http://hvac.tkk.fi/files/LVI-lab-raportti-B62.pdf
Huomatkaa, että Ruotsissa Älvsbytalot toimittavat jokaisen talon mukana ilmankuivurin ryömintätilaan laitettavaksi. Syy on se, että Älvsbytalo on joutunut vaikeuksiin kokonaisten pientalolähiöiden homehduttua! (Älsvbytalot rakentaa kokonaisia kortteleita tietyissä kunnissa Ruotsissa, mm. kotikunnassaan Luleåssa ovat tehneet jotain lehmänkauppoja kunnan kanssa ja rakentaneet kokonaisia asuinalueita- noita on sitten homehtunut)
Kannattaa huomata, että tommoinen kosteuskuivuri kiskoo sähköä muutaman kympin edestä kuukaudessa. Se huonontaa Älvsbyn kilpailukykyä muihin vaihtoehtoihin entisestään! Älvsbytalo ei olekaan niin halpa kuin miltä se näyttää! Joka 10 vuoden välein joutuu remppaan kph:n muovimatot uusiksi ja lisäksi joutuu huudattamaan kuivuria rossipohjassa. Tähän päälle jatkuva huoli ja murhe siitä, että "onkohan ryömintätilassa kaikki ok?". Lisäbonuksena vielä talon huono jälleenmyyntiarvo. Parakin arvo kun ei tuppaa nousemaan.
Mihinkähän muuten noista kosteuskuivureista menee kondenssivedet Älvä-taloissa? Ei kai sinne ryömintätilan pohjaan...?
Suomessa Älväri kuulemma jakaa jokaiselle talopaketin ostajalle elektronisen ilmankosteusmittarin. Siitä voipi sitten "talon" omistaja kyttäillä parakkinsa perustusten kosteustasoa ja hyökätä kauppaan ostamaan kuivuria, kun kosteus pärähtää kriittisille tasoille. Varsinainen asumismuoto se on tuokin. Kyttäillä talonsa ryömintatilan kosteuksia ja murehtia, että kuinkahan pitkällä sienihyökkäys siellä onkaan menossa...
Huomatkaa, että Ruotsissa Älvsbytalot toimittavat jokaisen talon mukana ilmankuivurin ryömintätilaan laitettavaksi. Syy on se, että Älvsbytalo on joutunut vaikeuksiin kokonaisten pientalolähiöiden homehduttua! (Älsvbytalot rakentaa kokonaisia kortteleita tietyissä kunnissa Ruotsissa, mm. kotikunnassaan Luleåssa ovat tehneet jotain lehmänkauppoja kunnan kanssa ja rakentaneet kokonaisia asuinalueita- noita on sitten homehtunut)
Kannattaa huomata, että tommoinen kosteuskuivuri kiskoo sähköä muutaman kympin edestä kuukaudessa. Se huonontaa Älvsbyn kilpailukykyä muihin vaihtoehtoihin entisestään! Älvsbytalo ei olekaan niin halpa kuin miltä se näyttää! Joka 10 vuoden välein joutuu remppaan kph:n muovimatot uusiksi ja lisäksi joutuu huudattamaan kuivuria rossipohjassa. Tähän päälle jatkuva huoli ja murhe siitä, että "onkohan ryömintätilassa kaikki ok?". Lisäbonuksena vielä talon huono jälleenmyyntiarvo. Parakin arvo kun ei tuppaa nousemaan.
Mihinkähän muuten noista kosteuskuivureista menee kondenssivedet Älvä-taloissa? Ei kai sinne ryömintätilan pohjaan...?
Suomessa Älväri kuulemma jakaa jokaiselle talopaketin ostajalle elektronisen ilmankosteusmittarin. Siitä voipi sitten "talon" omistaja kyttäillä parakkinsa perustusten kosteustasoa ja hyökätä kauppaan ostamaan kuivuria, kun kosteus pärähtää kriittisille tasoille. Varsinainen asumismuoto se on tuokin. Kyttäillä talonsa ryömintatilan kosteuksia ja murehtia, että kuinkahan pitkällä sienihyökkäys siellä onkaan menossa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla on sieniä pakastimessa talven varalle. Tuu syömään, mutta älä kuse lattialle niinkuin viimeksi kävi!
Tulisitko korjaamaan mun älvärin pesuhuoneen? Kirjoitit että siellä seinät on "homolevyä" aka lastulevyä. Kun laitoin seinään ruuvilla koukun niin sieltä tuli jotain valkoista jauhetta, eli kipsilevyn "purua" eikä mainitsemasi "homolevyn" puupurua. Jos siis totuutta kirjoittelet niin ota toki ensin asioista selvää! Odotan vastaustasi innolla.......
Ennen rakennettiin vallan rossipohjiin! ja kuinka
ollakkaan 40-luvun talot eivät kauaa ole myynnissä
kun joku haluaa ostaa sen remontti mielessä.
Ei ne kuule homeessa ole. Vesivahingon tullessa
vesi ei lähde rakenteita pitkin seilaamaan niinkuin
muissa systeemeissä.
Hetken homma on mennä rossipohjan sisälle ja tehdä
äkkiä havainto missä kunnossa rakenteet on!
Oliskohan siellä luulajassa käynyt semmoinen
moka että sadevesijärjestelmät eivä ole tehtynä
ja maa jolle ne on rakennettu olisi savi lillua?
Ja mitä älvärin ilmanvaihto pumppuun tulee, se ei melua, eli äänetön on ja sähkölaskut ovat edelleen
olleet erittäin sopuisat, eli et taida nyt tietää
mitä horajat...
Tuli vaan mieleen että tekiköhän ne ennenkin rossipohjan samalla tavalla kuin älvsbytalot sen tekee vai oliko se oikeasti tuulettuva kivijalan raoista ja himpun verran korkeampi, no onhan mossekin auto. Kovasti kiinnostaisi myös se että onko kipsilevy hyvä märkätiloissa vai tuppaavatko ne nykyään käyttämään jotain kivipohjaista levyä siellä. Mun mielestä kipsilevyt meni aika haperoksi kun vähän syksyllä raksalla kostuivat. Ja kaikkein eniten kiinnostaa tuo tinkimätön älvsby-heimon oman talon puolustaminen "tyyliin meijän isä on vahvempi kuin teijän". Yhtään rehellistä puolustuspuhetta ei ole vielä tullut. Tulee mieleen joku uskonlahko, aivopestyine jäsenineen. Mutta tähänhän nykyihmisten laiskuus ja uusavuttomuus johtaa, halutaan valmista vaikka paskaa kun ei itte viittitä tehdä mitään. Ittelleni hartiapankkirakentaminen oli silmät avaava kokemus, suosittelen!
asia lähtökohdaltaan:
Jos on jo älvärin ostanut, ei voi olla selvillä hyvästä rakennustavasta.
Siksikin tämän uskonlahkon kanssa on mahdotonta keskustella mistään rakentamisesta liittyvästä.
"Mutta tähänhän nykyihmisten laiskuus ja uusavuttomuus johtaa, halutaan valmista vaikka paskaa kun ei itte viittitä tehdä mitään."
Olipas hyvin sanottu!
Ennenpä hyvinkin, mutta pari juttuu:
a) rakennuspaikat olivat soraharjujen ym. päällä,AAA luokkaa, ei kosteus tai routaongelmia
b) huonoille paikoille rakennetut yksilöt on aikaa sitten purettu jo pois.
Siten rossipohjan kehuminen ennenvanhalla ei ole kovin fiksua. Kannattaa kytkeä aivot päällä ja miettiä, mistä on kyse.
ja miettiä mistä oikein on kyse, miksi et siis noudata omaa hyvää neuvoasi ?