Suora lainaus 11.8 ilmestyneestä Tekniikka & talous-lehdestä löytyvästä amk:n hae opiskelijaksi ilmoituksesta:
"Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Ylemmät amk-tutkinnot tuottavat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto."
Olisiko amk-insinööri joka on suorittanut muutaman kymmenen opintopistettä lisää jatkotutkintoonsa yhtä pätevä kuin TKK:lta valmistunut di? Amk:n ja teknillisten yliopistojen kurssien vaatimukset eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, ja sen tietävät kaikki ne jotka ovat opiskelleet niin amk:ssa kuin yliopistossakin (minä mukaanlukien). Sanotaanko karkeasti, että DI on opiskellut tuplasti enemmän asiaa verrattuna AMK-"maisteriin".
Miksi siis ammattikorkeakoulut yrittävät levittää vääränlaisia ajatusmalleja?
"Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Ylemmät amk-tutkinnot tuottavat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto."
Olisiko amk-insinööri joka on suorittanut muutaman kymmenen opintopistettä lisää jatkotutkintoonsa yhtä pätevä kuin TKK:lta valmistunut di? Amk:n ja teknillisten yliopistojen kurssien vaatimukset eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, ja sen tietävät kaikki ne jotka ovat opiskelleet niin amk:ssa kuin yliopistossakin (minä mukaanlukien). Sanotaanko karkeasti, että DI on opiskellut tuplasti enemmän asiaa verrattuna AMK-"maisteriin".
Miksi siis ammattikorkeakoulut yrittävät levittää vääränlaisia ajatusmalleja?
Vastaukset 11
Vanhimmat
http://amis.osku.info/
Ei kai kukaan väitäkään, että DI ja ylempi amk-inssi osaisivat täsmälleen samat asiat täsmälleen yhtä hyvin. Kelpoisuus valtion virkoihin kun on aivan eri asia kuin väite diplomi-insinöörin ja ylemmän amk-insinöörin tasaveroisesta osaamisesta.
Voisi kuvitella, että nyt on joitain sellaisia virkoja mihin amk-insinööri osaamisensa puolesta kyllä kelpaisi, mutta lain mukaan ei sinne voi hakea ("vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto"). Mikäli näin tosiaan on, niin tuo jatkotutkinto on todella hyvä asia ja kerrankin mennään oikeaan suuntaan. Yleensähän vaaditaan korkeampaa koulutusta kun mitä työ oikeasti edes vaatisi (kärjistetysti: haetaan paskakuskia, vaatimuksena TkL tai TkT).
Kyllä työnantajan pitää sen verran ymmärtää, että pistää vaatimuksiin sanan diplomi-insinööri, jos työ kerran edellyttää diplomi-insinöörin osaamista.
"Miksi siis ammattikorkeakoulut yrittävät levittää vääränlaisia ajatusmalleja?"
Ainakin tuo lainaamasi teksti tuota lehdestä oli täyttä faktaa. Ei mikään vääränlainen ajatusmalli, vaan selvä tosiasia. Ei siinä mitenkään edes verrattu insinöörin ja diplomi-insinöörin osaamista, enkä ole missään muussakaan yhteydessä huomannut amk:n niitä vertailevan (en tosin ole edes etsiny).
"Amk:n ja teknillisten yliopistojen kurssien vaatimukset eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, ja sen tietävät kaikki ne jotka ovat opiskelleet niin amk:ssa kuin yliopistossakin (minä mukaanlukien)."
Myönnettävähän tuo kyllä on... :)
Onhan näitä työpaikkailmoituksiakin jossa haetaan insinööriä tai diplomi-insinööriä.
Ihmiset tuntuvat täällä jatkuvasti unohtavan että koulutus on vain peruskurssi työelämään. Onko vastavalmistunut DI pätevämpi kuin 10 vuotta vaativassa työelämässä ollut insinööri? Eikö tälläinen insinööri voisi hakea AMK-jatkotutkinnon kautta pätevyyden myös virkoihin johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto?
Toki tältä fiktiiviseltä insinööriltä jolta löytyy 10 vuoden kokemus, voisi löytyä tietoa ja taitoa hoitaa virkoja joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. MUTTA, ei se homma niin vaan pyöri. Esim, lähihoitaja pääsisi erikoissairaanhoitajan hommiin ainoastaan kokemuksensasa puolesta. Insinööri joka on ollut 10vuotta tekemässä käytännönhommia ei ole valmis DI teoreettisempaan hommaan. Heillä on kuitenkin niin erilaiset koulutusohjelmat, että vaikka tämä insinööri olisi ollut töissä aika päivät, häneltä voi uupua tietoa esim. johtotehtävistä, sekä teoreettisemman ajattelutavan puuttuminen on luonnollista.
"Toki tältä fiktiiviseltä insinööriltä jolta löytyy 10 vuoden kokemus, voisi löytyä tietoa ja taitoa hoitaa virkoja joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. "
Mielenkiintoista. Tietoa ja taitoa siis löytyisi, mutta kuitenkaan et olisi antamassa hänelle tuollaista työpaikkaa. Vai ymmärsinkö jotenkin väärin?
Teollisuuden työnantajia kiinnostaa vain henkilön tiedot ja taidot. Itse hain pelkillä amk:n papereilla (olin myös ekan vuoden teekkari) ja todella hyvällä työkokemuksella työpaikkaan, johon ilmoituksen perusteella etsittiin vain diplomi-insinöörejä (ja/tai dippatyön tekijää tms.). Pääsin kuitenkin työhön vaikka en siis vastannut vaatimuksia, työkokemus, tieto ja taito, puhuivat puolestaan.
"Insinööri joka on ollut 10vuotta tekemässä käytännönhommia ei ole valmis DI teoreettisempaan hommaan. Heillä on kuitenkin niin erilaiset koulutusohjelmat, että vaikka tämä insinööri olisi ollut töissä aika päivät, häneltä voi uupua tietoa esim. johtotehtävistä, sekä teoreettisemman ajattelutavan puuttuminen on luonnollista."
No entäs insinööri joka on ollut johtotehtävissä?
Diplomi-insinöörien teoreettisempi ajattelutapa? Kyllähän se varmasti keskimäärin teoreettisempi ajattelutapa on kuin amk-insinööreillä, mutta.... oletko edes vielä ehtinyt sinne teknillisen yliopiston puolelle? :D
Miten ihmeessä DI olisi opiskellut enemmän kuin AMK inssi? Käsittääkseni molemmissa paikoissa opiskellaan tuo 160 ov:ta ja itseopiskelut päälle. Itse olen AMK:n linjalta, jossa vähittäismäärä valmistumiseen oli 180 ov:ta, mutta se onkin poikkeus se ja en ole inssi.
Tämän on pakko olla provo!! Provo oli niin hyvä, että minussa syttyi halu vastata. Huh (ei saa happea) eli jos opiskelen esimerkiksi ruotsia ammatillisessaoppilaitoksessa 1 ov. = 1 ov. ruotsia yliopistossa?? Se ov. on vain merkintätapa, mitä sisältö sitten on, niin se on ihan eri asia.
1m = 1m
Ennen tätä uudistusta diplomi-insinöörien koulutus oli 180 opintoviikkoa ja amk-insinöörien 160 opintoviikkoa. Nykyään DI opiskele 300 opintopistettä ja amk-inssi 240 opintopistettä.
Kyllä DI on siis aina opiskellut ihan paperillakin pidempään kuin insinööri (amk).
Lisäksi yhden opintoviikon, tai -pisteen, eteen joutuu yliopistolla yleensä opiskelemaan käytännössä enemmän kuin amk:ssa.
NO kun minulla on kokemusta kummastakin (vuosi AMK:ssa) niin voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että 3ov:ta AMK:ssa on aivan eri asia kuin 3ov:ta yo:ssa
esim. AMK:ssa eräs matikan kurssi kesti syyslukukauden ja opetusta oli 4 tuntia viikossa. Laskut olivat helppoa lukiotasoa joiden tekemisessä lähinnä pitkästyi. opetusta 4h/vko 2 välikoetta, tulos 4ov:a
yliopistossa lähes samanlainen kurssi mutta vaativuustaso täysin eri luokkaa asioissa mentiin paljon pidemmälle. Kurssi kesti syyslukukauden ja opetusta oli 6h/vko. Tentteihin piti todellakin lukea. tulos 2ov:a
AMK:ssa ei ollut temppu eikä mikään vetää sitä 50 ovaria vuodessa sen verran helppoa se homma oli. Ja ei en ollut missään pikkupaikan AMK:ssa vaan Stadiassa.
Matematiikan kursseissa on todellakin melkoinen tasoero,
mutta ainakin oman alani ammattiaineista löytyi kursseja,
joiden sisältö ja vaatimustaso oli samanlainen yo:ssa
ja AMK:ssa.
Ei homma siis ihan niinkään mene että kaikki kurssit
olisivat yo:ssa vaativampia.
Oletko siis lukenut nämä kurssit sekä yliopistossa ja amk:ssa? Epäilen tosiaan, että ammattikorkeakoulussa vaaditaan yhdessäkään kurssissa enemmän kuin yliopistossa..