Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan Keskustalle oli tärkeää, että ensi vuoden budjettiin liittyvässä köyhyyspaketissa huomioitiin eläkeläiset. Lähes puolet köyhyyspaketista eli 39, 5 miljoonaa euroa kohdistettiinkin eläkeläisiin, Hyssälä kirjoittaa Suomenmaassa tiistaina.
Köyhyyspakettia valmisteltaessa selvitettiin Hyssälän mukaan pitkään, voitaisiinko kansaneläkkeen korotus kohdistaa vain pienimpiin eläkkeisiin. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä nykyjärjestelmä olisi murtunut. Esillä oli myös eläkkeensaajan hoitotuen korotus, peruspalveluministeri toteaa Suomenmaassa.
- Parhaaksi vaihtoehdoksi katsottiin korottaa kansaneläkettä. Korotus kohdistuu 660 000 pientä eläkettä saavaan. Vanhasen hallitus korottaa kansaneläkkeitä yhteensä 12 eurolla tällä vaalikaudella indeksikorotusten lisäksi. Edellinen hallitus ei pystynyt tämän parempaan.
Kun eläketulovähennys samalla nousee, on korotus nyt joidenkin eläkeläisten kohdalla vieläkin suurempi, Hyssälä painottaa. Kansaneläkkeen korotus nostaa myös ylimääräistä rintamalisää, perhe-eläkkeitä ja sukupolvenvaihdoseläkkeitä.
Hyssälän mukaan eläkeläisten asemaa on parannettu ja parannetaan Vanhasen hallituksen aikana sekä tulonsiirroilla että palveluilla. Kansallinen terveyshanke on saanut satojen miljoonien rahoituksen, samoin kansallista sosiaalihanketta on resurssoitu voimakkaasti. Samoin omaishoitajien asemaa parannetaan ja ensi vuonna tulee voimaan ikäihmisten asemaa parantava hoivatakuu, joka velvoittaa kunnat tekemään palvelutarpeen arvioinnin määräajan kuluessa, peruspalveluministeri kirjoittaa.
Hyssälä kummeksuu kirjoituksessaan myös kokoomuksen elämöintiä eläkkeillä, sillä kansaneläkkeen pohjaosaa alettiin leikata 1990-luvun puolivälin jälkeen kokoomuksen istuessa hallituksessa. Pohjaosa poistui kokonaan vuonna 2002.
- Keskusta esitti eduskunnassa joka kerta leikkauksen pysäyttämistä, kun asia oli käsittelyssä. Pohjaosan palauttaminen oli esillä hallitusneuvotteluissa vuonna 2003, mutta taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä ei sille todettu olevan, peruspalveluministeri selvittää.
Köyhyyspakettia valmisteltaessa selvitettiin Hyssälän mukaan pitkään, voitaisiinko kansaneläkkeen korotus kohdistaa vain pienimpiin eläkkeisiin. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä nykyjärjestelmä olisi murtunut. Esillä oli myös eläkkeensaajan hoitotuen korotus, peruspalveluministeri toteaa Suomenmaassa.
- Parhaaksi vaihtoehdoksi katsottiin korottaa kansaneläkettä. Korotus kohdistuu 660 000 pientä eläkettä saavaan. Vanhasen hallitus korottaa kansaneläkkeitä yhteensä 12 eurolla tällä vaalikaudella indeksikorotusten lisäksi. Edellinen hallitus ei pystynyt tämän parempaan.
Kun eläketulovähennys samalla nousee, on korotus nyt joidenkin eläkeläisten kohdalla vieläkin suurempi, Hyssälä painottaa. Kansaneläkkeen korotus nostaa myös ylimääräistä rintamalisää, perhe-eläkkeitä ja sukupolvenvaihdoseläkkeitä.
Hyssälän mukaan eläkeläisten asemaa on parannettu ja parannetaan Vanhasen hallituksen aikana sekä tulonsiirroilla että palveluilla. Kansallinen terveyshanke on saanut satojen miljoonien rahoituksen, samoin kansallista sosiaalihanketta on resurssoitu voimakkaasti. Samoin omaishoitajien asemaa parannetaan ja ensi vuonna tulee voimaan ikäihmisten asemaa parantava hoivatakuu, joka velvoittaa kunnat tekemään palvelutarpeen arvioinnin määräajan kuluessa, peruspalveluministeri kirjoittaa.
Hyssälä kummeksuu kirjoituksessaan myös kokoomuksen elämöintiä eläkkeillä, sillä kansaneläkkeen pohjaosaa alettiin leikata 1990-luvun puolivälin jälkeen kokoomuksen istuessa hallituksessa. Pohjaosa poistui kokonaan vuonna 2002.
- Keskusta esitti eduskunnassa joka kerta leikkauksen pysäyttämistä, kun asia oli käsittelyssä. Pohjaosan palauttaminen oli esillä hallitusneuvotteluissa vuonna 2003, mutta taloudellisia ja teknisiä edellytyksiä ei sille todettu olevan, peruspalveluministeri selvittää.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.