Kiitollisena vastauksista kysyn:
1. Mitä tarkoittaa pintakaasu? Entä 1/3-1/2-kaasu?
2. Millä kierrosluvulla vääntömomentti on suurin?
3. Jos ajan kierroksilla 1440/min, onko se paha moottorille? Tykkään isoista vaihteista.
4. Kannattaako hyppiä vaihteita vai käydä kaikki läpi?
Minulla on vm. 2002 Toyota Corolla 1.6. Se on kiva. Nätti ja pirtsakka peli, 115 hv, ja 155 cm naiselle säätövaroja löytyy mukavasti. Mieskin tykkää.
1. Mitä tarkoittaa pintakaasu? Entä 1/3-1/2-kaasu?
2. Millä kierrosluvulla vääntömomentti on suurin?
3. Jos ajan kierroksilla 1440/min, onko se paha moottorille? Tykkään isoista vaihteista.
4. Kannattaako hyppiä vaihteita vai käydä kaikki läpi?
Minulla on vm. 2002 Toyota Corolla 1.6. Se on kiva. Nätti ja pirtsakka peli, 115 hv, ja 155 cm naiselle säätövaroja löytyy mukavasti. Mieskin tykkää.
Vastaukset 29
Vanhimmat
1. Pintakaasulla ajetaan kun pyritään pitämään auton nopeus vakiona kiihdyttelemättä. 1/3- ja 1/2 -kaasulla taas on jokaiselle varmaan oma merkityksensä.
2. Katso ohjekirjasta
3. 1440 kierroksella nyt voi tasaisella maalla ajaa pintakaasulla, mutta jos aikoo kiihdyttää tai vastassa on ylämäki niin kannattaa vaihtaa pienemmälle.
4. Riippuu aika paljon tilanteesta. Ripeästi kiihdytettäessä voi kyllä skipata joka toisen vaihteen jos mieli tekee. Tällöin vain joutuu kierrättämään konetta vähän enemmän.
Älä siinä haukottele! Mutta kiitos tiedoista.
Ei rajuja kiihdytyksiä,tasaisessa ajossa suuri vaihde, ennakoi tilanne edessä esim liik.valot ja ryömi hiljalleen tilanteen salliessa, vähennä nopeutta ajoissa kaasulta nostaen ennen kadunkulmaa tms, jätä jonoajossa etäisyyttä edelliseen, jolloin edessä olevan jonon nykiminen vaikuttaa vain rakoon ei sinuun.
Ei turhia tavaroita autossa.Varapyöränkin voi jättää kotiin kaupunkiajossa, kun mukana on 'renkaantäyttöpullo'
Kolmoskohtaan sen verran, että jos aiot todella säästää niin älä jatkuvasti aja noin pienillä kierroksilla. Corollan kone ei siitä todellakaan tykkää, eikä tykkää katalysaattorikaan.
Voit hetkellisen polttoaineensäästön vuoksi joutua maksamaan korjaus- ja varaosakustannuksissa säästösi moninkertaisina.
Kannattaa aina välillä polkasta kaasua pienellä vaihteella, pysyy "röörit" auki :)
Ihan samoin kannattaa aina välillä tahallaan jarruttaa niin, että ABS:t täräyttää, tietää jarrujen olevan kunnossa silloin kun niitä mahdollisesti tarvitsee.
Myös kässäriä kannattaa aina välillä käyttää, ettei ryydy.
Mutta nämähän varmasti tiesitkin :)
Sahaat kakkosnelosesta pätkän kaasupolkimen alle !
Eli deletoit polkimen liikeradasta n. 75%!
Se on siinä !
1. Tasainen ajo pintakaasulla, kiihdytys 3/4-kaasulla. 1/3-1/2-kaasua ei juuri tarvitse kuin suurissa nopeuksissa tasavauhdilla.
2. Entinen autoni oli -92 carina e 1.6 115hv ja siinä suurin vääntömomentti 5200 kierroksen kohdalla. Arvelisin, että corollassasi se on hieman alempana esim. 4500.
3. Ei ole mitään haittaa. Tasanopeudessa tasamaalla tai varsinkin alamäessä voi käyttää tuollaista 1200-1300 kierrosta. Jyrkät ylämäet ja kiihdytykset pitää hoitaa kovemmilla kierroksilla.
4. Kannattaa! Ja nimen omaan niin, että se hyppäys tehdään viimeisessä vaihdossa.
Esim kuuteenkymppiin näin: 1.->25 2.->60 5. tai sataseen näin: 1->25 2.->65 3.->100 5.
Kone toimii parhaalla hyötysuhteella, kun kierrokset ovat suurimman väännön kohdalla ja kaasu 3/4. Suurimpaan vääntöön kannattaa kiihdytettäessä kierrättää. Valitettavasti aina ei voi vain kiihdyttää, joten pienimmällä kulutuksella perille pääsee, kun ajaa tasanopeudella suurimmalla vaihteella, joka jaksaa pintakaasulla vauhdin pitää.
Näin siis teoriassa. Käytännössä se edessä "kiihdyttävä" ajotietokoneen hetkellistä kulutusta tuijottava "taloudellisuusajaja" estää taloudellisuusajon muiltakin.
>>Käytännössä se edessä "kiihdyttävä" ajotietokoneen hetkellistä kulutusta tuijottava "taloudellisuusajaja" estää taloudellisuusajon muiltakin.
... hyvistä vinkeistä. Suurin piirtein noin olen tehnytkin. Pyrin ajamaan reippaasti, mutta käyttämään paljon moottorijarrutuksia jne. Ja vaihteiden hyppimisen olen tehnytkin juuri noin. Hitsi, seuraavaan autoon pitää kyllä saada ajotietokone, pystyy paremmin seuraamaan. Hyvää viikonloppua!
Vielä yksi kysymys: Kun moottorijarruttaa, pitääkö kytkintä luistattaa vai nostaa se reippaasti?
Kytkintä kannattaa luistattaa 80 ja 100 km/h nopeudessakin, eipähän juutu kiinni....
Moottorijarrutus tapahtuu moottorilla, ei kytkimellä. Jos aiot jarruttaa moottorilla siten että esim 80 vauhdissa laitat pienempää pesään, niin kannattaa antaa välikaasua siten, ettei kytkimen tarvitse paljon luistella ja kulua. Kun otat jalat irti polkimilta niin moottori jarruttaa ja kulutus on nolla.
Onhan se totta, että varsinkin alhaalta vääntävillä autoilla ei oikein voi kiihdyttää sekä nopeasti että taloudellisesti.
Pystyykö sillä ajotietokoneellasi katsomaan yksittäiseen kiihdytykseen kuluneen polttoainemäärän?
Hitaalla kiihdytyksellä hetkellinen kulutus on pienehkö, mutta kohonnut kulutus kestää pitkän aikaa. Lopputuloksena voi hyvinkin olla, että tietyn vauhdin saavuttaminen hitaasti vie enemmän polttoainetta. Matkaa näin kyllä saa ilmaiseksi, mutta keskinopeuden kustannuksella.
No tuota, kuulun kyllä siihen ryhmään, joka kiihdyttää ripeästi :)
Se on totta, että vaikka hetkellisesti menee paljon polttoainetta niin pitemmän päälle sitä kuitenkin säästyy.
Täytyy tunnustaa, etten ole varmaankaan tarpeeksi hyvin tutustunut koko härveliin. Kuitenkin olen kokeillut tuota hitaasti kiihdyttämistä ja mahdollisimman suurella vaihteella ajamista ja sitten taas vastaavasti ripeää lähtöä ja esim. vitosvaihteen käyttöä vasta kun vauhti on yli 80km/h.
Jälkimmäinen on ainakin minun pulkallani edullisempi tapa ajaa.
Eli säästän paitsi polttoainetta, myöskin korjauskustannuksia ja mikä tärkeintä, en estä toisten etenemistä liikenteessä.
Siinä on ainakin minulle jo kolme hyvää syytä :)
No jos pykälää alemmaksi vaihtaa, niin ei tarvitse luistattaa. Sen sijaan jos esim. olet kääntymässä risteyksestä ja vaihdat vitoselta suoraan kakkosen valmiiksi seuraavaa kiihdytystä varten, niin voi olla syytä hieman luistattaa.
Luistatus, niin kuin jarrutuskin tuhlaa auton liike-energiaa lämmöksi, joten siksi sitä tulisi välttää. Ja kuluuhan ne kytkinlevytkin.
No en kai minä nyt sitä kritisoinut, että sitä ajotietokonetta tuijotetaan, vaan sitä, että lukemasta tehdään vääriä johtopäätöksiä, mitä sinä et siis kuitenkaan tee, jos kerran kiihdytät ripeästi, eli mitä oikein alunperin protestoitkaan?
Minulla taisi olla pahemman luokan lukihäiriö viestiäsi lukiessani!
Ainoa asia, johon siinä kiinnitin huomiota, kun luin uudelleen, oli nuo kierrokset. Eikös koneelle olisi kuitenkin terveellisempää pitää kierrokset lähempänä 2000?
Mutta loppujen lopuksi puhuimme ilmeisesti samasta asiasta, Sinä vaan paljon hienommin kuin minä :)
Ainakin kaikki taloudellisuusajo-ohjeet, joita minä olen lukenut, kertovat että vitosta voi käyttää jo alkaen 40-50 km/h ja että tasanopeudessa pitää ajaa niin suurella vaihteella kuin kone jaksaa jurisematta vetää. Käytännössä tämä tarkoittaa jopa alle 1200:n kierroksia. Luulisi, että ohjeiden laatijoiksi olisi sattunut muutama asiantuntijakin.
Itse olen näillä ohjeilla ajanut jo vuosia, enkä ole mitään ongelmia havainnut.
Nyt pitää kyllä sanoa, että mulla ainakin käy pyörre bensatankissa jos ajan noin alhaisilla kierroksilla!
En kyllä aio ottaa ihan todesta noita ohjeita. Kyllä siinä kärsii niin voimansiirto kuin vaihteistokin.
Mitä muuten oman autosi käsiohjekirja sanoo vaihtamisesta?
Asiantuntijoitakin on monenlaisia. Ainakin SATL:ssa (Suomen autoteknillinen liitto) ollaan eri mieltä asiasta.
Kuinka tankissa voi olla pyörre, jos kaasua painetaan vain aavistuksen verran? Jos suuremmalle kaasulle on tarvetta, niin silloin vaihto pienemmälle vaihteelle! Pienellä kuormituksella myös vääntö on pieni, joten miten se voimansiirto tai vaihteisto siitä voi kärsiä?
Minähän nimen omaan olen painottanut, että kuormituksessa on käytettävä suuria kierroksia (3000-5000).
SATLin jätkät eivät tietenkään uskalla tällaisia ohjeita antaa, koska eivät voi laskea sen varaan, että lukija ne oikein ymmärtää. Heidän ohjeensa ovat sellaisia yleisohjeita, joilla ei ainakaan autoansa riko. Minulla ei tällaista taakkaa harteillani ole.
>>Heidän ohjeensa ovat sellaisia yleisohjeita, joilla ei ainakaan autoansa riko. Minulla ei tällaista taakkaa harteillani ole.
Autoissa pitäisi todellakin olla esim. sellainen "rääkkäysindeksin" tallentava siru.
Kova vedätys alakierroksilla ja toisaalta turhien kierrosten käyttö tasanopeudessa sekä kiihdytykset yleensä ja etenkin täyskaasulla reilusti vääntöhuipun yli tapahtuvat kiihdytykset nostaisivat indeksiä. Tulisi roppakaupalla oikeudenmukaisuutta käytettyjen autojen markkinoille! Taitaa vain olla utopiaa.
Kuulin semmoista, että tuo 2000/min sääntö pätisi lähinnä vanhempiin autoihin. Että uusilla voisi huoletta ajella matalillakin kierroksilla. Vaikka itse sanonkin, tarkasta musiikkikorvastani on aika paljon hyötyä ajossa. Kuulen, milloin moottori jurisee tai huutaa - kaikki eivät kuule vaan jäävät ajelemaan 80 km/h kolmosella tms. Ja minun autoni sietää 50 km/h nopeutta viitosella (1400-1500/min) muttei juuri sen alle, jurisematta. Eli kaupungin ruuhkassa mieluummin ajelee max nelosella. Paljonko tämä mahtaa vaikuttaa kulutukseen? Ajatus rääkkäysindeksistä on hyvä.
Vielä siitä moottorijarrutuksesta. Voiko siitä olla jotain haittaa? Itse olen koittanut risteystä lähestyessä, jonon nopeuden hidastuessa tms käyttää nimenomaan moottorijarrutusta, ei poljinta. Voiko siitä olla jotain haittaa, jos esim. 80 km/h lähestyy risteystä viitosella ja sitten heittää kolmoselle? Nyt olen välttänyt sitä kytkimellä luistatusta.
Ei kannata heittää tuossa nopeudessa kolmosta päälle. Ei siitä varmaan hirveämmin haittaa ole, mutta ei ole mitään hyötyäkään.
Kulutuksen kannaltahan on aivan sama, että jarruttaako pelkästään moottorilla vai sekä moottorilla että jarrulla. Kulutus on joka tapauksessa nolla. Ilman kaasua voi vitosta pitää päällä tuonne 40-30 km/h asti. Polttoaineen pakkosyöttö menee päälle vasta jossakin hieman tyhjäkäyntikierrosten yläpuolella.
Sitäpaitsi jarruja on syytä käyttää aina kun se vain on taloudellisesti järkevää, esim. juuri em. tilanne. Itselläni on tuo ennakointi niin hienoviritettyä, että jarrut tuppaavat likaantumaan käytön puutteesta. Joskus pitää oikein erikseen putsata jarrut. Esim. jyrkkä alamäki pienellä nopeusrajoituksella on hyvä paikka.
Juriseva kone toimii huonommalla hyötysuhteella kuin nätisti käyvä, johtuen romahtaneesta vääntömomentista, joten luota vain korvaasi.
pistän lusikkani soppaan :)
>>Kulutuksen kannaltahan on aivan sama, että jarruttaako pelkästään moottorilla vai sekä moottorilla että jarrulla. Kulutus on joka tapauksessa nolla
"Ei se ihan noin ole. Kyllä vaan polttoainetta kuluu painettaessa jarrupedaalia."
No kai se tehostin jotakin syö, mutta käsittääkseni niin vähän, ettei sillä käytännössä taloudellista merkitystä ole. Olisiko sinulla tarkempia tietoja?
ihan uteliaisuuttani kokeillut eri variaatioita kun olen ollut sopivasti yksinäni tiellä :)
Eli näyttäisi olevan 0-kulutus ainoastaan kun ei paina mitään pedaalia. Kun painaa kytkimen alas, tai painaa jarrua, tai molempia yhtaikaa, näyttää tuo minun menopelini, että polttoainetta kuluu 1,7-1,8 l/100km.
Tuon kulutuksen vuoksi en kuitenkaan ole vähentänyt jarrun käyttöä. Sitä käytän silloin kun tarvis on :)
pelleilemään taloudellisella ajotyylillä.
Niin mistä kaupungista olikaan kysimus, kun et nimeä maininnut?
Taloudellinen ajotapa pätee kaikkialla ja on jopa etevä ruuhkaliikenteessä.
Eli siis pari metriä ykkösellä, kiihdytys kakkosella 50 km/h ja sitten nelonen. Kokeile.