Paljonko arvioitte takassa poltettavan puun lämpöarvon olevan? Pinomotillinen kuivaa koivua, paljonkohan sen "säästämä" kwh lukema on suuruusluokaltaan? Meillä poltetaan n. 3 pinomottia vuodessa ja kiinnostais tietää että jos ei polteta ollenskaan niin paljon sähkönkulutus kasvais? Kiitos
Puun lämmöntuotto
Savustaja
101747
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jos ette polta yhtään sähköä kuluu 6875,48
kilovattia enemmän
http://apps1.sordino.fi/mottiarwo/MottiArwo.html#
Hyväkin tulisija voi olla huono jos ei osata lämmittää oikein, hyötysuhteet kertoo valvotuissa olosuhteissa tehdyistä mittauksista ja käytännössä palamiseen vaikuttaa mm. puun kosteus/koko/laatu, täyttömäärä, veto-olosuhteet, sytys päältä vai ylhäältä.... kannattaa perehtyä puunpolttoon hyvin.
Hyötysuhteen puolittaminen voi heikentää kannattavuuden minimiin.
Kertokaapas muuten joku tuosta päältä ja alta sytyttämisestä. Mikä ero, mikä vaikutus ja kuinka ne molemmat pitäisi suorittaa?
että alta sytytettäessä puut syttyy ja päältä sytytettäessä ei. Tästä johtuen lämmitysvaikutus on alta sytytettäessä huomattavasti suurempi.
Olen puulämmittäjä ja runsaasti uuneja ja takkoja ja nuotioita sytytellyt, mutta en kyllä keksi miten paksut puut saadaan syttynään päältä päin. Vaikka polttaa lastuja puukasan päällä, ei tuli tartu alapuolelle, koska lastuista jäävä tuhkakerros estää sen.
Kertokaa jos joku olette onnistuneet tässä !
Alkuun tuskailin saman ongelman kanssa mutta nyt onnistuu seuraavasti:
Pinotaan puut arinan päälle siten, että isoimmat jää alimmaiseksi. Päällimmäiseksi laitetaan silleen "tulitikkutalo" periaatteella säleitä tms ohuita puita ja niiden keskelle pahvia tai tuohta. Tulitikun raapaisu ja sytytysoluen sihautus...
Jos uunissa on iso tulipesä, hyvä keino latoa puut on laittaa ne pesään päältäpäin katsoen V:n mallisesti niin että "V":n leveä pää on päin uunin takaseinää. Keskelle jäävään tyhjään tilaan kun laittaa pahvia tai tuohta niin syttyy varmasti ja roihuaa hyvin heti alusta alkaen.
No kyllähän sen järkikin sanoo että eivät paksut puut syty ilman hirvittävää sytyke määrää.
Päältä sytyttämisen vaatimukset:
1. Ehdottomasti kuivaa puuta
2. Päälle sellaista pientä tikkua ja joukkoon vähän suurempaa
3 Tuohi on parasta mutta paperikin käy. Ei savipaperia
4. Ei älytöntä vetoa-> lämpö karkaa pois ja puut eivät syty.
1. Saavutetaan pienemmät päästöt varsinkin sytytyshetkellä.
2. Parempi hyötysuhde (ei kuitenkaan mitään dramaattista)
Puun poltto on taitolaji. Puiden lisäyskin on taitolaji. Niiden vaikutuksia ei kuitenkaan yleensä nähdä koska savu menee piipusta ulos.
Kuivat puut ovat kuitenkin kaikea a ja o.
grillasin pelkillä puilla, niitä kun nimittäin on paljon.
Asustelen melko tiiviillä omakotitalo alueella.
Siinä silloin joutuu ottamaan naapuritkin huomioon, ei viitsi oikein mahdottomasti käryyttää ja tuota savuttamista joutuu silloin siinä hommassa seuraamaan.
Huomasin nyt, että sytyttämistavoilla on hirmuinen ero savuttamiseen.
Tehkää ulkona testi molemmilla tavoilla, jolloin näkee syntyvän savun muodostumisen.
Suosittelen päältä sytyttämistä.
Kyllä sen oppii muutamalla kerralla, tuskinpa jäävät puut sen vuoksi polttamatta.
Pienpolttoa säätelevät lait ja määräykset
Terveydensuojelulain (763/1994, 26 §) mukaan asunnon ja muun
sisätilan sisäilman puhtauden, ilmanvaihdon ja muiden vastaavien
olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai
sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen
voi terveydensuojelulain (763/1994, 27 §) nojalla
velvoittaa sen, kenen toiminnasta aiheutuu mm. hajua, pölyä, savua
tai muuta niihin verrattavaa, ryhtymään toimenpiteisiin tämän haitan
poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Käytännössä terveydensuojelulakiin
vetoaminen on ollut vaikeaa, koska kynnys terveyshaitan
ylittymisen toteamiselle on osoittautunut korkeaksi.
Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja jätelain (1072/1993) mukaan
kunnat voivat antaa omia puun pienpolttoa koskevia määräyksiään
esimerkiksi ympäristönsuojelu- (YSL 19 §) tai jätehuoltomääräyksissä
(JL 17§). Tarkastuksen perusteella kunnan viranomainen (esim.
ympäristölautakunta) voi antaa yksittäisen asunnon tulisijan käyttöä
koskevia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 85 §) tai
ääritilanteessa kieltää välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää välitöntä
ympäristön pilaantumista aiheuttavan polton (YSL 86 §).
Ilman pilaantumisen ja terveyshaitan arviointi ei puun pienpolton
yhteydessä ole helppoa. Lain tarjoamista keinoista huolimatta
sopiminen on yleensä paras tapa hoitaa asia.
Naapuruussuhdelain (90/2000, 17 §) mukaan kiinteistöä, rakennusta
tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu
kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta,
liasta, pölystä, hajusta yms. vaikutuksista.
Uusi järjestyslaki (612/2003) tuli voimaan 1.10.2003 ja kumosi
kuntien järjestyssäännöt. Kunnat voivat antaa edellä mainittuja,
ympäristönsuojelulakiin ja jätelakiin perustuvia ympäristönsuojeluja
jätehuoltomääräyksiä mm. avopoltosta tai kiinteän polttoaineen
käytöstä määrätyillä alueilla.
Tutustu oman koti- tai mökkikuntasi ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräyksiin
sekä varmista avopolton turvallisuus ja luvallisuus
kuntasi paloviranomaisilta! Mökkikunnassasi määräykset
Väärät puunpolttotavat voivat aiheuttaa terveyshaittoja astmaatikoille
Puunpoltosta voi varsinkin taajamissa aiheutua huomattavaa haittaa naapureille, mikäli oikeaan polttotapaan ja tulisijan ominaisuuksiin ei kiinnitetä huomiota.
Matalista savupiipuista tulevat kaasumaiset ja hiukkasmaiset epäpuhtaudet kulkeutuvat tehokkaasti naapuritalon ilmanvaihdon sekä ovien ja ikkunoiden kautta sisäilmaan. Savusta kärsivät erityisesti astmaatikot sekä muut keuhkosairaat, sydänsairaat, lapset ja raskaana olevat.
Erityisen ongelmallisia päästöjen kannalta ovat vanhat tulisijat ja kaksoispesäkattilat. Edistyksellisimmät valmistajat ovat onneksi kehittäneet uusimmista tulisijoistaan vähäpäästöisempiä. Tulisijan päästöt kannattaakin selvittää ennen tulisijan hankintaa. Uusille tulisijoille on yleensä olemassa valmistajan laatimat käyttöohjeet, joita on hyvä noudattaa.
Polta vain puhdasta, kuivaa puuta, älä jätteitä
Lämmityksessä käytettävän puun tulee olla kuivaa, jotta energiaa ei tulisijassa turhaan kulu puussa olevan veden höyrystämiseen, vaan kaikki puusta saatava energia saadaan hyödyksi lämpönä. Lisäksi kuivan puun polttamisesta aiheutuvat päästöt ovat selvästi pienemmät kuin tuoreen tai kostean puun. Polttopuuksi ei kelpaa tuore puu, vaan puun pitäisi olla yli vuoden kuivunutta ja oikein säilytettyä. Sopivan ikäisen polttopuun tunnistaa jo hiukan harmaantuneesta väristä, päiden säteittäisistä halkeamista ja helposti irtoavasta kuoresta. Jätteitä ei tulisijoissa pidä polttaa lainkaan niiden aiheuttamien myrkyllisten päästöjen takia.
Polttotapa vaikuttaa päästöihin
Jotta puu palaisi täydellisesti, pitää lämpötilan olla riittävän korkea ja ilmaa sopivasti tarjolla. Puun energiasisällöstä kaksi kolmasosaa on kaasuissa. Jos lämpötila tulisijassa on liian matala, vapautuvat kaasut eivät pala. Tällöin lämpöenergiaa menetetään ja saastutetaan turhaan lähiympäristöä. Tulisijaan ladotut puut kannattaa sytyttää päältä sytykkeiden, pienten puutikkujen, paperin tai tuohen avulla. Tällöin kaasuuntuvat aineet palavat sytykkeiden liekeissä, eivätkä karkaa palamattomina piipusta. Siinä vaiheessa, kun kaikki puut palavat, on päästötaso jo matalampi.
Piipusta tulevan savun väriä kannattaa tarkkailla, jotta oppisi vähiten haittaa aiheuttavan tavan käyttää tulisijaa. Savun tulee olla vaaleaa ja vain heikosti näkyvää, eikä se saa haista pahalle. Savuhormien säännöllinen nuohoaminen on erittäin tärkeää. Kiinteällä polttoaineella toimiva tulisija ja sen hormi on syytä nuohota kerran vuodessa.
Savusta terveyshaittoja
Puun palaessa liian vähäisessä ilmamäärässä muodostuu häkää, joka aiheuttaa hapenpuutetta verenkierrossa ja jonka vaikutukset voivat siten olla kohtalokkaat. Häkä on terveydelle haitallista myös pieninä määrinä, erityisesti herkille ihmisryhmille, kuten anemiaa tai sepelvaltimotautia sairastaville, raskaana oleville ja vastasyntyneille. Häkäpäästöt ovat suurimmillaan syttymisvaiheessa sekä palamisen loppuvaiheessa, kun jäljellä on enää lähinnä koksia.
Ilmaan vapautuu palotapahtumassa myös hiilidioksidia, hiilivetyjä, typenoksideja ja hiukkasia. Hiilivedyistä monet ovat hengitysteitä ärsyttäviä ja jotkut niistä lisäävät syöpäriskiä. Typenoksidit lisäävät hengityselinoireita tunkeutuessaan syvälle hengitysteihin. Pienhiukkaset, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä kulkeutuvat aina keuhkorakkuloihin asti. Erityisen haitallisia nämä pienhiukkaset ovat hengitys- ja sydänsairaille. Suomessa noin 40 % pienhiukkasten kokonaispäästöstä on peräisin puun pienpoltosta.
Lähde: Allergia- ja Astmaliitto.