Silmiini ei ole osunut merkitäviä keskustalaisia kannanottoja SDP:n puheenjohtajan ja tulevan valtionvarainministerin, Eero Heinäluoman, haastatteluihin. Heinäluomahan ilmoitti edistävänsä kuntien itsehallintoa tavalla, jossa kuntien verotusoikeutta lisätään ja valtion tukiaisista luovutaan.
Uskoisin kokoomuksen kannattavan tätä periaatetta, vaikken ole vielä huomannut kokoomuslaisiakaan kommentteja asiaan.
Keskustan kanta - myös tämän palstan keskustalaisten kanta - olisi siis mielenkiintoista kuulla.
Heinäluoman ehdotushan merkitee käytännössä sitä, että pienten ja valtion tukien varassa elävien kuntien taru päättyy kuin kanan lento ja niiden on pakko yhdistyä sellaisiksi, järkeviksi kokonaisuuksiksi, jossa uuden kunnan oma veropohja alkaa riittää palvelujen tuottamiseen kuntalaisille.
Yksi johtopäätös toki on käynyt mielessäni kepun poliitikkojen suhteen. Hiljaisuus antaisi ymmärtää, että kepun johto on asettunut nöyrästi vatsalleen demareiden eteen, ettei heinäluoma heittäisi kepua oppositioon 2007 eduskuntavaalien jälkeen.
Kuntapolitiikasta nimittäin tulee nyt se poliittinen tekijä, joka jatkossa "jakaa kansan kahtia".
Uskoisin kokoomuksen kannattavan tätä periaatetta, vaikken ole vielä huomannut kokoomuslaisiakaan kommentteja asiaan.
Keskustan kanta - myös tämän palstan keskustalaisten kanta - olisi siis mielenkiintoista kuulla.
Heinäluoman ehdotushan merkitee käytännössä sitä, että pienten ja valtion tukien varassa elävien kuntien taru päättyy kuin kanan lento ja niiden on pakko yhdistyä sellaisiksi, järkeviksi kokonaisuuksiksi, jossa uuden kunnan oma veropohja alkaa riittää palvelujen tuottamiseen kuntalaisille.
Yksi johtopäätös toki on käynyt mielessäni kepun poliitikkojen suhteen. Hiljaisuus antaisi ymmärtää, että kepun johto on asettunut nöyrästi vatsalleen demareiden eteen, ettei heinäluoma heittäisi kepua oppositioon 2007 eduskuntavaalien jälkeen.
Kuntapolitiikasta nimittäin tulee nyt se poliittinen tekijä, joka jatkossa "jakaa kansan kahtia".
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pääasiassa SDP:n ehdotus on Heinäluoman sammakko, jonka myös Kokoomus on nielaissut.
Kunnilla on jo olemassa verotusoikeus perustuu nykyisin kunnallisveroon, mikä on tasavero.
Kunnille on määritelty lakisääteisiä tehtäviä, joiden hoitamisen rahoittamiseksi kuntalaiset eivät voi olla velvollisia vaan ne ovat valtion tehtäviä, joita kunta toteuttaa. Tällaisia varten on jo olemassa tasausjärjestelmä.
Heinäluoman ehdotus ei poikkea mitenkään nykyisestä mallista. Myös se, että nykyistä mallia on testattu ja kehitetty vuosikymmeniä olisi näennäisuudistus valtion ja kuntien rahojen tuhlausta.
Monelle kuntauudistus on eräänlainen epäjumala, joka poistaa kaiken tuskan.
Luin vastauksesi ja totean, että ilmeisesti et ymmärrä Heinäluoman ehdotuksesta yhtään mitään.
Tässä yhteydessä on mainittava, että tutustuin asiaan jo ensimmäisen Heinäluoman julkitulon jälkeen. En tiedä, miten asiaa on sittemmin väännelty joksikin muuksi.
Mutta summa summarum:
"Ei paska punnitsemalla parane"
Luulin ettet ymmärtäisi asiaa, mutta huomaan, että olet toki tutustunut siihen.
Jos ollaan johdonmukaisia, pitäisi kuntien maksaa valtiolle keskushallintopalveluista ja kilpailuttaa valtiot keskenään määräajoin. Voihan olla, että Utsjoelle ja Enontekiölle tulisi Norja edullisemmaksi ja Virolahdelle Venäjä tai Viro.
Ote Heinäluoman puheesta 11.6.2005
"Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa haluamme tuloksia jo tämän vaalikauden aikana. Me sosialidemokraatit olemme painottaneet johdonmukaisesti sitä, että peruspalvelujärjestelmän toiminnallinen tehokkuus, hallinnollinen läpinäkyvyys ja demokraattinen tilivelvollisuus korostavat kaikki kuntarakenteen kehittämistä rakenneuudistuksen pääsuuntana. On varottava synnyttämästä autonomisia, ylikunnallisia ja korostetun virkamiesjohtoisia palveluorganisaatioita, joiden suhteen kunnat olisivat pelkkiä maksumiehiä. Muiden pohjoismaiden esimerkit varottavat myös oman verotusoikeutensa saavaan väliportaan hallintomalliin liittyvistä ongelmista. Miksi me pyrkisimme tähän malliin juuri kun naapurimme harkitsevat siitä irrottautumista?
Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää hallinnollisten uudistusten ohella myös kuntatalouden rahoituksen kehittämistä. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen tarjoaa tähänkin parhaat lähtökohdat. Kun olemme päässeet elinkelpoisempaan kuntarakenteeseen, on johdonmukaista edetä myös kohti itserahoitteista kuntataloutta. Valtion ja kuntien välistä työnjakoa, peruspalvelujärjestelmän läpinäkyvyyttä ja demokraattista vastuunalaisuutta olisi omiaan lisäämään peruspalvelujen rahoittaminen lähinnä kuntien omin verotuloin.
Valtionosuusjärjestelmää toki tarvittaisiin tasoittamaan nykyiseen tapaan eri kuntien veronmaksukyvyssä ja palvelutarpeessa esiintyviä eroja. Mutta kokonaisuuden tasolla kuntatalous voisi olla itserahoitteinen. Tällä tavalla saisimme vähenemään valtion ja kuntien välisen, kansalaisia turhauttavan kissanhännänvedon siitä, kumpaa osapuolta kuntatalouden heikosta tilasta on syyttäminen. Valtio joutuisi uudistuksia säätäessään arvioimaan nykyistä tarkemmin niiden vaikutukset kuntien veroprosenttiin. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti kertoisi kansalaisille peruspalvelujärjestelmän kustannuksista. Kuntien veroprosenttien erot osoittaisivat puolestaan sitä, miten tehokas ja elinkykyinen kukin yksittäinen kunta on suhteessa muihin.
Kun kunta- ja palvelurakenneuudistus ensi syksynä lähtee liikkeelle, on meidän sosialidemokraattien lähdettävä siihen täysillä mukaan. Kyseessä on tämän hallitutuksen loppukauden tärkein hanke. Ja siinä viisaus ei laskeudu keskuuteemme taivaasta vaan kuntapäättäjien oma vastuu tulee olemaan ratkaiseva."
Eero puhuu itseasiassa ihan asiaa. Hän on ymmärtänyt markkinatalouden lainalaisuuksista tärkeän seikan eli antaa rahan kiertää mahdollisimman paljon mahdollisimman lähellä kuluttajaa ilman ylhäältä tulevaa kaikkitietävää ohjausta. Se mahdollistaa parhaiden menestymisen ja kaikkien hyvinvoinnin lisääntymisen.
Itse ymmärsin Eeron idean takana olevan myös palvelujen laadun ja määrän päätösvallan siirtämistä enemmän kuntatasolle, mikä on myös oikein - se joka maksaa, päättää mitä ostetaan.
Sitaatti selvensi paljon yksityiskohtia, sillä olin aika lailla radiosta ja tv:sta kuulemieni muistikuvien varassa.
Minusta Heinäluoman avaus avaa näkyviä päätösvallan delegointiin valtiolta kunnille, jos lakisääteisten palvelujen määrää vähennetään ja kunnille annetaan verotusoikeuden lisäksi oikeus päättää, mitä palveluja kunta tuottaa ja millä tavalla se ne tuottaa.
Tulonsiirtobyrokratian purku valtion ja kuntien välillä on myös tervetullut parannus, joka varmasti vapauttaa paljon rahaa muihin tarkoituksiin.
Minun mielestäni heinäluoman avauksen toteutus johtaa ilman muuta siihen, että hankkiakseen itselleen riittävän veropohjan, on pienten kuntien yhdistyttävä niin suuriksi kokonaisuuksiksi, että rahaa tulee riittävästi palvelujen järjestämiuseen tai ostamiseen.
Kun enemmän päätösvaltaa siirtyy yhä harvalukuisimmille ja suuremmille kunnille, niin uskoisin myös kuntien yli menevän yhteistyön lisääntyvän aivan itsellään, koska jatkossa yhteistyön pohjana olisi enemmän yhteinen taloudellinen hyöty kuin tähänastinen, nurkkakuntainen naapurikateus.
Samalla uskon, että markkinat alkavat toimia paremmin myös palvelutuotannossa, kun kunnat saavat vapaammin ja aiempaa isommissa puitteissa päättää miten palvelut tuotetaan. Uskon, että palvelujen ostaminen lisääntyy ja että yksityisten palveluntuottajien määrä kasvaa, laatu paranee ja hinnatkin halpenevat, kun kunnallissektorin pirstaloituneisuudesta pääatään vihdoinkin eroon.
Kepulaisille jää tässä savotassa vielä paljon hyvää työsarkaa organisoida kepun kenttäorganisaatio kotiseutuyhdistyksiksi vaalimaan vanhan kuntajaon perinteitä. ;-)
Heinäluoman malli turvaa keskusvallan (Kreml) ehdottoman vallan. Sehän on vasemmiston ikiaikainen pyrkimys.
Kunnat, vaikka osa niistä liittyisikin yhteen ovat liian pieniä yksiköitä uhatakseen keskusvaltaa. Ne tulisivat olemaan aina "Kremlin" armoilla, vaikka saisivatkin verotusoikeuden. SDP haluaa kuntaliitoksia. Kunnista ei saa missään tapauksessa tulla liian isoja. Niiden lukumäärä tulee olla vähintään 80-100, jotteivat ne pystyis haastamaan "Kremlin" määräysvaltaa. - Näinhän kävisi selvitysmiehen 20 aluekunnan mallissa
Itsenäiset, vanhojen maakuntien kokoiset aluekunnat Keskustan ehdottamaan tapaan saattaisivat kehittyä myös taloudellisesti itsenäiseksi. Se olisi paha juttu "Kremlin" vallalle. Se olisi paha juttu SDP:n rautakouralle.
Miksiköhän myös Kokoomus kannattaa pirstaloituneen demokratian jatkumista? Onko se "Kremlin" kannattaja?
Minusta "Heinäluoman malli", joksi sitä nimität, ei lähde "keskusvallan", vaan kunnallisdemokratian näkökulmasta.
Kunnat nimittäin vahvistuvat, kun ne yhdistyvät, sillä silloin niiden asukasmäärä kasvaa ja antaa myös mahdollisuuden siirtää valtionverotuksen painopistettä kunnallisverotukseen, jolloin kuntien taloudellinen valta ja itsenäisyys suhteessa valtioon lisääntyy ja valtion valta suhteessa kuntiin vähentyy, kun kuntien tarve valtion tukiin vähenee ja käy jopa tarpeettomaksi, kun kasvaneiden kuntien oma veropohja riittää palvcelujen rahoittamiseen ilman nykyisiä kunnallisverojen tasauksia.
Keskustan mallihan lähtee nimenomaan pirstaloitumisen säilyttämisestä, kun se ehdottaa uutta aluekuntien byrokratiaporrasta nykyisten kuntien ja valtion väliin. Ehdotus on muutenkin omituinen, sillä moniportaista kunnallishallintomalliahan on koetettu soveltaa muissa maissa, mutta sellaisista ollaan pyrkimässä pois.
Kokoomuksesta kirjoitat ihan kummallisia, sillä kokoomus on kannattanut kuntien lukumäärän vähentämistä niin kauan kuin minä muistan, ja minä muistan aika pitkälle.
pois itsenäisistä maakunnista. Haluaisinpä nähdä sen poliitikon joka uskaltaisi ehdottaa Keski-euroopan maiden itsenäisten maakuntien (väliporras) romuttamista.
Tanskan niukasti läpimennyt hallintomalli tulee luultavasti saamaan kansalta sellaista "feedbäkkiä", että se on vielä pakko peruuttaa.
En ole puhunut mitään keskieuroopasta, jossa kyse on paljolti historiallisten pikkuvaltioiden muodostamasta liittovaltiojärjestelmästä tai sellaisen jäänteestä (mm. Saksa, Italia), vaan tilanteista, joissa on jälkikäteen rakennettu kaksiportainen hallintomalli keinotekoisesti kuntarakenteen ja valtionhallinnon väliin. Näiden rakenteiden toimimattomuudesta oli hiljattain juttua jossain mediassa, jossa todettiin myös, että kiokemukset ovat olleet niin huonoja, että malleista ollaan pyrkimässä pois, mikä on tietenkin poliittisesti hyvin vaikeaa.
"Heinäluoman ehdotushan merkitee käytännössä sitä, että pienten ja valtion tukien varassa elävien kuntien taru päättyy kuin kanan lento ja niiden on pakko yhdistyä sellaisiksi, järkeviksi kokonaisuuksiksi, jossa uuden kunnan oma veropohja alkaa riittää palvelujen tuottamiseen kuntalaisille."
--------
Ainoa järkevä kokonaisuus, jossa uuden kunnan oma veropohja alkaa riittää palvelujen tuottamiseen kuntalaisille vaatii maakunnan kokoisen kunnan. Näin suuret kunnat on kuitenkin jo ehditty tyrmätä muiden puolueiden kuin keskustan ja vihreiden taholta.
Jokainen ymmärtää, että kun liitetään pieniä köyhiä kuntia toisiinsa, veropohja ei riitä, koska verotulot/asukas pysyvät ennallaan. Asukasluku ei tuo yksin mitään uutta rahahanaa. Siksi ne olisivat edelleen valtionavun varassa.
Maakuntakuntamallissa kuntakohtainen rahoitus on huomattavasti realistisempi, koska jokaisessa maakunnassa on suuria taajamia, joissa on hyvä työllisyysaste ja korkeapalkkaisia ihmisiä. Maakuntatasolla myös asukkaiden ikärakenne on kunnossa. Toisin sanoen verotulot/asukas ovat tasaisemmat maakuntien kuin seutukuntien välillä.
Kyllä maakunnistakin osa on raakileita. On vaikea uskoa Itä-Uusimaan tai Keski-Pohjanmaan elinkelpoisuuteen maataloustulolla.
Minun järkeni mukaan on aina helpompaa ja rationaalisempaa tuottaa palveluja, kun asiakkaita on enemmän eikä niin, että jokainen parin tuhannen asukkaan kunta yrittää tuottaa niitä kukin yksinään, missä valtion tuet menevät kuin kankkulan kaivoon.
Niinpä meillä tuetaan kannattamattomia kodinhoitopalveluja, kun kunnat eivät kykene sopimaan yhteistyöstä ja lopetellaan kouluja, kun kunnat eivät kykene sopimaan siitä, että koululaisilla olisi lupa ylittää kunnanraja koulumatkallaan.
Järkevä koko kunnalle lienee alarajaltaan jossain 30-40 000 asukkaan nurkilla, koska tilasteojen mukaan sitä suuremmat kunnat ovat harvoin tulokseltaan tappiollisia, mutta sitä pienemmät kunnat laahaavat miinuksella lähes poikkeuksetta.
Minusta on siis aivan järjetöntä ylläpitää tilannetta, jossa asukaspohjaltaan riittävien kuntien kunnallisveron tuottoa tulonsiirretään asukaspohjaltaan liian pieniin kuntiin, kun asia on ratkaistavissa kuntia yhdistämällä.
Jokainen ymmärtää, että toiminta tehostuu ja palvelut voidaan tuottaa laadukkaammin, jos ne voidaan tehdä yhdessä 40 000 asukkaan kunnassa kuin jos samat asiat tehdään 20:een kertaan kahdessakymmenessä 2 000 asukkaan kunnassa.
Entiset pienkunnat eivät tässä menetä mitään, vaan saavat parempia palveluja ja mahdollisuuden keskittyä valtionapujen ruinaamisen sijasta kotiseutunsa kehittämiseen, kun samalla on tarkoitus lisätä uusien, suurempien kuntien verotusoikeutta siten, että ne alkaisivat jatkossa itse kerätä myös ne verotulot, jotkä nyt rahoitetaan valtionavuilla.
Tämä lisää kuntien itsenäisyyttä ja omaa päätösvaltaa ja vähentää kuntien riippuvuutta valtion budjetista. Kepulle tämä ei näytä sopivan, koska kuntien yhdistäminen tekee työttömäksi suuren joukon pienten keupuntien kunnanjohtajia, -sihteereitä, elinkeinoasiamiehiä ymnnä kmuita syöttiläitä, joilla ei ole nyt ollut muuta tehtävää kuin täyttää valtionapulomakkeita siitä syystä, ettei kunnan oma veropohja riitä lakisääteisten palvelujen rahoittamiseen.
Maakuntahallintoa ei tähän tule sotkea muuta kuin uusien suurten kuntien entistä mielekkäämpänä yhteistyöelimenä koordinoimaan kuntien kehityshankkeita. Kolmiportainen verotus- ja hallintobyrokratia ei saisi muuta aikaan kuin kustannuksia, sillä se olisi alueellisen demokratian tuho, jos verotusoikeus otettaisi pois kunnilta ja annettaisi maakunnille.
Heinäluoman ehdotushan merkitee käytännössä sitä, että pienten ja valtion tukien varassa elävien kuntien taru päättyy kuin kanan lento ja niiden on pakko yhdistyä sellaisiksi, järkeviksi kokonaisuuksiksi, jossa uuden kunnan oma veropohja alkaa riittää palvelujen tuottamiseen kuntalaisille.
=> Minusta Sinun kanattaisi Jäbä ottaa esille kartta Paasikiven tapaan ja tutkia, miten on yleensäkään mahdollista se, että kunnat selviäisivät verotuloineen valtion uusista velvoitteista kapealla veropohjallaan. Niin kaun kuin minä muistan, ovat kunnallisverot nousseet.
=> Eivät verotulot riitä edes Vantaalla, joten kitukuntien yhdistäminen ei tuota minkäänlaista Roope Ankan rahasäiliön löytymistä.
Uudet suuremmat kunnat selviävät valtion velvoitteista siten, että ne alkavat itse kerätä verotulonsa, jolloin verotuksen painopiste siirtyy valtionveroista kunnallisveroon, ilmeisesti aika vahvastikin, samalla kun kokonaisveroaste toivon mukaan saadaan alenemaan.
Näin minä kuntatalouden ja -verotuksen järkeilen.