olen amk tutkinnon suorittanut ja nyt yliopistolla valmistumassa toisella sektorilla. Kun valmistun, nostan hattuani kumpaisillekin opiskelijoille. Ilman käytäntöä, ei olisi tuloksia. Jone
yliopistolaiset kateellisa AMK:laisille. Miksi?
molempia
81210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minä en ole kateellinen, mutta en todellakaan ymmärrä, että mikä pakkomielle on tehdä ammattikorkeakouluista yliopiston kopioita. Miksi AMK-tutkinnon pitäisi antaa mihinkään työhön sama kelpoisuus kuin maisterin tutkinto? Kun yliopistoista ja ammattikorkeakouluista kuitenkin valmistuu selkeästi ERI alojen osaajia. Eri ammatteja ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen, sillä kaikkien alojen osaajia tarvitaan. Miksi siis päättäjät eivät voi tyytyä siihen, vaan pyrkivät tekemään kaikista maistereita?
Yliopisto on monivuosisatainen instituutio, toisin kuin amk. Kovin suuria ennustajan kykyjä ei tarvitse veikatakseen, kummasta ensin lähdetään karsimaan opiskelijarönsyjä. Siis sitten kun päättäjistö JOSSAIN vaiheessa herää ylikouluttamisen unesta. Olen optimisti - ei siihen enää kauan mene.
Toki myös yliopistojen sisällä olisi järkevöitymisen paikka. Nykyisyys ja tulevaisuus on verkottumista muiden sopivien yliopistojen kanssa, ei sitä, että palkataan suunnittelijoita kehittelemään uusia sivuhaarakkeita jokaiseen mahdolliseen suomalaiseen taajamaan.
Viisautta päivän hesarin sivuilta: töitä riittää kaikilla aloilla, joilla ammattinimikkeen perässä on sana 'asentaja'.
Emme tarvitse kahta rinnakkaista yliopistosysteemiä, vaan ammattiosaajia pyörittämään maailmaa ja korkeakoulutettua väkeä asiantuntija- ja päällikkötason tehtäviin sekä pian eläköityvän virkamieskunnan töitä hoitamaan.
juu... tuo on täysin totta. Ihmiset alkavat olla ylikoulutettuja "tavallisiin" hommiin. Mistäköhän näitä päällikön/johtajan hommia revitään ellei ole alaisia, jotka oikeasti osaavat tehdä työn.
Päälliköt ovat tärkeitä, mutta heitä ei ole ilman alaisia.
Työttömiäkin koulutetaan jatkuvasti valtion varoilla, vaikka takana olisi ammatillinen koulutus tai pätevyys! Ei auta kuin kursille vaan tai tulee karenssi työmarkkinatukeen. No tämä kaikki tehdään kai kaunistellakseen työttömyystilastoja. AMK tai Yliopisto koulutuksesta ei ole huomautettavaa. Eihän sinne ole pakko mennä jos tuntuu, että koulutetaan liikaa. Asenneongelma lienee suurin niillä, jotka valittavat ylikoulutusta. Silloin kannattaa keskeyttää opiskelu ja lähteä vaikka siivousalalle töihin. Itse olen opiskellut paljon, enkä kadu yhtään opintoviikkoa tai -vuotta. Elämä on asennetta ja uuden oppimista.
Totta osittain, muutama lisäpointti tässä.
1) Ei ole järkevää että koulutusmäärät eivät pohjaudu todelliseen työelämän tarpeeseen. Esimerkiksi medianomeja ja ties mitä mediapersoonia koulutetaan älyttömiä määriä mutta työelämässä heille on hyvin vähän kysyntää. Tradenomeja on kohta enemmän kuin merkonomeja konsanaan.
2) Amk:ien halu olla "köyhänmiehen" yliopistoja johtaa resurssien haaskaamiseen sillä ne eivät kouluta todellisia käytännön osaajia vaan väliinputoajia jotka eivät osaa kunnolla alansa teoriaa mutta eivät oikein käytäntöäkään. Tämän me maksamme kaikki veroissa.
3) Amk:lla ei ratkaista työttömyysongelmaa. Olisi järkevämpää mieluummin tehdä yksityisen työn tarjoamisesta kannattavaa vähentämällä työllistämiseen liittyvää byrokratiaa ja työllistämiseen liittyviä sivukuluja kuin ylikouluttaa ihmisiä työttömyyskortistoon. Ei työttömänä tradenomina oleminen tai jatkuvassa työvoimakoulutuksessa ramppaaminen ole sen enemmän ihmisarvoista elämää kuin kodinhoitajan, kengänkiillottajan tai lastenkaitsijan työkään. Ensimmäinen vaihtoehto tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jälkimmäisestä hyötyvät kaikki osapuolet.
"AMK tai Yliopisto koulutuksesta ei ole huomautettavaa. Eihän sinne ole pakko mennä jos tuntuu, että koulutetaan liikaa."
Oma vinkkelini on enemmänkin sieltä henkilökunnan puolelta :) Mutta ajatteleeko keskivertonuori, että "en kyllä todellakaan mene yliopistoon, kun kaikki muut menevät"? Useimmiten toisinpäin, eli hortonomi-, restonomi- ja tradenomiopinnot suoritettuaan kyseinen ihmisparka löytää itsensä lopulta yliopistosta, ja 33-vuotiaana ihmettelee, mihin tarvitsi kyseistä tutkintoa.
1) Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta ei todellakaan kuulu leikata, vaan nimenomaan opiskelijamääristä. Päättäjien kannattaisi pohtia sitä, kuinka monta kriisipesäkettä on mahdollista hoitaa kuntoon yhdellä muutoksella.
2) Ylikoulutus ei ole pelkästään yksilön valinta vaan pikemminkin koko yhteiskunnan ongelma. Yksilöt pärjäävät sosiaalisilla taidoilla, kyynärpäillä ja suhteilla, mutta kokonaisuutta ajatellen Suomi on menossa metsään.
"Oma vinkkelini on enemmänkin sieltä henkilökunnan puolelta :) Mutta ajatteleeko keskivertonuori, että "en kyllä todellakaan mene yliopistoon, kun kaikki muut menevät"? Useimmiten toisinpäin, eli hortonomi-, restonomi- ja tradenomiopinnot suoritettuaan kyseinen ihmisparka löytää itsensä lopulta yliopistosta, ja 33-vuotiaana ihmettelee, mihin tarvitsi kyseistä tutkintoa.
1) Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta ei todellakaan kuulu leikata, vaan nimenomaan opiskelijamääristä. Päättäjien kannattaisi pohtia sitä, kuinka monta kriisipesäkettä on mahdollista hoitaa kuntoon yhdellä muutoksella. "
Ehdottoman totta. Opetusministeriössä, hallituksessa ja eduskunnassa ylipäätään ei vain keskimäärin ymmärretä koko asiasta hölkäsen pöläystä. Siksi leikataan juustohöylällä kun muuta ei osata. Myös sosiaalidemokraattinen tasapäistämisideologia aikaansaa sen ettei mitään sektoria voida "suosia" vaan kaikkia täytyy "rankaista" yhtä paljon. Mitään järkeähän tässä ei tietysti ole. Myös kepulainen aluepolitiikka vaatii että jokaisessa pikkupitäjässä täytyy olla vähintään oma AMK, ehkä mieluumin jopa yliopisto.
"2) Ylikoulutus ei ole pelkästään yksilön valinta vaan pikemminkin koko yhteiskunnan ongelma. Yksilöt pärjäävät sosiaalisilla taidoilla, kyynärpäillä ja suhteilla, mutta kokonaisuutta ajatellen Suomi on menossa metsään. "
Ehdottoman totta. Hirvittää katsella ja veronmaksajana hirvittää maksaa laskua tämmöisestä hölmöilystä mutta minkäs teet. Onneksi on maailmassa kuitenkin muitakin maita kuin Suomi.
käyneet samaa keskustelua jo aiemmin jossain toisaalla :)
Itse äänestän kroonisesti vasemmistoa enkä oikein osaa laittaa yhden puolueen niskoille koulutuspolitiikan töppäyksiä. Sanottakoon, että joskus kourallinen ihmisiä saa enemmän virheitä aikaan kuin kokonainen puoluesiipi :P
Ja näitä erilaisia siipiä riittää. Esim. SDP:ssa olen aina pitänyt työllisyyttä avainkysymyksenä; osa puolueen porukasta ymmärtää, että koulutus ja työpaikka eivät enää tänä päivänä korreloi, osa taas haluaa tasapäistää koulutusta siinä harhaluulossa, että sillä on jotain merkitystä. Mutta. Miksi ihmeessä keskiverto paperiäijä haluaisi perheen pikku-Liisalle ja pikku-Kallelle korkeakoulututkinnon, kun avainsana on päästä töihin? Ehkä tasapäistämispakko vaivaa enemmänkin koulutettua demaritätiväkeä, ei suinkaan koko puoluetta.
Huonosti olisivat asiat silloinkin, jos eläisimme pelkästään oikeistolaisen mentaliteetin varassa: kahtiajaettu yhteiskunta on kaksinkertainen ilo.
Siitä olen täysin yhtä mieltä, että keskustan aluepolitiikalle pitäisi tehdä jotain. Keskustelu kuntamalleista on tervetullutta. Ehkä sen mukana saadaan joskus jotain järkeä myös koulutukseen! Nyt meillä on Suomessa iso lauma kunnallispoliitikkoja, jotka käyttävät kaiken aikansa oman kunnan imagon pönkittämiseen keinotekoisilla projekteilla ja tutkimushankkeilla, koulutusyhteistyöllä ja omilla erikoistuneilla (tai erikoistumattomilla) vähintään toisen asteen oppilaitoksilla.
Touhuhan on suoraan kuin Mämmilän sarjakuvasta. Sen pitäisi olla pakollisena oppimääränä kaikissa valtuustoissa.