Sdp haluaa viraston pysyvän Helsingissä. Keskusta on taas Kouvolan kannalla. Ratkaisu tähän on että Rautatievirasto sijoitetaan Loviisaan. Ratkaisu tyydyttää viraston työntekijöitä ja Loviisassa on kaikki poliittiset puolueet sitä mieltä että Loviisa on oikea paikka.
Loviisalla on logistiset edut puolellamme lähellä pääkaupunkiseutua ja virastokäyttöön soveltuvia tyhjillään olevia tiloja muassa Metson tyhjiä konttoritiloja, ja kaupunginjohtaja Kaleva on esittänyt jopa valmiutta rakentaa uudet tilat varta vasten.
Katso myös: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=222739&sana=
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Loviisalla on logistiset edut puolellamme lähellä pääkaupunkiseutua ja virastokäyttöön soveltuvia tyhjillään olevia tiloja muassa Metson tyhjiä konttoritiloja, ja kaupunginjohtaja Kaleva on esittänyt jopa valmiutta rakentaa uudet tilat varta vasten.
Katso myös: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=222739&sana=
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Vastaukset 10
Vanhimmat
...leikkihurrien kylä.ei sinne mitään sijoiteta.
moottoritie tehdään loviisan läpi helsinkiin,ja koko kylä hävitetään!
aidata ja eristää suomenkielisestä väestöstä tai sen voisi Ahvenanmaan kanssa luovuttaa ruotsille. Sen voisi leikata pois suomenkartasta, ja liittää ruotsiin.
Pikajunalla Helsingistä Kotkan kautta Pietariin.
Strategiset syyt johtivat aikoinaan siihen, että Pietarin rata Helsingistä rakennettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen sisämaan (Riihimäki-Lahti-Kouvola-Vaalimaa) kautta eikä niin kuin olisi ollut luonnollista, Helsingistä rannikkoa pitkin Pietariin. Venäjä oli viisitoista vuotta aikaisemmin käynyt tuhoisan Krimin sodan 1854-1856. Sodan aikana englantilaisranskalainen laivasto kävi tuhoamassa Bomarsundin linnoituksen ja Kastelholman linnan Ahvenanmaalla, Svartholman merilinnoituksen Loviisan eteläpuolella sekä Ruotsinsalmen linnoituskaupungin Kymissä (nyk. Kotkassa). Myös Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla pommitettiin 48 tunnin ajan mereltä. Rata Helsingistä Pietariin oli sijoitettava tykinkantamien ulkopuolelle.
Rantarataa Helsingistä itään, niin sanottua Heli-rataa ei ole silti unohdettu. Maavaraus junaradalle rannikkoa pitkin Helsingistä itään on ollut seutukaavoissa ja kuntien osayleiskaavoissa sitten 70-luvun. Maavaraus on estänyt maanomistajaa toteuttamasta omia suunnitelmiaan. Nyt olisi vihdoin oikea aika rakentaa Heli-rantarata suurnopeusjunia varten Kotkasta Helsinkiin ja myöhemmin Kotkasta Haminan ja Viipurin kautta Pietariin. Nykyinen vanha ratayhteys Lahdesta Pietariin ei kestä 250 km tunnissa ajavia junia, vaan uusi rata olisi rakennettava rannikkoa pitkin ja jätettävä vanha Lahti-Vainikkala-rata tavaraliikennettä varten. Näin tehdään esimerkiksi parhaillaan Ruotsissa.
Uusi 1400 miljoonaa euroa maksava Botnia-rata, Ruotsin ”korkeaa rannikkoa” pitkin Uumajan ja Kramforsin välillä ja pituudeltaan 190 km, valmistuu vuonna 2010, jolloin Tukholmasta Uumajaan pääsee viidessä ja puolessa tunnissa nykyisen yhdentoista tunnin sijasta. Uusi rata pudottaa kuljetuskustannuksia nykyisestä 50–70 prosentilla, raskas liikenne jää vanhalle radalle ja kevyt- sekä henkilöliikenne siirtyy pikaradalle. Ruotsin uudella pikajunaradalla on vastineensa Suomessa. Helsinki-Vaalimaa vastaa pituudeltaan Uumaja-Kramfors-rataa ja taas toisaalta Lahti-Vainikkala vastaa Norrlannin sisämaassa kulkevaa vanhaa runkorataa.
Venäjän puolella saksalainen Siemens toimittaa 60 kappaletta, 250 km tunnissa kulkevaa ja 1,5 miljardia euroa maksavaa ICE-suurnopeusjunaa rataosuudelle Moskova-Pietari. Toimitukset alkavat vuonna 2007 ja kauppakirjaan on lisäksi kirjattu 90 junan optio. Venäjä maksaa junat kaasutoimituksilla. Kaasu toimitetaan uutta Itämeren pohjalle rakennettavaa kaasuputkea pitkin Viipurista Saksaan. Onko Suomi tippumassa kelkasta Venäjän kauppasuhteissa? Suurnopeusrata Helsingistä Pietariin tarvitaan mitä pikimmin!
Ruotsin puolella Uumajan seuduilla rekkaliikenne on kolminkertaistunut 15 vuodessa ennen uuden pikaradan rakentamista. Uusi rata vähentää taatusti teiden ruuhkaisuutta Ruotsissa. Suomessa ja varsinkin Itä-Uusimaalla on rekkaliikenne kasvanut vielä enemmän kuin Ruotsissa. Lukuisat ovat ne auto- ja muun lastin rekat, jotka teillämme pyrkivät Venäjälle. Ympäristösyistäkin pitäisi saada osa tästä liikenteestä kiskoille.
Suomi on nostanut rautateiden rakentamisen tietotaitonsa rakentamalla 340 miljoonaa euroa maksavan Kerava-Lahti oikoradan, joka valmistuu ensi vuonna. Suomesta on tulossa myös kansainvälinen junaratarakentaja. Suomalais-englantilainen yhteenliittymä VR-Rata Oy - Balfour Beatty urakoi syksyyn 2007 Botnia-rataosuutta, 40 miljoonalla eurolla, Ruotsissa. Nyt kun Suomeen on saatu rakentamiseen tarvittavaa taitoa, niin rataosuus Kotkasta Helsinkiin pitäisi aloittaa ennen tämän vuosikymmenen loppua. Rata voisi hyvin Helsingin kohdalla liittyä päärataan Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä.
Lue myös:
http://www.botniabanan.se/
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=769858
http://www.rhk.fi/projekti/Tiivistelmarap_190504_LOW.pdf
http://www.rhk.fi/projekti/hankekuvaukset_260304.pdf
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Pikajunalla Helsingistä Kotkan kautta Pietariin.
Strategiset syyt johtivat aikoinaan siihen, että Pietarin rata Helsingistä rakennettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen sisämaan (Riihimäki-Lahti-Kouvola-Vaalimaa) kautta eikä niin kuin olisi ollut luonnollista, Helsingistä rannikkoa pitkin Pietariin. Venäjä oli viisitoista vuotta aikaisemmin käynyt tuhoisan Krimin sodan 1854-1856. Sodan aikana englantilaisranskalainen laivasto kävi tuhoamassa Bomarsundin linnoituksen ja Kastelholman linnan Ahvenanmaalla, Svartholman merilinnoituksen Loviisan eteläpuolella sekä Ruotsinsalmen linnoituskaupungin Kymissä (nyk. Kotkassa). Myös Viaporin linnoitusta Helsingin edustalla pommitettiin 48 tunnin ajan mereltä. Rata Helsingistä Pietariin oli sijoitettava tykinkantamien ulkopuolelle.
Rantarataa Helsingistä itään, niin sanottua Heli-rataa ei ole silti unohdettu. Maavaraus junaradalle rannikkoa pitkin Helsingistä itään on ollut seutukaavoissa ja kuntien osayleiskaavoissa sitten 70-luvun. Maavaraus on estänyt maanomistajaa toteuttamasta omia suunnitelmiaan. Nyt olisi vihdoin oikea aika rakentaa Heli-rantarata suurnopeusjunia varten Kotkasta Helsinkiin ja myöhemmin Kotkasta Haminan ja Viipurin kautta Pietariin. Nykyinen vanha ratayhteys Lahdesta Pietariin ei kestä 250 km tunnissa ajavia junia, vaan uusi rata olisi rakennettava rannikkoa pitkin ja jätettävä vanha Lahti-Vainikkala-rata tavaraliikennettä varten. Näin tehdään esimerkiksi parhaillaan Ruotsissa.
Uusi 1400 miljoonaa euroa maksava Botnia-rata, Ruotsin ”korkeaa rannikkoa” pitkin Uumajan ja Kramforsin välillä ja pituudeltaan 190 km, valmistuu vuonna 2010, jolloin Tukholmasta Uumajaan pääsee viidessä ja puolessa tunnissa nykyisen yhdentoista tunnin sijasta. Uusi rata pudottaa kuljetuskustannuksia nykyisestä 50–70 prosentilla, raskas liikenne jää vanhalle radalle ja kevyt- sekä henkilöliikenne siirtyy pikaradalle. Ruotsin uudella pikajunaradalla on vastineensa Suomessa. Helsinki-Vaalimaa vastaa pituudeltaan Uumaja-Kramfors-rataa ja taas toisaalta Lahti-Vainikkala vastaa Norrlannin sisämaassa kulkevaa vanhaa runkorataa.
Venäjän puolella saksalainen Siemens toimittaa 60 kappaletta, 250 km tunnissa kulkevaa ja 1,5 miljardia euroa maksavaa ICE-suurnopeusjunaa rataosuudelle Moskova-Pietari. Toimitukset alkavat vuonna 2007 ja kauppakirjaan on lisäksi kirjattu 90 junan optio. Venäjä maksaa junat kaasutoimituksilla. Kaasu toimitetaan uutta Itämeren pohjalle rakennettavaa kaasuputkea pitkin Viipurista Saksaan. Onko Suomi tippumassa kelkasta Venäjän kauppasuhteissa? Suurnopeusrata Helsingistä Pietariin tarvitaan mitä pikimmin!
Ruotsin puolella Uumajan seuduilla rekkaliikenne on kolminkertaistunut 15 vuodessa ennen uuden pikaradan rakentamista. Uusi rata vähentää taatusti teiden ruuhkaisuutta Ruotsissa. Suomessa ja varsinkin Itä-Uusimaalla on rekkaliikenne kasvanut vielä enemmän kuin Ruotsissa. Lukuisat ovat ne auto- ja muun lastin rekat, jotka teillämme pyrkivät Venäjälle. Ympäristösyistäkin pitäisi saada osa tästä liikenteestä kiskoille.
Suomi on nostanut rautateiden rakentamisen tietotaitonsa rakentamalla 340 miljoonaa euroa maksavan Kerava-Lahti oikoradan, joka valmistuu ensi vuonna. Suomesta on tulossa myös kansainvälinen junaratarakentaja. Suomalais-englantilainen yhteenliittymä VR-Rata Oy - Balfour Beatty urakoi syksyyn 2007 Botnia-rataosuutta, 40 miljoonalla eurolla, Ruotsissa. Nyt kun Suomeen on saatu rakentamiseen tarvittavaa taitoa, niin rataosuus Kotkasta Helsinkiin pitäisi aloittaa ennen tämän vuosikymmenen loppua. Rata voisi hyvin Helsingin kohdalla liittyä päärataan Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä.
Lue myös:
http://www.botniabanan.se/
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=769858
http://www.rhk.fi/projekti/Tiivistelmarap_190504_LOW.pdf
http://www.rhk.fi/projekti/hankekuvaukset_260304.pdf
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Nuo kaksi kannanottoa valitettavasti kuvastavat Kotkalaisten onnetonta mielentilaa. Turha näille on kertoa mitä maailmalla tapahtuu. Ollaan niin uppouduttu oman navan sormeilemiseen. Tällähetkellä ei muu mahdu kuvioihin kuin torin parkkipaikka liikekeskuksineen.Sitä ennen onnentuojana kaupungin talouteen oli Maretarium, joka osoitti vuoden tappiollisella toiminnallaan, haaveet turhiksi. Täällä ei edes politikot näe Helsinkiläisten kaukokatseista panostamista.Vuosaaren raideliikenteen järjestämiseksi Lahden ja Kouvolan kautta pietariin. Mikäli Kotka Hamina ja Loviisa olisivat alkaneet panostaa suoraa rantarataa Pietariin olisi Helsingissä noussut hirmuinen vastustus koko hankkeelle. Niin suuri ero kuljetus nopeuksissa olisi pakoittanu Vuosaaren liittymään rantarata hankkeen taakse.
Mutta meidän poliitikot leikkivät jollain parkkihalleilla.
Kirjoituksesi oli mitä ajankohtaisin meille Kotka ja Haminalaisille. Harmittaa vain se että missä oli Magnus Rögård kun Kotkaan kaupungin johtajaa valittiin.Samasta kaupungista . Taisivat Loviisalaiset tietää kenet meille tyrkkäsivät. Olisiko tämä Lindelöf näitä nappikaupiaita näiden Rögårdien rinnalla, tuntuu näin jälkikäteen vähän siltä.
Kiitos kirjoituksestasi, oli ilo lukea!
Luotijunayhteyksiä Pietariin voi suunnitella esimerkiksi Savosta. Helsingistä niitä ei voi rakentaa rantaradan muodossa, koska se hyödyttäisi pk-seutua ja siten koko maata. Mutta sillä ei ole alueellista vaikutusta "oikeissa paikoissa".
JA ASIAAN
Saksalainen Siemens myy venäläiselle rautatieyhtiölle 60 ICE-suurnopeusjunaa. Siemensin johtaja Heinrich von Pierer vahvisti kaupan hinnaksi 1,5 miljardia euroa. Kauppaan kuuluu myös optio 90 lisäjunasta.
Junien on tarkoitus ajaa Moskovasta Pietariin ja myöhemmin edelleen Helsinkiin. Erilaisten teknisten vaatimusten takia pitää junia kuitenkin sovittaa. Junien toimittaminen työllistää 1500 ihmistä, joka jakautuu puoliksi Saksan ja Venäjän kesken.
Ensimmäisten junien pitäisi valmistua vuonna 2007. Junien huippunopeudeksi suunnitellaan 250 km/h.
Venäläinen uutistoimisto Itar Tass kertoi jo marraskuun alussa neuvotteluista. Itar Tassin mukaan tarve on vähintään 150 junaa. Ensimmäinen juna valmistuisi 2007 ja huippunopeus olisi 230 km/h. Näin nopeus olisi alle huippunopean ICE3:n, joka kulkee jopa 300 km/h. Siemens-teknologia pitäisi sovittaa venäläiselle raideleveydelle.
Houkuttelevat rataosuudet liikennöinnille ovat Venäjän Euroopan puoleisissa osissa. Näiden joukossa ovat etenkin Moskova-Pietari ja Pietari-Helsinki. Venäläisten mukaan rata Moskovasta Pietarin kautta Helsinkiin on valmis vuonna 2008. Myös radat Moskovasta Rostowiin tai Nishnij Novgorodiin ovat mahdollisia.
Siemens ei ole venäjänsuunnitelmiensa kanssa yksin. Myös muut saksalaiset rautatiealan yritykset toivovat, että idässä alkaa rautatiemarkkina kasvaa.
Lähde Spiegel 3.12.04
Lähde WWW http://www.spiegel.de/wirtschaft/0,1518,330855,00.html
Magnus Rögård puh.johtaja
Loviisan puolesta - För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Virastoja on jo muutenkin liikaa. Sen sijaan, että perustetaan jotain byrokratiapajoja ympäri maakuntia, tulisi hallintoa tehostaa ja roimin ottein. Saattaisi sitten jäädä rahaa jopa Kotka-Kouvola henkilöliikenteen kustannuksiin.
Alkaa tuntua siltä, että Suomen virallinen valtiomuoto on nykyisin byrokratia.
Näin voi sanoa.
Kyseessä on vanha Ratahallintokeskuksesta http://www.rhk.fi/ joka muokataan uuteen uskoon ja EU-direktiivien mukaisesti ja tietysti kun kepu on hallituksessa niin virasto on tietysti sijoitettava Helsingin ulkopuolelle ja Kouvola on ehdotettu, mutta henkilökunta ei halua Kouvolaan. Sen takia Loviisa on liikkeeellä, jos Loviisa lähellä Helsinkiä kelpaisi henkilökunnalle. Se tässä Loviisan lobbauksessa on takana, ja onhän meillä kohta se suurnopeusjuna jolla päsee Moskovaan ja Nishnij Novgorodiin.......
Tuo uusi virasto on selitetty osoitteessa:
http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l24013.htm
Magnus Rögård
Loviisan puolesta - För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
Uuden Rautatieviraston (60 työpaikkaa) sijoituspaikasta päättäminen jää uudelle liikenne- ja viestintäministerille Susanna Huoviselle (sd). Nykyinen ministeri Leena Luhtanen (sd) ei aio enää puuttua asiaan. Ministerit vaihtuvat ensi viikon perjantaina eli 23. syyskuuta.
Rautatieviraston sijoituspaikaksi on tarjottu joko Helsinkiä tai Kouvolaa. Paikasta on kehittynyt riita Sdp:n ja keskustan välillä: Luhtanen on ollut Helsingin kannalla, keskusta Kouvolan. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ei ole toistaiseksi ottanut asiaan kantaa.
Henkilökuntaa hyväksyy Loviisan. Nyt Hamina, Kotka, Loviisa ja Porvoo lobbaamaan Loviisan puolesta.
RAUTATIEVIRASTON SIJAINTI LOVIISASSA ON ASKEL KOHTI JUNARATAA HELSINGISTÄ PORVOON, LOVIISAN, KOTKAN, HAMINAN, VIIPURIN, PIETARIN KAUTTA MOSKOVAAN.
Magnus Rögård puh. johtaja
Loviisan puolesta – För Lovisa ry
http://www.loviisanpuolesta.tk/
No nyt Antero Kekkonen herätys, viime metreillä voit vaikuttaa Kotkankin tulevaisuuteen.Loppaamaan Rautatievirastoa Loviisaan. Samoin Jyrki Häkämies, vai oletko vieläkin onnesta mykkänä, kun me saatiin Merimuseon rippeet Kotkaan. Herätys kumpainenkin kansanedustaja.