ne eivät juuri koskaan ole. Niissä mielellään ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään!

Arabimaissa ilmenevä Israelin viha ei ole yhdenmukaista ja aukotonta. Egyptissä vihaa on lähinnä vain muslimifundamentalistien keskuudessa ja Jordaniassa oikeastaan vain palestiinalaispakolaisten joukossa. Syyriassa Israelia vihataan maan alueiden valloittajana, Libanonissa maahantunkeutujana ja miehittäjänä, joskin eräät tahot siellä vihaavat Syyriaa samasta syystä ja pitävät Israelia suojelijanaan. Syyriassa vihalla yritetään peittää myös maan sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat osin mm. siitä, että pienellä alauiittien heimolla, johon al Assadien presidenttisuku kuuluu, on suhteettoman suuri valta. Minun Golanilla ollessani ongelmat kärjistyivät sisällissodan asteelle, verilöylyksi eräissä kaupungeissa.

Arabit vakuuttavat, etteivät he vihaa juutalaisia, ja eihän historian saatossa arabimaissa ole esiintynyt antisemitismiä samassa mitassa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa. Arabit sanovat vihaavansa vain sionismia, eli tuota Itävallan juutalaisen kirjailija Theodor Herzlin 1896 perustamaa juutalaiseen valtioon tähtäävää liikettä ja sen konkreettista ilmentymää, Israelin valtiota. Kieltämättä tästä johtuen Israelin arabinaapureiden vaivoiksi on tullut valtavasti palestiinalaispakolaisia, joiden vaatimuksia omaan kotimaahan he tukevat ei niinkään veljellisestä myötätunnosta kuin voidakseen häätää nuo pakolaiset pois omasta maastaan.

Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi. Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa. Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.

Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja. Israel on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin.

Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa. Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.

Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”.

Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!

Seuraan edelleen mielenkiinnolla noiden alueiden tapahtumia, mutta tiedän, että asiat eivät paikanpäällä ole aina sellaiset, miltä ne täältä katsoen saattavat näyttää. Arabialainen sananlasku sanoo, että ”hyvä valhe ehtii Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus etsii vielä sandaaleitaan”! Toivoa nopeista ratkaisuista varsinkaan Israelin alueella ei kuitenkaan liene; niin juutalaisten kuin palestiinalaistenkin piina jatkunee vielä pitkään. Silti haluan uskoa, että tulevaisuus vielä tuo ratkaisuja noihin vaikeisiin ongelmiin; on pakko - näin ei voi jatkua loputtomiin! Ja noiden kansojen itsensä on nuo ratkaisut tehtävä; muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan; rauhanturvaajatkin voivat vain antaa toiminnallaan aikalisän tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi.

- - -

Muusta "tuotannostani" täällä sanoisin, että lieneekö täällä ketään toista, joka olisi tehnyt avauksia yhtä monipuolisesti kuin minä. No, ehkä mielipidepankki. Joka tapauksessa minun avaukseni ovat käsitelleet päivänpolitiikkaa vähän joka kantilta, viime sotiamme, muuta historiaamme, EU:ia ja kansainvälistä politiikkaa, turvallisuuspolitiikkaamme, puolustusvoimia, Natoa ja myös tuota Lähi-Idän tilannetta laajasti ym.

Päivänselvää on, että rasitteeni Sinun silmissäsi on se, että en ole kykllin kehunut kepua ja sen politiikkaa ja olen sanonut suorat sanat myös niistä kepulaisista, jotka tänne vain sontaa kärräävät tai tyhjiä fraaseja heittelevät. Se siis mielestäsi mitätöi minun kaiken sanomani.

Olen kertonut kyllä myös omakohtaisista kokemuksistani, jopa Lapin suurilta savotoilta. Niin siis myös noista kolmesta YK-reissustani, jonka kertomuksen loppuyhteenvedosta osan esitin edellä.

Tosi hyvä analyysi vaikeista asioista. Niistä niin kevyesti heitellään varmoja mielipiteitä pelkkien luulojen varassa, mutta jos niistä todella tietää niin kuin Sinä omakohtaisesti, niin sellaiseen "varmuuteen" ei pysty.

Asioita tunteva ja puolueettomuuteen pyrkivä valottaa asioita monelta kantilta, ja silloin tietysti joutuu puhumaan pitkään. Se ei miellytä niitä, jotka pystyvät sanomaan "varmat totuutensa" parissa lauseessa. Mutta älä välitä, on täällä meitäkin, jotka mieluummin luemme asiaa, kuin tyhjiä heittoja.

Kiitos hyvästä esityksestä!

(Monipuolisin ja varmaan taitavinkin kirjoittaja täällä tosiaan olet. Myös asiantuntemuksesi on hämmästyttävän laaja. Mutta politiikassa et taida olla ihan yhtä puolueeton kuin äskeisessä?)

mielellään pitempäänkin. kirjoitti:

Tosi hyvä analyysi vaikeista asioista. Niistä niin kevyesti heitellään varmoja mielipiteitä pelkkien luulojen varassa, mutta jos niistä todella tietää niin kuin Sinä omakohtaisesti, niin sellaiseen "varmuuteen" ei pysty.

Asioita tunteva ja puolueettomuuteen pyrkivä valottaa asioita monelta kantilta, ja silloin tietysti joutuu puhumaan pitkään. Se ei miellytä niitä, jotka pystyvät sanomaan "varmat totuutensa" parissa lauseessa. Mutta älä välitä, on täällä meitäkin, jotka mieluummin luemme asiaa, kuin tyhjiä heittoja.

Kiitos hyvästä esityksestä!

(Monipuolisin ja varmaan taitavinkin kirjoittaja täällä tosiaan olet. Myös asiantuntemuksesi on hämmästyttävän laaja. Mutta politiikassa et taida olla ihan yhtä puolueeton kuin äskeisessä?)

Tähän päälle sitten vielä septimisointu ja aamen.

mielellään pitempäänkin. kirjoitti:

Tosi hyvä analyysi vaikeista asioista. Niistä niin kevyesti heitellään varmoja mielipiteitä pelkkien luulojen varassa, mutta jos niistä todella tietää niin kuin Sinä omakohtaisesti, niin sellaiseen "varmuuteen" ei pysty.

Asioita tunteva ja puolueettomuuteen pyrkivä valottaa asioita monelta kantilta, ja silloin tietysti joutuu puhumaan pitkään. Se ei miellytä niitä, jotka pystyvät sanomaan "varmat totuutensa" parissa lauseessa. Mutta älä välitä, on täällä meitäkin, jotka mieluummin luemme asiaa, kuin tyhjiä heittoja.

Kiitos hyvästä esityksestä!

(Monipuolisin ja varmaan taitavinkin kirjoittaja täällä tosiaan olet. Myös asiantuntemuksesi on hämmästyttävän laaja. Mutta politiikassa et taida olla ihan yhtä puolueeton kuin äskeisessä?)

Ei ole kapi muuttanut tapojaan. Hoitaa itsenäisesti keskustelun. Ensin kirjoittaa höpöjä, sitten kehuu itseään eri nikillä. Säälittävää touhua!

mielellään pitempäänkin. kirjoitti:

Tosi hyvä analyysi vaikeista asioista. Niistä niin kevyesti heitellään varmoja mielipiteitä pelkkien luulojen varassa, mutta jos niistä todella tietää niin kuin Sinä omakohtaisesti, niin sellaiseen "varmuuteen" ei pysty.

Asioita tunteva ja puolueettomuuteen pyrkivä valottaa asioita monelta kantilta, ja silloin tietysti joutuu puhumaan pitkään. Se ei miellytä niitä, jotka pystyvät sanomaan "varmat totuutensa" parissa lauseessa. Mutta älä välitä, on täällä meitäkin, jotka mieluummin luemme asiaa, kuin tyhjiä heittoja.

Kiitos hyvästä esityksestä!

(Monipuolisin ja varmaan taitavinkin kirjoittaja täällä tosiaan olet. Myös asiantuntemuksesi on hämmästyttävän laaja. Mutta politiikassa et taida olla ihan yhtä puolueeton kuin äskeisessä?)

Toivoisin mahdollisimman monen lukevan kirjoituksesi. Se on tosiaan poikkeuksellisen hyvä siitä asiasta. Niiden, joiden päässä soivat vain "plimp plimpit" (alla) ja muiden vesipäiden on sitä turha lukea, mutta tarkoitan niitä, joilla on mielenkiintoa asioihinkin ja jotka niistä jotain haluavat myös ymmärtää.

enkä ole Kapi kirjoitti:

Toivoisin mahdollisimman monen lukevan kirjoituksesi. Se on tosiaan poikkeuksellisen hyvä siitä asiasta. Niiden, joiden päässä soivat vain "plimp plimpit" (alla) ja muiden vesipäiden on sitä turha lukea, mutta tarkoitan niitä, joilla on mielenkiintoa asioihinkin ja jotka niistä jotain haluavat myös ymmärtää.

Tässä on nyt se juttu että onko kapi yllä vai alla. Mielestään kapi on yllä, koska muut ovat aina alla (alla).

identifikaatio kirjoitti:

Tässä on nyt se juttu että onko kapi yllä vai alla. Mielestään kapi on yllä, koska muut ovat aina alla (alla).

Toivottavasti kaipaamasi Korhonen vielä tulee tänne sanomaan sanansa. Minä se en kuitenkaan ole.

Vai onko tarkoituksesi saada minut paljastamaan henkilöllisyyteni, sillä sellaisethan teitä vesipäitä näkyvät kiinnostavan aina enemmän kuin asia? Turha toivo, sillä olen nähnyt, miten täällä kohdellaan omilla nimillään esiintyviä, kuten Korhosta ja Oiva Härköstäkin. Myös Seppo Hietasta, mutta hän ei ole kohteluunsa syytön.

Usko jo, että sinulle epämieluinen mielipiteeni selittyy vain sillä, että olen sinua viisaampi.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Tulin pistäytymään, ja hieman suutahdin tuosta minusta antamastasi lausunnosta.

Sanot minun olleen mielipiteissäni yksipuolinen Lähi-Idän tilanteesta. Laitanpa tähän pitkän pätkän siitä analyysista, jonka tein rauhanturvaajakokemuksista kertomani lopuksi. Se näkemys on syntynyt 3,5 vuoden kokemuksen perusteella siellä paikan päällä, Kyproksella, Siinailla ja Golanilla, melkoisen hyvällä näköalapaikalla, päivittäisissä kontakteissa osapuolten kanssa ja noihin alueen maihin ja moniin ihmisiin läpikotaisin tutustumalla, eikä vain median epäluotettavia tietoja valikoiden lukien. Kyproksen osuuden karsin nyt tästä pois:

- - -

Minulta on joskus kysytty, kumpaa osapuolta kohtaan minä tunsin myötätuntoa. Olen vastannut, että ”kumpaakin”. Näin vastatessani en ole kaunistellut tuntemuksiani, sillä sympatiani - joita väistämättä joskus syntyy - ovat vaihdelleet tilanteen mukaan.

Israelin ja sen naapureiden tilannetta voidaan verrata Daavidiin ja Goljatiin. Arabinaapureihinsa verrattuna sekä alueeltaan että väestöltään kääpiö Israel on käydyissä sodissa silti ollut naapureitaan vahvempi. Ollako nyt heikomman vai vahvemman puolella? Heikompihan yleensä saa sympatiat, mutta nyt tulee huomata, että nuo ”heikommat” ovat paljon suurempia ja ne ovat aloittaneet useimmat noista sodista, joissa niille on käynyt huonosti. Siitä huolimatta ne jaksavat uhota, vaikka toisaalla esittävät mielellään marttyyriä. Tuollainen pyrkii ärsyttämään tilanteen tuntevaa.

Israelilaisia on ihailtava siitä, että he ovat rakentaneet - toki muualta maailmasta paljon apua saaden - muutamissa vuosikymmenissä maan, jonka kukoistus korostuu naapureiden rinnalla. Israelin naapureitaan parempi osaaminen näkyy monessa asiassa, ei vähiten sen armeijassa, mikä on arvostettava korkealle. Usein nähty palestiinalaisten huono kohtelu ja juutalaisten peittelemätön ylemmyydentunto naapureihin nähden ei tuo pisteitä Israelille.

Joskus kuulee sanottavan, että ihmisinä arabit ovat miellyttävämpiä kuin juutalaiset - ja kuuleepa joskus päinvastaisenkin mielipiteen. Yleistäminen on yleensä tyhmää ja niin myös tässä. Kaikissa kansoissa on erilaisia yksilöitä, miellyttävämpiä ja vähemmän miellyttäviä. Ainakaan ei voida sanoa, että arabit ovat hyviä ja juutalaiset pahoja tai päinvastoin. Sama tietenkin pätee myös kreikkalaisiin ja turkkilaisiin. Ja varmaa on, etteivät nuo ikävät tapahtumat tuolla johdu ihmisten pahuudesta, vaan syyt ovat syvemmällä ja monimutkaisemmat. En puutu enää Kyproksen enempää kuin Israelin ja sen naapureiden konfliktien välittömiin syihin, vaan valottaisin hieman vanhempia asioita. Niilläkin on merkitystä myös nykytilanteessa.

Lähi-idän kaikilla kansoilla on pitkä historia. Enemmän oppia saaneet ihmiset tuntevat kansansa historian ja ovat siitä ylpeitä. Juutalaiset tietävät olevansa kolmen suuren monoteistisen uskonnon kantaisiä ja siten antaneensa maailmalle sen merkittävimmän perinnön. Varmaan he myös tiedostavat - en ole koskaan kuullut kenenkään sitä korostavan - että he ovat antaneet maailman tieteille, taiteille ja melkein mille tahansa elämänalalle lukumääräänsä suuremman panoksen. Juutalaisia on ihmiskunnasta noin 0,2 %, mutta heidän osuutensa nobelisteista on yli 20 %.

Monelle israelilaiselle heidän kotimaansa on tuo Jumalan osoittama Luvattu maa, johon Mooses johdatti kansansa Egyptin orjuudesta, ja he katsovat olevansa oikeutettuja maahansa jo tällä perusteella. Jotkut kai vetoavat ns. Balfourin julistukseen. Englannin ulkoministeri jaarli Arthur Balfour lupasi vuonna 1917 juutalaisille Palestiinan ”kansallisen kodin” perustamista varten. Hänen oli helppo antaa tuo lupaus, sillä Palestiina ei kuulunut tuolloin Englannille vaan Turkille! Monen juutalaisen mielestä vain oma maa voi suojella heitä niiltä kauheuksilta, joita he ovat joutuneet kokemaan muualla maailmassa antisemitismin vuoksi.

Maailmalla on tässä syytä huonoon omatuntoon eikä juutalaisten näkemystä voida kyseenalaistaa. Juutalaisvainoihin vähiten syyllisiä lienevät ne, jotka tuon valtion perustamisen johdosta ovat joutuneet eniten kärsimään. Palestiinalaiset ovat asuneet Israelin alueella ehkä kauemmin kuin juutalaiset, joten se on kiistatta heidänkin kotimaansa.

Monessa asiassa eripuraiset arabit ovat yksimielisen ylpeitä historiastaan ja valistuneimmat myös tietoisia siitä, että heidän valtakuntansa ulottui satoja vuosia Eurooppaan ja he kantoivat kreikkalaista sivistysperinnettä pimeän keskiajan yli kehittäen tieteitä ja taiteita ennennäkemättömään kukoistukseen mm. Avicennan ja Averroeen johdolla. Arabit odottavat, että tämä muistetaan ja heidän mielipidettään alueen asioissa edelleen kuullaan ja arvostetaan. Toisaalta heille on arka paikka tietoisuus siitä, että he joutuivat myöhemmin muiden alistamiksi. Nyt monet kokevat Israelin lyövän kiilan heidän keskellensä ja noihin myöhempiin alistajiin suhtaudutaan edelleen epäluuloisesti siksi, että ne nähdään tuon karsastetun Israelin ystävinä.

Ei ole kuitenkaan olemassa mitään yhtenäistä arabikansaa. Tavalliset ihmiset kokevat olevansa ennen muuta egyptiläisiä, palestiinalaisia, syyrialaisia jne, ja arabimaiden johtajienkin pyrkimykset käyvät usein ristiin. Islam toki yhdistää, mutta toisistaan paljon poikkeavat pääsuunnat sunnalaisuus ja shiialaisuus ja lisäksi monet lahkot vaikuttavat heidän keskuudessaan.

Arabimaat omaavat erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, mutta demokratioita ne eivät juuri koskaan ole. Niissä mielellään ihaillaan vahvoja johtajia, vaikka ne usein näyttävät johtavan maitaan omien valtapyrkimystensä mukaisesti kansastaan vähät välittäen. Länsimaisen näkemyksen mukaan on paradoksaalista, että Egyptin johtajista maansa kolmeen hävittyyn sotaan vienyt Gamal Abdel Nasser sai kuolla palvottuna sankarina ja viimeisen sodan Egyptille voitolliseen rauhaan johtanut Anwar Sadat sai maksaa siitä hengellään!

Arabimaissa ilmenevä Israelin viha ei ole yhdenmukaista ja aukotonta. Egyptissä vihaa on lähinnä vain muslimifundamentalistien keskuudessa ja Jordaniassa oikeastaan vain palestiinalaispakolaisten joukossa. Syyriassa Israelia vihataan maan alueiden valloittajana, Libanonissa maahantunkeutujana ja miehittäjänä, joskin eräät tahot siellä vihaavat Syyriaa samasta syystä ja pitävät Israelia suojelijanaan. Syyriassa vihalla yritetään peittää myös maan sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat osin mm. siitä, että pienellä alauiittien heimolla, johon al Assadien presidenttisuku kuuluu, on suhteettoman suuri valta. Minun Golanilla ollessani ongelmat kärjistyivät sisällissodan asteelle, verilöylyksi eräissä kaupungeissa.

Arabit vakuuttavat, etteivät he vihaa juutalaisia, ja eihän historian saatossa arabimaissa ole esiintynyt antisemitismiä samassa mitassa kuin useimmissa Euroopan maissa. Jo keskiajan suuret arabioppineet työskentelivät ystävyydessä aikansa suuren juutalaisen oppineen Maimonideen kanssa. Arabit sanovat vihaavansa vain sionismia, eli tuota Itävallan juutalaisen kirjailija Theodor Herzlin 1896 perustamaa juutalaiseen valtioon tähtäävää liikettä ja sen konkreettista ilmentymää, Israelin valtiota. Kieltämättä tästä johtuen Israelin arabinaapureiden vaivoiksi on tullut valtavasti palestiinalaispakolaisia, joiden vaatimuksia omaan kotimaahan he tukevat ei niinkään veljellisestä myötätunnosta kuin voidakseen häätää nuo pakolaiset pois omasta maastaan.

Israel ei ole naapureitaan yhtenäisempi. Maassa on suuri palestiinalaisvähemmistö, johon kuuluvista monet haluaisivat vain tehdä työtä ja elää rauhassa maan valtaväestön kanssa, mutta ääriainekset ja ulkopuoliset tekevät sen mahdottomaksi. Juutalaisten suhtautuminen palestiinalaisiin ei yleisestä nuivuudesta huolimatta ole sekään yhdenmukaista. Länsirannan kysymys jakaa kansaa ja on erilaisia mielipiteitä siitä, millainen asema palestiinalaisilla tulisi olla Israelin valtiossa. Jizhak Rabin, entinen maineikas sotilas, myöhempi puolustus- ja pääministeri sekä Nobelin rauhanpalkinnon saaja tuli tapetuksi, kun hän solmi rauhansopimuksen palestiinalaisten johtajan Jasser Arafatin kanssa. Eräisiin naapurivaltioihin ei luoteta lainkaan ja toisiin suhtaudutaan varsin myönteisesti. Jordanian kuningas Husseinia monet Israelilaiset suorastaan rakastivat ja Egyptin presidentti Sadat koettiin Israelissa sankariksi ja suureksi valtiomieheksi.

Juutalainen kansa on muutenkin kovin heterogeeninen. Sen enemmistö on eri puolilta maailmaa tulleita ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia, jotka puhuvat monia eri kieliä - toki lähes kaikki osaavat myös hebreaa - ja omaavat erilaisia kulttuureja. Israel on demokratia ja sen väestö poliittisesti tiedostavaa. Poliittinen kenttä on pirstaloitunut lukuisiin, hyvin erilaisia arvoja tavoitteleviin ja toisiaan jyrkästi vastustaviin puolueisiin.

Juutalaiset eivät enää jakaudu heimoihin raamatullisesti Jaakobin poikien mukaan, vaan diasporan, juutalaisten hajaannuksen aikaisen maantieteellisen alkuperän perusteella lähinnä sefardeiksi ja ashkenaseiksi. Sukupolvien ajan Israelissa asuneet kutsuvat itseään sabroiksi. (Sabra on kaktus, ja nuo juutalaiset pitävät itseään sen kaltaisena: päältä piikikkäänä, sisältä pehmeänä!) Heimoilla ei ole suurta roolia Israelissa. Uskonnollisesti juutalaiset jakautuvat moniin lahkoihin, pääsuuntina ortodoksit, reformistit ja hasidit. Jyrkimmät eivät edes tunnusta Israelin valtiota, vaan odottavat Messiaan tuloa ja valtakunnan perustamista. Suuri osa väestöstä on hyvin maallistunutta. Lähes kaikille valtio on tärkeä, minkä he ovat osoittaneet puolustaessaan sitä uhrautuvasti.

Noiden taustojen lyhytkin esittely osoittaa niihin sisältyvät monet ristiriitaisuudet, mikä ei ehkä edistä monimutkaisen tilanteen parempaa ymmärtämistä. Silti ei pitäisi tulla niin kyyniseksi, kuin se amerikkalainen sotilastarkkailija, joka sanoi läksiäisissään: ”Kun vuosi sitten tulin tänne, en voinut ymmärtää, miksi nämä ihmiset eivät tule täällä toimeen keskenään. Nyt vuoden täällä oltuani en ymmärrä sitä yhtään paremmin. Yhdestä asiasta olen tullut vakuuttuneeksi: kyllä juutalaiset ja arabit ovat toisensa ansainneet”.

Rauhanturvaajan on pyrittävä katsomaan asioita avoimin mielin molempien osapuolten kannalta. Silti on hyvä muistaa, että ”idän ilmiöiden arviointi länsimaisella logiikalla vie helposti vääriin johtopäätöksiin”!

Seuraan edelleen mielenkiinnolla noiden alueiden tapahtumia, mutta tiedän, että asiat eivät paikanpäällä ole aina sellaiset, miltä ne täältä katsoen saattavat näyttää. Arabialainen sananlasku sanoo, että ”hyvä valhe ehtii Bagdadista Konstantinopoliin, kun totuus etsii vielä sandaaleitaan”! Toivoa nopeista ratkaisuista varsinkaan Israelin alueella ei kuitenkaan liene; niin juutalaisten kuin palestiinalaistenkin piina jatkunee vielä pitkään. Silti haluan uskoa, että tulevaisuus vielä tuo ratkaisuja noihin vaikeisiin ongelmiin; on pakko - näin ei voi jatkua loputtomiin! Ja noiden kansojen itsensä on nuo ratkaisut tehtävä; muut eivät voi tehdä sitä heidän puolestaan; rauhanturvaajatkin voivat vain antaa toiminnallaan aikalisän tarvittavien ratkaisujen löytämiseksi.

- - -

Muusta "tuotannostani" täällä sanoisin, että lieneekö täällä ketään toista, joka olisi tehnyt avauksia yhtä monipuolisesti kuin minä. No, ehkä mielipidepankki. Joka tapauksessa minun avaukseni ovat käsitelleet päivänpolitiikkaa vähän joka kantilta, viime sotiamme, muuta historiaamme, EU:ia ja kansainvälistä politiikkaa, turvallisuuspolitiikkaamme, puolustusvoimia, Natoa ja myös tuota Lähi-Idän tilannetta laajasti ym.

Päivänselvää on, että rasitteeni Sinun silmissäsi on se, että en ole kykllin kehunut kepua ja sen politiikkaa ja olen sanonut suorat sanat myös niistä kepulaisista, jotka tänne vain sontaa kärräävät tai tyhjiä fraaseja heittelevät. Se siis mielestäsi mitätöi minun kaiken sanomani.

Olen kertonut kyllä myös omakohtaisista kokemuksistani, jopa Lapin suurilta savotoilta. Niin siis myös noista kolmesta YK-reissustani, jonka kertomuksen loppuyhteenvedosta osan esitin edellä.

Analyysisi lähi-idästä ja sen historiasta oli terävä ja hyvin tasapuolinen. Montakaan sellaista kohtaa johon voisi tarttua, ei siinä ollut.

Sanoit, että tavalliset arabit eri puolilla tuntevat itsensä ennen kaikkea itsensä kyseisen maan kansalaisiksi. Egyptiläiset egyptiläisiksi jne...

Siihen voisin sen verran tarkentaen kiinnittää huomiota lisäämällä poliittisen islamin käsitteen, joka on sangen laajasti levinnyt ja on eri asia kuin islam uskontona. Sitä voisi kai kuvata islamilaisen yhtenäisyyden politiikaksi, jonka perusta on islamilaisen uskonnon arvoissa voimmakkaammin ja käytännöllisemmin, kuin mitä länsimaiden poliittinen todellisuus on kiinni kristinuskossa. Käsitykseni poliittisesta islamista on vanhahkon muistitiedon varassa ja pitäisi päivittää asiaa siltä osin. Hämeen-Anttilan uusi Islam teos siihen kyllä loistava, mutta sitä ei ole nyt saatavillani.

Yleisesti voisi kai hieman kärjistäen todeta, että autoritaariset hallitukset karismaattisini johtajineen ja ääri-islamilaiset voimat pitävät suurta enemmistöä peukalonsa alla. Islamilainen maailma on hyvin moniuloitteinen ja sen sivistysperustakin on hyvin vanha. Maailman vanhin yliopistokin perustettiin muuten Kairoon, eikä suinkaan Ranskaan tai Italiaan, niin kuin he usein antavat ymmärtää.

Toinen seikka on luonnollisesti kysymys Palestiinalaisten oikeudesta omaan valtioon. Kahden valtion päätöshän tehtiin YK:ssa vuonna 1948. Tätä päätöstä ei siis kuvaamiesi vaiheiden ja syiden vuoksi olla kyetty noudattamaan. Ennen kaikkea Yhdysvaltain voimakkaan tuen vuoksi. Euroopan unionihan (erityisesti Ranska) noudattaa huomattavasti maltillisempaa politiikkaa tässä suhteessa.

Olet täysi tollo. kirjoitti:

Toivottavasti kaipaamasi Korhonen vielä tulee tänne sanomaan sanansa. Minä se en kuitenkaan ole.

Vai onko tarkoituksesi saada minut paljastamaan henkilöllisyyteni, sillä sellaisethan teitä vesipäitä näkyvät kiinnostavan aina enemmän kuin asia? Turha toivo, sillä olen nähnyt, miten täällä kohdellaan omilla nimillään esiintyviä, kuten Korhosta ja Oiva Härköstäkin. Myös Seppo Hietasta, mutta hän ei ole kohteluunsa syytön.

Usko jo, että sinulle epämieluinen mielipiteeni selittyy vain sillä, että olen sinua viisaampi.

Korhonen kaipaa kaipailijoita. Kannustakaamme kaikki Korhosta, kohta hän koittaa keskuuteemme kuin koi. Kohdelkaamme Korhosta kiitellen, kunnioittaen kuin kapiaista konsanaan. Kaunis on kuolla kun Korhonen käskee.

Olet täysi tollo. kirjoitti:

Toivottavasti kaipaamasi Korhonen vielä tulee tänne sanomaan sanansa. Minä se en kuitenkaan ole.

Vai onko tarkoituksesi saada minut paljastamaan henkilöllisyyteni, sillä sellaisethan teitä vesipäitä näkyvät kiinnostavan aina enemmän kuin asia? Turha toivo, sillä olen nähnyt, miten täällä kohdellaan omilla nimillään esiintyviä, kuten Korhosta ja Oiva Härköstäkin. Myös Seppo Hietasta, mutta hän ei ole kohteluunsa syytön.

Usko jo, että sinulle epämieluinen mielipiteeni selittyy vain sillä, että olen sinua viisaampi.

...olet joutunut sijaiskärsijäkseni, eli minun sivupersoonakseni minun täältä niin henkisesti kuin fyysisesti varsin kaukana ollessani.

Mutta sellaisen kohtalon kokee jokainen, joka erehtyy hiukankin minua kehaisemaan ja kirjoittaa kyllin hyvin. Anteeksi tuo omahyväiseltä kuulostava toinen tekijä, mutta totta se on: ei varmaan Seppo Hietasta kukaan minuksi luulisi, jos hän vaikka minua kehuisikin, jota Luojan kiitos ei koskaan tee - jos tekisi, silloin minun täytyisi varmaan täytyisi mennä sinne lääkäriin, jonne kepulaiset yhtenään minua patistelevat!

Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi ja ihailuni siitä, että sankarillisesti kestit sen, mitä siitä palkaksesi sait!

JormaKKorhonen kirjoitti:

...olet joutunut sijaiskärsijäkseni, eli minun sivupersoonakseni minun täältä niin henkisesti kuin fyysisesti varsin kaukana ollessani.

Mutta sellaisen kohtalon kokee jokainen, joka erehtyy hiukankin minua kehaisemaan ja kirjoittaa kyllin hyvin. Anteeksi tuo omahyväiseltä kuulostava toinen tekijä, mutta totta se on: ei varmaan Seppo Hietasta kukaan minuksi luulisi, jos hän vaikka minua kehuisikin, jota Luojan kiitos ei koskaan tee - jos tekisi, silloin minun täytyisi varmaan täytyisi mennä sinne lääkäriin, jonne kepulaiset yhtenään minua patistelevat!

Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi ja ihailuni siitä, että sankarillisesti kestit sen, mitä siitä palkaksesi sait!

Näkemiin!
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 12.9.2005 klo 22.16

En kommentoi enää enempää tässä enkä muualla. Tässä sille selitystä, jonka annoin Neutraalitarkkailijalle tuossa ylempänä:

Oikea on havaintosi...
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 12.9.2005 klo 22.13



Joka tapauksessa poistun juuri kohta ainakin pariksi päiväksi, joten asiallisempi keskustelu saa ainakin minun estämättä tilaa. Saa nähdä, tapahtuuko niin.


Että näin tällä kertaa,arvaa uskooko joku näitä juttujasi,ja tällä tarkoitan kaikkea kirjoittamaasi.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Analyysisi lähi-idästä ja sen historiasta oli terävä ja hyvin tasapuolinen. Montakaan sellaista kohtaa johon voisi tarttua, ei siinä ollut.

Sanoit, että tavalliset arabit eri puolilla tuntevat itsensä ennen kaikkea itsensä kyseisen maan kansalaisiksi. Egyptiläiset egyptiläisiksi jne...

Siihen voisin sen verran tarkentaen kiinnittää huomiota lisäämällä poliittisen islamin käsitteen, joka on sangen laajasti levinnyt ja on eri asia kuin islam uskontona. Sitä voisi kai kuvata islamilaisen yhtenäisyyden politiikaksi, jonka perusta on islamilaisen uskonnon arvoissa voimmakkaammin ja käytännöllisemmin, kuin mitä länsimaiden poliittinen todellisuus on kiinni kristinuskossa. Käsitykseni poliittisesta islamista on vanhahkon muistitiedon varassa ja pitäisi päivittää asiaa siltä osin. Hämeen-Anttilan uusi Islam teos siihen kyllä loistava, mutta sitä ei ole nyt saatavillani.

Yleisesti voisi kai hieman kärjistäen todeta, että autoritaariset hallitukset karismaattisini johtajineen ja ääri-islamilaiset voimat pitävät suurta enemmistöä peukalonsa alla. Islamilainen maailma on hyvin moniuloitteinen ja sen sivistysperustakin on hyvin vanha. Maailman vanhin yliopistokin perustettiin muuten Kairoon, eikä suinkaan Ranskaan tai Italiaan, niin kuin he usein antavat ymmärtää.

Toinen seikka on luonnollisesti kysymys Palestiinalaisten oikeudesta omaan valtioon. Kahden valtion päätöshän tehtiin YK:ssa vuonna 1948. Tätä päätöstä ei siis kuvaamiesi vaiheiden ja syiden vuoksi olla kyetty noudattamaan. Ennen kaikkea Yhdysvaltain voimakkaan tuen vuoksi. Euroopan unionihan (erityisesti Ranska) noudattaa huomattavasti maltillisempaa politiikkaa tässä suhteessa.

Mukava kuulla, että pidät näkemystäni oikeana. Olipa se sitä tai ei, mutta aito se ainakin on, ja on syntynyt kokemusperäisesti toisin kuin monen tuostakin asiasta esittämät varmemmat mielipiteet. Sellaiset todella voi hyvin tiivitää pariin lauseeseen, kuten tuo toinen minulle tunnustusta antanut on todennut.

Varmasti on totta tuo, että ns. poliittinen islam on nähtävä eri asiana kuin varsinainen uskonnollinen islam. Siihen minäkään en ole kovin syvällisesti perehtynyt, enkä ole lukenut tuota Hämeen-Anttilan kirjaakaan. Täytyy se hankkia. Poliittinen islam ei ollut siellä vielä minun YK-reissujeni aikana sellainen voimatekijä kuin nykyään. Esim. Egyptissä ja Syyriassa sillä ei ollut juuri mitään roolia.

Totta puhut, kun toteat vuonna 1948 käyneen niin, että YK:n päätöstä ei voitu toteuttaa. Se onkin yksi perussyy edelleen jatkuvalle konfliktille, mutta ei ole silti varmaa, olisiko tilanne parempi, jos silloin olisi muodostettu Israelin alueelle kaksi valtiota. Olisivatko arabit tyytyneet YK:ssa heille päätettyyn alueeseen. Epäilen, että eivät, vaikka sinne silloinen arabiväestö, vajaa miljoona, olisi kyllä mahtunut, mutta parhaita alueitaan he joka tapauksessa olisivat israelille menettäneet.

Minä en oikein usko, että tämä nykyinenkään tynkä-Palestiina tulee olemaan koskaan kyllin elinkelpoinen, vaan kauna ja laajentumishalu jää siellä elämään.

Mielestäni paras ratkaisu olisi, jos koko se Israelin 1973 valloittama alue - siis länsiranta ja Gazakin, paitsi Siinai - liitettäisiin Israeliin, ja maasta tulisi uskonnollisesti vapaa, kaksikielinen maa, jossa arabeilla olisi samat kansalaisoikeudet ja poliittiset edustusoikeudet kuin juutalaisillakin. Mutta utopiaahan tällainen ajattelu tällä hetkellä on, ei siihen nyt ole mitään mahdollisuutta, mutta toivon ja jotenkin uskonkin sen vielä joskus mahdolliseksi.

(Muuten Hämeen-Anttilan eräs toinen kirja on ollut jo kauan hyllyssäni, mutta hitaasti senkin lukeminen monen muun kirjan ohella on edistynyt. Tuo kirja on profeetta Muhammadin elämäkerta, Ibn Hishamin jo 800-luvulla kirjoittama, mutta Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama. Koraanikin hyllyssäni on ja olen sen läpikin lukenut, mutta se ei ole se Hämeen-Anttilan hyväksi kehuttu uudempi käännös, vaan vanha Jussi Aron, Armas Salosen ja Knut Tallqvistin käännös)

matkaltaan "taas kerra... kirjoitti:

Näkemiin!
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 12.9.2005 klo 22.16

En kommentoi enää enempää tässä enkä muualla. Tässä sille selitystä, jonka annoin Neutraalitarkkailijalle tuossa ylempänä:

Oikea on havaintosi...
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 12.9.2005 klo 22.13



Joka tapauksessa poistun juuri kohta ainakin pariksi päiväksi, joten asiallisempi keskustelu saa ainakin minun estämättä tilaa. Saa nähdä, tapahtuuko niin.


Että näin tällä kertaa,arvaa uskooko joku näitä juttujasi,ja tällä tarkoitan kaikkea kirjoittamaasi.

...niin tiedät syyn, jos se ei vielä tuosta edellä olevasta selvinnyt.

Sinäkö se olet ehtinyt kaikkialle jokaista kirjoitustaitoista minuksi epäilemään? No on siinä varmaan sopiva eli kykyjäsi vastaava elämäntehtävä sinulle. Vai voiko olla joku toinenkin noin dille täällä? En haluaisi uskoa sellaista sentään kepulaisistakaan.

JormaKKorhonen kirjoitti:

...niin tiedät syyn, jos se ei vielä tuosta edellä olevasta selvinnyt.

Sinäkö se olet ehtinyt kaikkialle jokaista kirjoitustaitoista minuksi epäilemään? No on siinä varmaan sopiva eli kykyjäsi vastaava elämäntehtävä sinulle. Vai voiko olla joku toinenkin noin dille täällä? En haluaisi uskoa sellaista sentään kepulaisistakaan.

Eikä minulla ole senenempää aikaa kuten haluakaan tutustua elämänkertaasi kuten ei vaatevarastoosikaan.

Tuo laittamani teksti on kuitenkin omaa kirjoitustasi,samantyyppiseen olen törmännyt ennenkin piipahtaessani täällä joten ei tuo ensimmäinen kerta ollut.

Mutta jos et tajua niin et tajua,uskottavuus kyllä tuossa menee,sikäli mikäli sitä nyt on ollut olemassa.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Olet sieltä asiallisimmista päästä keskustelijoita.

No ei ole joutanut kommentoimaan, kun työn tapastakin joskus pitää tehdä. Otetaan puheeksi paremmalla ajalla taas! Ja paskendaaliakin saa sitten minun puolesta puhua tärkeän asian sivussa, siis sivussa.

on katkeroituneita ihmisiä, ei sille mitään voi! On vanhojen kaunojen raskaita kantajia, jotka ovat aina katkeria, eivät he voi mitään oikeaa asiaa puhua!

edelliseen, täysi kako!

KKJ kirjoitti:

edelliseen, täysi kako!

helposti

Ottakaa kantaa asialliseen ja perusteltuun kannanottooni Suomen ulko- ja turvallisuuspoliitisesta linjasta, älkääkä täällä jankuttako samoja vanhoja raitoja vuodesta toiseen.

Viittaukseni Korhoseen tarkoitti sitä, että hän ajoittain yrittää nostaa esille kunnollisia asiakysymyksiä päinvastoin kuin te ns. pastalingot.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Ottakaa kantaa asialliseen ja perusteltuun kannanottooni Suomen ulko- ja turvallisuuspoliitisesta linjasta, älkääkä täällä jankuttako samoja vanhoja raitoja vuodesta toiseen.

Viittaukseni Korhoseen tarkoitti sitä, että hän ajoittain yrittää nostaa esille kunnollisia asiakysymyksiä päinvastoin kuin te ns. pastalingot.

Me ollaan paskalinkoja kaikki (paitsi korhonen)
kun oikein silmin katsellaan,
Me ollaan paskalinkoja elämän,
ihan jokainen (paitsi korhonen).

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Ottakaa kantaa asialliseen ja perusteltuun kannanottooni Suomen ulko- ja turvallisuuspoliitisesta linjasta, älkääkä täällä jankuttako samoja vanhoja raitoja vuodesta toiseen.

Viittaukseni Korhoseen tarkoitti sitä, että hän ajoittain yrittää nostaa esille kunnollisia asiakysymyksiä päinvastoin kuin te ns. pastalingot.

Eihän sinun kannanottosi turvallisuuspoliittiseen linjaan ole perusteltu. Et edes tajua mikä meitä suomalaisia eniten uhkaa. Virallisesti se on jo tajuttu: yhteiskuntamme kahtiajakautuminen ja sosiaalisesta hajoamisesta seuraavat sisäiset konfliktit.

Sinä et edes kajoa perustavanlaatuiseen ongelmaan siitä mitä suomalaisten pitäisi puolustaa ja keneltä. Luulet, että puolustamisesta puhuminen lankeaa johonkin olemassaolevaan todelliseen maaperään. Ei lankea. Olemassa on vain kuvitelmia omasta maasta -- todellisuudessa puolustaisimme amerikkalaista omistusta ja omalle yhteiskunnallemme siltä taholta langetettua kehityskohtaloa: työskennelkää itsenne loppuun, jakautukaa rikkaisiin ja köyhiin, ja kun lakkaatte tuottamasta tarpeeksi, lopettakaa itsenne sisällisodalla. Sama kaava on samojen dollaripankkirrien toimesta toteutettu kymmenissä kehitysmaissa.

Ja Korhosesta sitten vielä: minä en ole koskaan nähnyt hänen missään nostavan esille ainoatakaan asiakysymystä. Ainoa mitä hän on nostanut esille on hänen oma minänsä. Hänen "asiakysymyksensä" eivät ole edes sen väärtejä kuin sinun kliseiset käsityksesi turvallisuustarpeistamme.

haista omaasi kirjoitti:

Me ollaan paskalinkoja kaikki (paitsi korhonen)
kun oikein silmin katsellaan,
Me ollaan paskalinkoja elämän,
ihan jokainen (paitsi korhonen).

Otsikossa kaikki

ei ole kirjoitti:

Eihän sinun kannanottosi turvallisuuspoliittiseen linjaan ole perusteltu. Et edes tajua mikä meitä suomalaisia eniten uhkaa. Virallisesti se on jo tajuttu: yhteiskuntamme kahtiajakautuminen ja sosiaalisesta hajoamisesta seuraavat sisäiset konfliktit.

Sinä et edes kajoa perustavanlaatuiseen ongelmaan siitä mitä suomalaisten pitäisi puolustaa ja keneltä. Luulet, että puolustamisesta puhuminen lankeaa johonkin olemassaolevaan todelliseen maaperään. Ei lankea. Olemassa on vain kuvitelmia omasta maasta -- todellisuudessa puolustaisimme amerikkalaista omistusta ja omalle yhteiskunnallemme siltä taholta langetettua kehityskohtaloa: työskennelkää itsenne loppuun, jakautukaa rikkaisiin ja köyhiin, ja kun lakkaatte tuottamasta tarpeeksi, lopettakaa itsenne sisällisodalla. Sama kaava on samojen dollaripankkirrien toimesta toteutettu kymmenissä kehitysmaissa.

Ja Korhosesta sitten vielä: minä en ole koskaan nähnyt hänen missään nostavan esille ainoatakaan asiakysymystä. Ainoa mitä hän on nostanut esille on hänen oma minänsä. Hänen "asiakysymyksensä" eivät ole edes sen väärtejä kuin sinun kliseiset käsityksesi turvallisuustarpeistamme.

Korhosesta en ole maininnut sanaakaan muutoin. Olen Hietasenkin puolia pitänyt silloin, kun kritiikki on ollut siinä asiassa yhteydessä asiatonta.

Toinen asia on se, että otin aika voimakkaan köyhyyden vastaisen ja monikulttuurisuutta sekä suvaitsevaisuutta puolustavan kannanoton paripäivää sitten muutamalla palstalla (mm. täällä). Ei sekään teitä pastalinkoja kirvoittanut kannanottoihin.

Potaskaa kyllä jaksatte jauhaa, mutta ajatus ei riitä vasta-argumenttien miettimiseen asiakysymyksissä.

Samoin otin voimakkaasti kantaa jäbän avaamassa ketjussa ylen aseman puolesta vastoin hänen näkemystään ja sain häneltä, mielipidepankilta ja Korhoselta myöteisen palautteen.

Eurooppalaisten turvallisuustakuiden hyväksyminen, jota demarit etunenässä kannattivat ennen perustuslakiäänestystä eivät todellakaan johda yhteiskuntamme kahtiajakautumiseen. Et myöskään ymmärrä mikä ero Saksa/Ranska akselin suhtautumisella Euroopan turvallisuuteen on esim. Britannian vastaavaan suhtautumiseen. Toisin sanoen kuinka paljon haluamme olla alistusuhteessa Yhdysvaltoihin ja kuinka paljon pyrimme omavaraisuuteen tässä suhteessa.

Köyhyysongelman ratkaisuun ovat aivan muut keinot, joihin olen toisaalla tälläkin keskustan sivulla ottanut kantaa.

Yhteiskuntaamme jakavat aivan jotkut muut tekijät kuin suhtautumisemme eurooppalaisiin turvatakuisiin.

Menkää pojat jo nukkumaan, niin jaksatte aamullakin vielä herätä.

Vanhalla kapiaisella karkailee kummastakin päästä molempia lopputuotteita. Kummallista ettei hän itse huomaa sitä, vaikka väittää olevansa niin viisas jokaisessa puheenvuorossaan. Minusta hän on juuri niin viisas kuin muutkin kuset ja paskat housuissa vanhan viinan hajuisena katuja tallaavat euronpummaajat.

Tarkemmin miettien pyydän anteeksi kaikilta spurguilta, tehän olette yhteiskunnan päähän potkimia, saatatte olla hyvinkin nerokkaita. Sellaisen sontakasan kuin KKK vertaaminen teihin oli halpamaista. Anteeksi!

Tarkemmin ajatellen pyydän anteeksi sontakasoilta, tehän olette luomulannoitetta, hyvin tärkeä osa nykyaikaista maanviljelyä. Sellaisen kuin JormaKKorhonen vertaaminen mihinkään muka iljettävään ei ole hedelmällistä - parempi on verrata muita Korhoseen tyyliin 'kaverihan on melkein yhtä dorka kuin KKK';-))

Analysoijab kirjoitti:

Vanhalla kapiaisella karkailee kummastakin päästä molempia lopputuotteita. Kummallista ettei hän itse huomaa sitä, vaikka väittää olevansa niin viisas jokaisessa puheenvuorossaan. Minusta hän on juuri niin viisas kuin muutkin kuset ja paskat housuissa vanhan viinan hajuisena katuja tallaavat euronpummaajat.

Tarkemmin miettien pyydän anteeksi kaikilta spurguilta, tehän olette yhteiskunnan päähän potkimia, saatatte olla hyvinkin nerokkaita. Sellaisen sontakasan kuin KKK vertaaminen teihin oli halpamaista. Anteeksi!

Tarkemmin ajatellen pyydän anteeksi sontakasoilta, tehän olette luomulannoitetta, hyvin tärkeä osa nykyaikaista maanviljelyä. Sellaisen kuin JormaKKorhonen vertaaminen mihinkään muka iljettävään ei ole hedelmällistä - parempi on verrata muita Korhoseen tyyliin 'kaverihan on melkein yhtä dorka kuin KKK';-))

Mikä on tuommoisen tarkoitus? Kenelle luulet sillä tekeväsi palveluksen?

Minäpä kerron: teet taas suuren palveluksen Jorma Korhoselle, vaikka hän ei niitä tarvitsisi, kun pärjäilee mainiosti omillaan. Äijä tanssittaa yksin koko kepukatrasta juuri niin kuin haluaa.

Mutta jos tuo paska saitilla pysyy, niin varmaan hän lukee sen joskus ilahtuneena. Likaat kepun ja kepulaisten kuvaa enemmän ja tehokkaammin kuin Korhonen koskaan siisteillä jutuillaan. Tuommoisia te olette. Muistakaa se aina, kaikki ei-kepulaiset. Pthyi, pthyi, pthyi!

Mikä tarkoitus? kirjoitti:

Mikä on tuommoisen tarkoitus? Kenelle luulet sillä tekeväsi palveluksen?

Minäpä kerron: teet taas suuren palveluksen Jorma Korhoselle, vaikka hän ei niitä tarvitsisi, kun pärjäilee mainiosti omillaan. Äijä tanssittaa yksin koko kepukatrasta juuri niin kuin haluaa.

Mutta jos tuo paska saitilla pysyy, niin varmaan hän lukee sen joskus ilahtuneena. Likaat kepun ja kepulaisten kuvaa enemmän ja tehokkaammin kuin Korhonen koskaan siisteillä jutuillaan. Tuommoisia te olette. Muistakaa se aina, kaikki ei-kepulaiset. Pthyi, pthyi, pthyi!

Tuohon asiaan Korhonen en ota edes kantaa,sensijaan tuo muu sepustuksesi.

Oletko itse niin tämän lietelantalan lumoissa että luulet tällä palstalla olevan jotain merkitystä keskustapuolueelle.Niin luuletko vai valuuko sonta muuten vain ja ihan itsestään eli et pysty pidättämään ja hallitsemaan tilannetta.

Sama on kyllä muidenkin puolueiden osalta,on aivan sama mitä muutamat hourupäät täällä kirjoittavat.Kansa ei näitä reakoi,mutta välillä on kyllä kiva nauraa tälle nykyiselle avohoidon kultakaudelle.

Analysoijab kirjoitti:

Vanhalla kapiaisella karkailee kummastakin päästä molempia lopputuotteita. Kummallista ettei hän itse huomaa sitä, vaikka väittää olevansa niin viisas jokaisessa puheenvuorossaan. Minusta hän on juuri niin viisas kuin muutkin kuset ja paskat housuissa vanhan viinan hajuisena katuja tallaavat euronpummaajat.

Tarkemmin miettien pyydän anteeksi kaikilta spurguilta, tehän olette yhteiskunnan päähän potkimia, saatatte olla hyvinkin nerokkaita. Sellaisen sontakasan kuin KKK vertaaminen teihin oli halpamaista. Anteeksi!

Tarkemmin ajatellen pyydän anteeksi sontakasoilta, tehän olette luomulannoitetta, hyvin tärkeä osa nykyaikaista maanviljelyä. Sellaisen kuin JormaKKorhonen vertaaminen mihinkään muka iljettävään ei ole hedelmällistä - parempi on verrata muita Korhoseen tyyliin 'kaverihan on melkein yhtä dorka kuin KKK';-))

Minusta viestisi osoittaa melkoista mielikuvituksen puutetta. Et raukka keksi tarpeeksi inhottavaa vertailukohtaa JKK:lle. Ehkä minun on autettava sinua. Kyllä Suomestakin löytyy ilmiöitä, jotka ovat pelkästään negatiivisia, sellaisia, joista ei parhaalla tahdollakaan keksi mitään hyvää sanottavaa.

Esittelen kolme

1.Hirvikärpäset. Eivät kuulu Suomen luontoon, mutta tekevät luonnossa liikkumisesta ilman suojavarusteita ärsyttävää. Niitä perkeleitä saa kaivella monta päivää kaikkialta iholta monta päivää metsäreissun jälkeenkin.

2.Öinen puhelinsoitto. Mieluiten kolmen neljän välillä aamuyöstä. Sitä luulee jonkun läheisen vähintään kuolleen, vaikka todellisuudessa se onkin joku ravintolasta poistunut juoppo, joka soittaa väärään numeroon. Lähes yhtä ärsyttävä ilmiö on puhelinmyyjät.

3. Oksennustauti. Mielellään ripulin ja kovan kuumeen kanssa. Ainakaan minä en tunne yhtään ihmistä, joka siitä nauttisi.

Siis kaikki joukolla keksimään ällötyksiä, joihin JormaKKorhosta voi verrata, kyllä niitä löytyy vielä runsaasti!!!

x-nainen kirjoitti:

Minusta viestisi osoittaa melkoista mielikuvituksen puutetta. Et raukka keksi tarpeeksi inhottavaa vertailukohtaa JKK:lle. Ehkä minun on autettava sinua. Kyllä Suomestakin löytyy ilmiöitä, jotka ovat pelkästään negatiivisia, sellaisia, joista ei parhaalla tahdollakaan keksi mitään hyvää sanottavaa.

Esittelen kolme

1.Hirvikärpäset. Eivät kuulu Suomen luontoon, mutta tekevät luonnossa liikkumisesta ilman suojavarusteita ärsyttävää. Niitä perkeleitä saa kaivella monta päivää kaikkialta iholta monta päivää metsäreissun jälkeenkin.

2.Öinen puhelinsoitto. Mieluiten kolmen neljän välillä aamuyöstä. Sitä luulee jonkun läheisen vähintään kuolleen, vaikka todellisuudessa se onkin joku ravintolasta poistunut juoppo, joka soittaa väärään numeroon. Lähes yhtä ärsyttävä ilmiö on puhelinmyyjät.

3. Oksennustauti. Mielellään ripulin ja kovan kuumeen kanssa. Ainakaan minä en tunne yhtään ihmistä, joka siitä nauttisi.

Siis kaikki joukolla keksimään ällötyksiä, joihin JormaKKorhosta voi verrata, kyllä niitä löytyy vielä runsaasti!!!

Tarkoitatko tällä soittajalla kenties Kerimäkeä. Varottaisin sinua loukkaamasta hänen kunniaansa.

"vaikka todellisuudessa se onkin joku ravintolasta poistunut juoppo, joka soittaa väärään numeroon."

x-nainen kirjoitti:

Minusta viestisi osoittaa melkoista mielikuvituksen puutetta. Et raukka keksi tarpeeksi inhottavaa vertailukohtaa JKK:lle. Ehkä minun on autettava sinua. Kyllä Suomestakin löytyy ilmiöitä, jotka ovat pelkästään negatiivisia, sellaisia, joista ei parhaalla tahdollakaan keksi mitään hyvää sanottavaa.

Esittelen kolme

1.Hirvikärpäset. Eivät kuulu Suomen luontoon, mutta tekevät luonnossa liikkumisesta ilman suojavarusteita ärsyttävää. Niitä perkeleitä saa kaivella monta päivää kaikkialta iholta monta päivää metsäreissun jälkeenkin.

2.Öinen puhelinsoitto. Mieluiten kolmen neljän välillä aamuyöstä. Sitä luulee jonkun läheisen vähintään kuolleen, vaikka todellisuudessa se onkin joku ravintolasta poistunut juoppo, joka soittaa väärään numeroon. Lähes yhtä ärsyttävä ilmiö on puhelinmyyjät.

3. Oksennustauti. Mielellään ripulin ja kovan kuumeen kanssa. Ainakaan minä en tunne yhtään ihmistä, joka siitä nauttisi.

Siis kaikki joukolla keksimään ällötyksiä, joihin JormaKKorhosta voi verrata, kyllä niitä löytyy vielä runsaasti!!!

...

...uskottava Keriksen kirjoittaman, kun näkyy tulleen niin paljon näppäinvirheitä. Kikosta pitää olla kirkosta, siirella suurella ja taitaa olla muitakin, mutta jospa nyt vetoaisin Keriksen väittämään, että vain juntti tarttuu kirjoitusvirheisiin (oikeasti olen kyllä sitä mieltä, että vain juntti niitä tekee - ja hieman suutahtanut ja siksi liian kiireinen, kuten minä äsken).

Taas kerran näytit, missä kaappi seisoo ja kuka osaa kirjoittaa. Muut ovat rinnallasi avuttomia pölvästejä.

Haluaisimme, että ryhtyisit kansanedustajaksi, sinulla olisi paljon annettavaa.

Ainoa pieni miinus on sisuksiisi junttautunut perkele joka hallitsee kirjoituksiasi. Tuo pieninpieni kiusaaja on tehnyt sinusta keikkohermoisen mitättömyyden, valitettavasti.

Mene siis ämmä jo nurkkaasi nyhjöttämään ja paskanna sinne, älä saitille.

VanhaMerimies kirjoitti:

Taas kerran näytit, missä kaappi seisoo ja kuka osaa kirjoittaa. Muut ovat rinnallasi avuttomia pölvästejä.

Haluaisimme, että ryhtyisit kansanedustajaksi, sinulla olisi paljon annettavaa.

Ainoa pieni miinus on sisuksiisi junttautunut perkele joka hallitsee kirjoituksiasi. Tuo pieninpieni kiusaaja on tehnyt sinusta keikkohermoisen mitättömyyden, valitettavasti.

Mene siis ämmä jo nurkkaasi nyhjöttämään ja paskanna sinne, älä saitille.

Miten saamme demonin pois kapista ? Voi tosin olla, että ämmädemoni ja kapi on jo sulautuneet yhteen ja manaaminen olisi myöhäistä.

Ämmädemoni kuiskii:

Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki.

Kirkonisät auttakaa, ajakaa se demoni pois kapista.

Nyt kyllä oikeasti rupeaa askarruttamaan tuo henkinen tilasi.
Oletko myös varma että sinulla on oikeus jaaritella julkisella palstalla toisten hautajaisista ja vielä oikeilla nimillä,minä hieman epäilen.

Mutta olihan tuossa aimo annos taas kerran sitä keskustalaista politikkaa,kunhan nuo rikospuolen pojat ensin suurennuslasilla tutkivat että missä se piilee tuolla rivien välissä,vai piileekö sittenkään,jospa se puuttuu kokonaan mutta tutkitaan ennenkuin hutkitaan.

VanhaMerimies kirjoitti:

Taas kerran näytit, missä kaappi seisoo ja kuka osaa kirjoittaa. Muut ovat rinnallasi avuttomia pölvästejä.

Haluaisimme, että ryhtyisit kansanedustajaksi, sinulla olisi paljon annettavaa.

Ainoa pieni miinus on sisuksiisi junttautunut perkele joka hallitsee kirjoituksiasi. Tuo pieninpieni kiusaaja on tehnyt sinusta keikkohermoisen mitättömyyden, valitettavasti.

Mene siis ämmä jo nurkkaasi nyhjöttämään ja paskanna sinne, älä saitille.

Otsikossa toteamus.

kirjoittaa tuo kaikki kirjoitti:

Nyt kyllä oikeasti rupeaa askarruttamaan tuo henkinen tilasi.
Oletko myös varma että sinulla on oikeus jaaritella julkisella palstalla toisten hautajaisista ja vielä oikeilla nimillä,minä hieman epäilen.

Mutta olihan tuossa aimo annos taas kerran sitä keskustalaista politikkaa,kunhan nuo rikospuolen pojat ensin suurennuslasilla tutkivat että missä se piilee tuolla rivien välissä,vai piileekö sittenkään,jospa se puuttuu kokonaan mutta tutkitaan ennenkuin hutkitaan.

Otsikossa kysymys.

Huolestunnu kirjoitti:

Miten saamme demonin pois kapista ? Voi tosin olla, että ämmädemoni ja kapi on jo sulautuneet yhteen ja manaaminen olisi myöhäistä.

Ämmädemoni kuiskii:

Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kekkonen Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki Keskusta, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki, Kerimäki.

Kirkonisät auttakaa, ajakaa se demoni pois kapista.

Otsikossa kysymys ja arvelu ratkaisusta.

ettet olisi pöljä? kirjoitti:

Otsikossa kysymys.

Otsikossa vastaus.

JormaKKorhonen kirjoitti:

...uskottava Keriksen kirjoittaman, kun näkyy tulleen niin paljon näppäinvirheitä. Kikosta pitää olla kirkosta, siirella suurella ja taitaa olla muitakin, mutta jospa nyt vetoaisin Keriksen väittämään, että vain juntti tarttuu kirjoitusvirheisiin (oikeasti olen kyllä sitä mieltä, että vain juntti niitä tekee - ja hieman suutahtanut ja siksi liian kiireinen, kuten minä äsken).

Zyskowicz, Zyskowicz, Zyskowicz, senkin juntti.

kirjoittaa tuo kaikki kirjoitti:

Nyt kyllä oikeasti rupeaa askarruttamaan tuo henkinen tilasi.
Oletko myös varma että sinulla on oikeus jaaritella julkisella palstalla toisten hautajaisista ja vielä oikeilla nimillä,minä hieman epäilen.

Mutta olihan tuossa aimo annos taas kerran sitä keskustalaista politikkaa,kunhan nuo rikospuolen pojat ensin suurennuslasilla tutkivat että missä se piilee tuolla rivien välissä,vai piileekö sittenkään,jospa se puuttuu kokonaan mutta tutkitaan ennenkuin hutkitaan.

...eräälle toiselle, joka ongelmoi samaa asiaa, joten luepa siitä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000010577047

JormaKKorhonen kirjoitti:

...eräälle toiselle, joka ongelmoi samaa asiaa, joten luepa siitä:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000010577047

Kirjoittelen minäkin vaihteeksi viimeiset sanat johonkin ketjuun, ettei Korhosen aina tarvitse vaivautua.