Olen miettinyt tässä, kun olen kuunnellut ja lukenut muiden tarinoita, että aika usein , kun henkilö sairastaa paniikkihäiriötä, tällä henkilöllä myös purentavika tai niskat jumissa. Miten teillä?, kuulostaako tutulta? Itsellänikin oli näin, ja kauhea särky koko päässä ja jännitys. Miten muuten teidän kohtaukset alkoivat? Kenties säikähditte jotain asiaa itsessänne ja luulitte kuolevanne tms. Vai miten? Kertokaa!!
Kukaan huomannut?
Tyttö vaan_
4599
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Niskat on kyllä jumissa... Hirveet päänsäryt välillä..
Minulla kohtaukset alkoivat kirjaa lukiessa. Alkoi huimata ja tuntui et happi loppuu.
Tuli tosi rajuna, äiti joutui pitämään mua pystyssä ja eikun ensiapuun..
On minullakin.Leukapielet ihan jäykät.Lisäksi todettu uniapnea.
Minulla kaikki alkoi vatkaimesta saadusta säikähdyksestä.Luulin kuolevani.Seurasi tyypilliset paniikin oireet jotka sitten alkoivat kertautumaan ja muuttuivat kroonisiksi.Ei silloin tiedetty tälläisista mitään ja osattu katkaista hommaa alkuunsa.
Noin puol vuotta sitten oli flunssa päällä ja hoidin samalla kuumeessa TOSI vilkasta 2 vuotiasta poikaani. Otin siinä sitten disperiinin ja sit se alko en saanu happee ja sydän pomppoili! Luulin eka et oon tullu allergiseksi kyseiselle lääkkeelle enkä käyny lääkärissä tai mitään. Mut sitte näitä kohtauksia alko tulla tiuhaan! Sit yks päivä tuli kohtaus taas kaupassa ja sit en enää jaksanu ajoin suoraan äidin luokse ja itkin ja haukoin henkee. Äiti sit soitti ambulanssin ja eiku päivystykseen. Siellä sydänfilmit ja verikokeet. Diagnoosi paniikkihäiriö ja lääkeresepti kouraan. Aloin heti syömään niitä. Vastetta sai odottaa joten täs välissä oon käyny itse päivystyksessä ainaki 3 kertaa sydänfilmissä ku luulen että kuolen sydänkohtauseen tai jotain. Nyt on olo parempi vaikka vieläki sillontällön kohtaus yrittää päälle mutta nyt niiltä on tavallaan se huippu pois. Niskat on minulla ainaki jumissa ja kohtauksen tullessa jännitän hartiaseutua. Mut tätä tää on! Jospa tässä ajan myötä ei ois näistä tietookaan. Tsemppiä meille!
Jos haluatte, niin lukekaa tarinani kohdasta paniikkihäiriöt, otsikko :miten kaikki alkoi? Ja nimimerkillä amelie_ se on siellä aika alhaalla vastauksissa.