Mistähän se johtuu, että tietyt lintuharrastajat pysyvät omissa porukoissaan, eivätkä he juuri muita ihmisiä neuvo. On semmoinen pieni muutaman hengen ryhmä, jotka lähtevät linturetkelle kaukoputkiensa kanssa. He keskustelevat omalla lintuslangillaan. Muut ihmiset ovat moukkia, jotka eivät tiedä linnuista mitään. Heidän kanssaan ei kannata keskustella. Näiltä tyypeiltä ei voi kysyä mitään linnuista, koska he eivät vastaa. He epäilevät tavallisen ihmisen tekemiä havaintoja, eivätkä missään tapauksessa lähde niitä varmistamaan. Onko tämä jokin ylimielisten biologien harrastus? Luullaan, että kun opiskellaan biologiaa ollaan niin hyviä lintujentuntijoita, ettei parempia olekaan.
No, onneksi lintutorneissa tapaa myös mukavia lintuharrastajia, jotka juttelevat ja neuvovat muita. Heitä on enemmistö.
No, onneksi lintutorneissa tapaa myös mukavia lintuharrastajia, jotka juttelevat ja neuvovat muita. Heitä on enemmistö.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä aloittelevilla lintuharrastajilla on vain hyvää sanottavaa lintutornien porukoista! Ollaan kierretty tänä vuonna Porvoosta Viikkiin, Laajalahdelle, Raumalle ja Ahvenanmaalle. Aina ollaan saatu apuja, kun ollaan ihan rohkeasti kerrottu,että ollaan ihan aloittelijoita! Meille on etsitty harvinaisia ja tuttuja lintuja kaukoputken päähän valmiiksi; todella hienosti ovat "oikeat bongarit" ottaneet aloittelijat vastaan!!!
Kysy rohkeasti neuvoja tai muuta lintuihin liittyvää niitä harrastajia kohdatessasi. Kyllä useimmat kertovat linnuista aivan asiallisesti.
Bongarien puolustukseksi voisin taas sanoa, että lintuja harrastetaan usien tutussa kaveripiirissä ja käytetään kimppakyytejä. Mikä lienee ihan fiksua!
Torneissa käy paljon porukkaa päivän aikana eikä kaikkia kiinnosta linnut. Monet käyvät vain kävelyreitin varrella katsomassa maisemia tai mitä milloinkin. Ei voi vaatia että kaikille heti sännättäisiin kertomaan linnuista tai tyrkyttämään omaa harrastustaan. Linnut ovat kuitenkin pääasia jota on lähdetty katsomaan. Eli neuvoa haluava saa mieluusti itse avata sen keskustelun!
...en tunne muuta kuin muutaman esimerkin yhdeltä tyypiltä, jolla on jonkinlaisia yhteyksiä niihin piireihin.
Majori = talitiainen (Parus major)
Aaro = varis (lounaissuomalainen murresana)
Pontikka = pohjantikka, ei kaipaa selityksiä.
Itse kyllä puhun normaalisti, harvoin käytän slangisanoja, vaikka ne suurin piirtein tunnenkin. Kaikille aloitteleville puhun aina suomeksi ja muutoinkin koitan opastaa ja innostaa parhaani mukaan.
Tunnen kyllä tyyppejä jotka ovat alkuperäisen esimerkkikuvauksen kaltaisia. Mutta ei kannata välittää, joka harrastuksessa on sellaisia tyyppejä. Ehkä heillä voi olla myös joku pinnakisa menossa, eikä heillä millään olisi aikaa kuluttaa kallisarvoista aikaa jutteluun, vaikka kyllä pitäisikin. Mutta onneksi vain pieni osa on tällaisia.
Slangiahan on joka harrastuksessa ja se kokoaa porukan yhteen. Vaatii monta harrastusvuotta (lue: paljon tietoa) että oppii slangin ymmärtämään. Se siis tavallaan lisää "maastouskottavuutta" jos näin voi sanoa.
Tässä vielä linkki laajaan orni-suomi-sanakirjaan.
http://yhdistykset.etela-karjala.fi/ekly/sivut/slangi.html
...sinussa itsessäsi. Esität kysymyksesi niin vaativaan sävyyn, että sulle ei viitsi vastata. Ja jos vastataan, niin intät vastaan. Epäilen jotain tällaista. Tuttu tyyppi kaikkien harrastusten liepeillä.
Lintuslangi on vasta-alkajalle ihan hepreaa, kannattaa yrittää saada käsiinsä kirja "Ornimisen sietämätön keveys". Lintuharrastuskin helposti ylittää "harrastuksen" tunnusmerkit. Intohimo tai pahimmillaan hulluus voisi kuvata paremmin.. Onhan se nyt ihan pöhköä keväällä melkein jäätyä pystyyn johonkin merenrantakalliolle..tai olla joka ikinen viikonloppu vuodesta linturetkellä.
Ehkä tapaamasi tuppisuuornit suhtautuvat harrastukseensa juuri niin vakavasti, etteivät he halua jakaa kokemuksiaan ja elämyksiään muiden kuin kavereidensa kesken. Voi vaikka siinä jutustellessa mennä harvinaisuuksiakin ohitse (tätäkin on sattunut). Tiedän itsekin lukuisia tapauksia.. Kyllä siinä saat jokusen vuoden lintuja harrastaa, että kutsuvat sinut retkiporukkaansa!
Lintuharrastajiakin on niin äärimmäisen monenlaisia. Jotkut ovat aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa ja opastavat luonnosta kiinnostuneita. Toiset taas tutkivat ja rengastavat lintuja, eikä heitä koskaan lintutornilla näe..
Kannattaa osallistua paikallisten yhdistysten järjestämille opastetuille retkille. Siellä tapaa helposti samanhenkisiä ihmisiä! Monilla lintutieteellisillä yhdistyksillä on lisäksi ns. retkikummeja, jotka omalla ajallaan opastelevat alkavia lintuharrastajia.
Ja kyllä jotkut ornit tarkastavat myös ihan "maallikoidenkin" havaintoja. Kerran menin tarkastamaan maallikon haikarahavaintoa, kattohaikarahan siellä pellolla kökötti :)