entä jos on ensin tutustunut ja ihastunut sisimpään, muttei siis pysty ihastumaan ulkonäköön?
ulkonäköön ihastutaan,
sisimpään rakastutaan???
132042
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
mutta harvemmin kai. ei se ulkonäkö todellakaan ole tärkein!
Noin ei vain voi tapahtua.
Rakkaus on sokea.
Rakkaus ei ole sokea, ehkä vaan vähän likinäköinen.
Siis itse en pidä ulkonäkö tärkeimpänä juttuna kun kumppania etsin, mutta kyllä se vaan vaikuttaa...esim.törmäsin netin kautta erääseen mieheen, joka oli todella miellyttävän tuntuinen. Me
kirjoittelimme ja soittelimme, hänellä on aivan upea, ihana äääni ja tuntui että tästä vois tulla jotain...meillä synkkasi heti. Hän kertoi ulkomuodostaan mm olevansa kalju, melko lyhyt jne...olin varautunut, mutta ajattelin ettei se haittaa, koska toinen tuntui niin hyvältä. No sit päätimme tavata ja kumpikaan ei halunnut ihan sokkona tavata...joten vaihdoimme kuvat - ja petyin, todella petyin. Hän taas ihastui, no olen ihan nätti, en mitenkään kaunis tai erityisen huomiota herättävä.
Petyin hänen ulkonäköön, mutta ajattelin että tapaan hänet kuitenkin ainakin kerran...siispä tavattiin..ja hän olikin aivan ihana ihminen, meillä synkkasi...mutta ulkonäkö häiritsi minua koko tapaamisen ajan...pieni kaljupäinen mies...punakat kasvot...siis en voi itselleni mitään, en vaan pystynyt hänen kanssaan olemaan.
Siis ulkonäkö on kuitenkin osa ihmistä - vai olenko minä pinnallinen ja vaativa, inhottava ihminen ?! Miten teillä muilla ?
sokkotreffeillä just päin vastoin. Mies oli ex-malli (en tiennyt sitä) ja pää oli tyhjää täynnä. Hyi helvete, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa.
Kompromissi, molempia sopivasti, lienee siis paras.
rakkaudesta yhtään mitään.Luulette vaan tietävänne.Ivallista rakkautta ei ole olemassakaan.
Itelleki on joskus käynyt niin, hävettää myöntää, että olen jättänyt asian siihen. Kyllähän sen tietenkin järkikin sanoo, ettei ulkonäkö ole tärkein, mutta ku se ihmismieli tahtoo olla semmonen, ettei se aina järkipuhetta kuuntele. Päätös, joka jokaisen on itse tehtävä. Jos kuitenkin aion loppuelämän jonkun kanssa viettää niin ei se ulkonäkökään saisi vastenmielisyyttä aiheuttaa. Eli puntaroi asioita tarkkaan.
eikun plastikka-kirurgin puheille, niin taas homma pelaa,ja rauha maassa,ja mieli on hyvä ;)
mahdotonta
ulkonäkö miellyttää niin paljon, että voi lähteä yhtä matkaa, mutta sisus alkaa tökkiä ja oksettaa pikkuhiljaa, ei homma onnistu sittenkään.
Ihan kokemuksesta:rakastuin pitkälettiseen vihreä silmäiseen renttuun,kroppaa kuin jollain veistoksella. Seksi sujui,jopa niin hyvin, että saatiin kaksi lasta. Arkipäivän tultua vastuineen suhteeseen alkoi pikkuhiljaa miehen asenteet, toiveet ja odotukset osoittautua sellaisiksi, etten voinut enää jatkaa hänen kanssaan.
Hän edelleenkin on sellainen namu kuin on, mutta kun joudun lasten takia näkemään ja kuulemaan hänen sisintään en voi kuin ihmetellä miten narrattava olen ollut: kauniit kuoret piti sisällään sellaisen sisuksen, jota missään nimessä en olisi halunnut.
Pelkän ulkokuoren kanssa ei voi olla jos ei ole itsekin pelkkä ulkokuori.
Eli siis:
Ruma mukava luonne= Ei toimi
Ruma Inhottava luonne= Ei toimi
Kaunis inhottava luonne= Ei toimi
Kaunis mukava luonne=Toimii
Itsekään en voisi seurustella ihmisen kanssa jonka ulkonäkö ei miellytä sitten yhtään.
Mutta onneksi kauneus on katsojan silmässä eikä ole mitään yleisesti rumaa, paitsi tetysti sellaiset epäsiistit ihmiset on automaattisesti rumia.
Olen menetetty tapaus :(
Miten niin olet menetetty tapaus ? Kerro !
Aina löytyy jokaiselle jossain vaiheessa joku !! :)