Olen alle kolmekymppinen aikuinen nainen.
Jo kouluaikana mua vaivasi valtavat ihastumiset mutta olin liian ujo tehdäkseni mitään.
Riuduin vuosikausia, jopa kolme vuotta olin ihastunut luokkakaveriini mutta en kehdannut sanoa tai ainakaan tehdä mitään!
Sama trendi jatkuu vieläkin. Työpaikalla olen toista vuotta katsellut erään miehen perään, mutta ei vaan voi sanoa mitään..
Raskasta mutta ihanaa. Ainakin tunteet ovat elossa, mutta miksi en voi rohkaista itseäni tekoihin??
Jo kouluaikana mua vaivasi valtavat ihastumiset mutta olin liian ujo tehdäkseni mitään.
Riuduin vuosikausia, jopa kolme vuotta olin ihastunut luokkakaveriini mutta en kehdannut sanoa tai ainakaan tehdä mitään!
Sama trendi jatkuu vieläkin. Työpaikalla olen toista vuotta katsellut erään miehen perään, mutta ei vaan voi sanoa mitään..
Raskasta mutta ihanaa. Ainakin tunteet ovat elossa, mutta miksi en voi rohkaista itseäni tekoihin??
Vastaukset 3
Vanhimmat
mutta tee nyt ihmeessä jotakin! Pelkäät ehkä satuttavasi itsesi, että jutut menee plörinäksi tai jotain. Mutta yrittänyttähän ei laiteta. Jospa varautuisit mahdolliseen torjuntaan ja kokeilisit tehdä asialle jotain. Aloita pienistä asioista, uskalla nolata itsesi. Et kuitenkaan nolaisi itseäsi, mutta se voisi ehkä tuntua siltä. Ties vaikka mies olisi kiinnostunut susta tai tulisi kiinnostuneeksi kun oppisi tuntemaan sinut. Kokeile vaikka ekaksi ystävystyä sen kanssa. Itsekin olen ollut aivan yhtä ujo kuin sinäkin, mutta rohkaistunut viime vuosina. Sitä pitää vain uskaltaa laittaa itsensä likoon! Ei pidä ottaa henkilökohtaisesti jos toinen ei ole kiinnostunut, ties kuinka monelle miehelle olen itse vastannut kieltävästi! Ehkä mä sen takia pelkäänkin torjutuksi tulemista... Kuitenkin asian toinen puoli on niin positiivinen, että kannattaa yrittää! Ajattele jos onnistaakin! Silloin kaikki vaivannäkö on ollut sen arvoista! Esimerkkejä "pienistä askelista": 1)katso sitä silmiin, 2)sano moi, 3)hymyile, 4)lainaa kynää, kysy kelloa tms., 5)pudota kynä tai muu esine kädestäsi hänen edessään, odota että hän nostaa sen sinulle ja kiität häntä, 6)kirjoita textari tms. jossa kysyt jotain, 7)pyydä kahvi- tai lounastauolle. Näin se etenee. Voi kuulostaa itsestään selvyyksiltä, mutta ujolle ja vielä ihastuneelle pienetkin askeleet tuntuvat maailmaa järisyttäviltä. Ainakin minusta. Tsemppiä!
Älä turhaan yritä mitään. Olet kumminkin niin ruma ja ällö, että miehet vaan nauraa...hahaha
sä muuten saat yrittää kans, noin ällöä ja ilkeää ei voi kukaan muuta kuin halveksia.