mahtiasiaa

Samaan aikaan kun vaatimukset edesmenneen paavi
Johannes Paavali II:n julistamisesta pyhimykseksi ovat
nostaneet päätään, tutkijat muistuttavat, että
paaviuden historiassa on myös synkät hetkensä.

Kirkonmiehet ovat juonitelleet ja pettäneet (kuten piispa Ilkka Kantola); he ovat
olleet sotaisia, korruptoituneita ja vallanhimoisia;
he ovat siittäneet lapsia.

- Paaviuden historia on erään maailmanhistorian
merkityksellisimmän ja epätavallisimman instituution
historiaa, kuvailee paaviutta tutkinut Eamon Duffy.
Duffy on julkaissut paaviuden historiaa käsittelevän
kirjan Saints and Sinners (Pyhimyksiä ja syntisiä).

Kristinuskon varhaisina vuosisatoina paavit
kamppailivat vakiinnuttaakseen valtaansa aikana,
jolloin Rooman valtakunta oli sortumassa ja muut
kulttuurit ja uskonnot uhkasivat muuttaa yhteiskuntaa.


Paavi-instituution kehittyessä paavit saivat yhä
enemmän myös maallista valtaa sillä seurauksella, että
korruptio johti moraaliseen rappioon. Paaveille
kehittyi rajaton yksinvalta. Heillä oli omat armeijat,
hallinto ja maa-alueet siihen saakka, kunnes Euroopan
kuningaskunnat kehittyivät. Valtiomahdit alkoivat
rajoittaa paavien valtaa ja siirtää paaviutta takaisin
uskonnolliseen rooliinsa vasta renessanssin aikana.

Rahaa ja naisia

Yksi surullisenkuuluisista paaveista oli Aleksanteri
VI, vaikutusvaltaisen Borgia-suvun jäsen, joka oli
sekä erittäin kunnianhimoinen että rikas. Hänet
äänestettiin paaviksi vuoden 1492 konklaavissa, jossa
"raha virtasi kuin sade".

- Paavius ostettiin, toteaa tutkija Peter
Maxwell-Stuart Aberdeenin yliopistosta Skotlannista.
Paavi Aleksanteri VI sai kuusi poikaa ja kolme tytärtä
usean eri naisen kanssa ja hän nimitti jälkeläisensä
korkeisiin virkoihin. Hän järjesti sellaisia orgioita,
että ne olivat hillittömyydessään aivan omaa
luokkaansa.

Hänen seuraajansa Julius II puolestaan sai kolme
tytärtä kardinaalina ollessaan. Julius II oli myös
armoton soturi ja johti joukkojaan hopeahaarniskassa
taisteluun aina, kun hänen käskyvaltaansa uhmattiin.

Leo X:n aikana korruptio rehotti siinä mittakaavassa,
että Martti Luther sai katolisen kirkon rappiosta
kimmokkeen uskonpuhdistukselleen. Paavit saivat myös
vihamiehiä, mikä johti useamman kuin yhden hengellisen
johtajan murhaan.

Johannes VIII myrkytettiin ja nuijittiin kuoliaaksi
882, ja muutamia vuosia myöhemmin Stefanus VIII
vangittiin ja lopulta kuristettiin. Maxwell-Stuartin
mukaan viisi paavia on vangittu, neljä salamurhattu,
yksi murhattu avoimesti, yksi pantu arestiin ja yksi
ruoskittu julkisesti.

Lisäksi yksi paavi on kuollut sotavammoihin ja yksi,
kun katto romahti hänen niskaansa.

Keskiajalla vaikutti myös naispaavi Johanna (Joan),
jonka sukupuoli paljastui vasta, kun hän synnytti
lapsen.

850-luvun puolen välin vaiheilla Joan-niminen
englantilaissyntyinen nainen naamioitui mieheksi
seuratakseen rakastajaansa tämän lähtiessä
opiskelemaan Ateenaan. Samalla myös Joan opiskeli ja
menestyi opinnoissaan niin hyvin, että siirtyi lyhyen
ajan kuluttua Roomaan, missä hänestä edelleen
naamioituneena tuli paavin kuurian virkamies.

Kykyjensä ja naisellisten avujensa ansiosta hän eteni
urallaan aina paaviksi asti. Joanin pontifikaatti jäi
kuitenkin lyhyeksi, sillä hän tuli raskaaksi ja
synnytti julkisesti keskellä Vatikaanista
Lateraanikirkolle etenevää juhlakulkuetta.

Paavitar
Johanna istui Pyhän Pietarin istuimella kaksi ja puoli
vuotta. Kaikki meni hyvin, mutta useiden rakastajiensa avituksella hän alkoi odottaa
lasta. Sekin peittyi kaavun alle, mutta sitten
tapahtui niin että Johanna-rukan lapsi syntyikin ennen
aikojaan - ja vielä keskellä kirkollisia juhlamenoja!
Siihen kuoli naispaavi. Muutoin tuo paavi "Johanna" lienee lopulta
vähälapsisin keskiajan paaveista.

KOSKA näin kävi paavin sukupuoli tarkistettiin
valinnan yhteydessä aina tästä eteenpäin. Todisteena
naispaavin olemassaolosta on vieläkin Roomassa
nähtävänä oleva reikätuoli "sella stercorian". Paavien
virkaanastujaisseremonia käsitti 600 vuoden ajan
tuolitutkimuksen, jolla varmistettiin paavin
miespuolisuus.

Keskiajalla paavit todella istuivat aina
nimitysseremonian eräässä vaiheessa sellaisella.
Lateraanikirkossa oli tätä tarkoitusta varten tehdyt
tuolit, joissa oli reikä keskellä. Jos asiaa tutkiva
pappismies havaitsi paavin kelvolliseksi, hän julisti
"Testiculos habet duas et bene pendentes". Suomeksi "Kaksi kivestä on jne."

Nykyään vaaliin on kaikkien kardinaalien
osallistuttava, jokaisen on vuorollaan toistettava tuo
"Testiculos habet duos" joka kunkin kardinaalin
kohdalta merkitään erikseen pöytäkirjaan. Lukujen on
täsmättävä, ellei täsmää vaali on uusittava.

Sikäli tarkastuksessa on tapahtunut muutos, ettei
tuota latinan kielistä lausumaa noudateta aivan
sanantarkasti, yksikiveksinen paavi voidaan voimassa
olevan protokollan mukaan hyväksyä. Tällöin sananmuoto
soveltuvin osin luonnollisestikin muuttuu. Keskeistä
on, että ehdokkaalla havaitaan olevan ainakin yksi
kives.

Tällöin äänestysliput myös viimeisen kerran poltetaan
jolloin Sikstuksen kappelin kamiinan torvesta nousee
valkoinen savu merkiksi paavin valinnasta. Paavius on silkkaa savua ja sumutusta....