Onko odotettavissa katastrofi? Tapasin pari kuukautta sitten kaksosmiehen,joka on alusta asti ollut aktiivisempi osapuoli.Minulla on ollut ongelmana pettymyksenpelko,jonka vuoksi jalkani on koko ajan ovenraossa...viime vkonloppuna kuitenkin uskalsin paljastaa tunteideni lämmenneen ja sen,että olen valmis muuhunkin kuin pelkkään pintapuoliseen suhteeseen.Taisin tehdä virheen,koska tuntuu,että mies alkoi ottaa etäisyyttä,vaikka haluaakin omien sanojensa mukaan jatkaa ja edetä hitaasti.Enää ei tule hyvän yön toivotuksia eikä remonttiaputarjouksia enkä minä kyllä ruinaa...Onko tämä lopun alkua vai vain miesten tarvetta "venyttää kuminauhaa" liian läheisyyden pelossa?Mua alkaa väsyttää nämä typerät ihmissuhdepelit!Miten yleensä kala ja kaksonen pärjäävät...taitaa olla melkoista nelinpeliä?;-)
Kalanainen&kaksosmies???
Blondi
121694
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jep, vaikeeta tulee oleen, mutta meillä ainakin rakkaus aina vaan voittaa silti:) kohta 3v ollaan seurusteltu, ja yhtä vuoristorataa on ollut. Mutta kuitenkin rakastaa toista enemmän kuin mitään muuta, ettei voisi kuvitella enää ketää muutakaan.. Mutta jos kaksosella on paha se raivokohtauksen saaminen yhtäkkiä tyhjästä (niinkuin usein niillä on) se saattaa tehdä herkän kalan sairaaksi.. Ihan siitäkin on kokemusta.. mutta ei kai tän elämän pidäkkään olla helppoa..
...on mun elämä joskus itsenikin kanssa,enpä tiedä,jaksaako huristella yhdessä,jos miehestä ei löydy rauhoittavaa vaikutusta.Mutta minäpä kyllä peloistani huolimatta aina sukellan syviin vesiin,vaikka tietäisin saavani turpaan...nyt mietityttää,että mitä ihmettä tein taas väärin,kun miehestä ei niin mitään oo kuulunut...hitto,kuvittelin,että suhteessa on tarkoituskin pikku hiljaa ihastua ja kehittää hommaa eteenpäin.Onko nää kaksoset kuitenkin niin reppanoita,että vetävät liinat kiinni heti,kun saavat toiselta pikkusormen?En ole takertujatyyppi,osaan olla yksinkin tai siis kaksin tytön kanssa ja pisimmillään olin itsekseni 8 vuotta.Silti uskon parisuhteeseen ja haluan oppia uskomaan,että joskus voi onnistuakin,kunhan tapaa oikeanlaisen ihmisen...
Saattaa olla että hyvin käy loppujen lopuks.
Mun vanhemmat on samanlainen (kalanainen & kaksosmies) pari ja yks mun veljistä ja sen vaimo on samanlainen pari =)
Terv. Kaksonen
...tarvitaan missä tahansa ihmissuhteessa ja oon yrittänyt asennoitua positiivisesti.Välillä se on työn ja tuskan takana,sitten iskee päälle voittoputki-mieliala ja elämä tuntuukin taas helpommalta.Haluan tosissani katsoa tämän miehen kantin ja luonteen,eihän alkuun mitenkään voi tietää,onko luonteet törmäyskurssilla vai voisko kiriä jopa vaikeuksien kautta voittoon.Kiitos kaksosmiehelle lisärohkaisusta...härkää sarvesta ja jos menee metsään,sitten hetki itketään...on täysin mahdollista myöskin onnistua.Pois meistä luulo,että maailma ja ihmiset heittää naamallemme aina pelkästään kuraa!!!:-)
Meillä siis toisinpäin ja kohta kuusi vuotta tulee täyteen yhteistä taivalta. Mielestäni ainakin näin päin kalamies jopa rauhoittaa minua (kaksosnaista) ja toisaalta kun toisen oppii tuntemaan on jopa hyvä asia, ettei minun suunnattomiin kiukunpuuskiin reagoida mitenkään.. rauhoitun kuitnekin todella nopeasti ja siinä vaiheessa yleensä itselläni on vähän nolo olo.. Mielestäni siis kala-kaksosliitot voivat toimia jopa erityisenkin hyvinkun vain oppii tuntemaan toisensa.. Niin ja lähipiirissäni kuhisee muutenkin todella monia kaloja.. tuntuu jopa että vedän niitä puoleeni!!Parhaat ystäväni ovat kaloja samoin kuin veljeni. Kuitenkin jokapaikasta saa horoskooppiasioista lukea, että kalat ja kaksoset ovat täysi kaaos yhdessä.. ei mun kokemuksen mukaan ainakaan!ja olen kyllä aikalailla tyypillinen kaksonen :)
Ihan mielenterveytesi kannalta... Heitä pois tuo homma. Mä tiedän, mistä puhun. Kaksonen lämmitteli ja lämitteli, kun sai tämän kalan koukkuunsa, alkoi ottaa etäisyyttä. Itse olin tietysti siinä vaiheessa jo rakastunut. Satunnaista seksiä ja "herkkiä" hetkiä, sitten kaksonen löysi uuden naisen valloitettavakseen.
Raastavaa aikaa elämässäni oli tuo, ja yli kolme vuotta siinä meni nyt ajatellen hukkaan.
15-vuotiaasta minä villi kaksosnainenolen rakastanut kalamiestäni. ei munkanssa kukaan muu pärjäisikään kuin kalat, tai ehkä vesimies myös. Kyllä kalojen kanssa pärjää, tasoittavat vauhtia. Ja kaksonen tekee hommat kun kalat miettii. Sujuuhan se vaikka joskus kai hätistelen kalamiestäni niin, että se sulkee korvansa ja uppoutuu tv:n ääreen eikä taatusti tee mitä vaadin... Tavallista avioliittoa siis ;)
Hei!
Oletko varma että mies on vapaa? Minkä ikäinen hän on, sekin vaikuttaa asiaan.
pärjääkkään .Itse olin kalat naisen kanssa toistakymmentä vuotta ja päättyi katastrofiin.
Mitenkähän pärjäisit oinasnaisen kanss? =)
sitä tietää,ennen kun on kokeillut :)
kokeilet?! =)