Haluaisin lapsen, mies ei...

Nainen_79

Hei! Onko täällä muita "kohtalotovereita"? Siis, olen 23-vuotias ja avomieheni on 24. Molemmat opiskelemme vielä, valmistumme molemmat reilun vuoden päästä. Sitten olisi mielestäni vauvan aika. Tiedän, että silloin ei ehkä taloudellisesti tilanne ole paras mahdollinen, mutta tiedän että pärjäisimme. Vauva olisi totta kai etusijalla ja rakkauteni häntä kohtan olisi rajaton. Tämä ns. vauvakuume on kestänyt jo pari vuotta. Mieheni ja minä olemme seurustelleet runsaat kolme vuotta.

Siinäpä se ongelma onkin; mieheni ei halua (vielä) moneen vuoteen lasta! Aluksi hän sanoi ettei ikinä halua, mutta nyt se on muuttunut, ettei vielä aikoihin. Hänelle kun on tärkeää päästä ensin itse nauttimaan oman työnsä hedelmistä (parantaa taloudellista asemaa), ennekuin hankitaan lapsi. Minä olen hänelle monesti jankannut, että kun se ei ole niin, että lapsia hankitaan, vaan heitä saadaan, jos hyvin käy. En minä halua odottaa kolmikymppiseksi kun riskit jo kasvavat ja itsekin alkaa olla keski-iässä lapsen ollessa muutaman vuoden ikäinen.

Joku voi ehkä nyt sanoa, että hanki uusi mies, mutta se ei todellakaan käy päinsä. Rakastan miestäni valtavasti enkä halua erota hänestä. Ja tiedän, että hänestä tulee mahtava isä, silloin joskus...

Mutta kuinka monta vuotta vielä jaksan odottaa...?

9

983

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • odottaa aina vaan

      Moi !

      Tilanteeni on osittain samanlainen kuin omasi paitsi että olen jo 3kymppinen. Minulla on edellisestä avioliitosta 8 vuotias poika.

      Kun aikaisemmin kävimme asiaa läpi nykyisen mieheni kanssa sovimme että hankimme lapsen 5 vuoden kuluttua. Nyt tuo aika on mennyt eikä hän kuulemma vieläkään halua lasta .... sanoo että ehkä myöhemmin.. tuo myöhemmin tuskin tulee koskaan. Alan itse olla jo sen ikäinen että riskit alkavat lisääntyä , mutta että vielä pitäisi odottaa...
      En todella tiedä kauanko ?
      Vai hankkiudunko vain raskaaksi ---- sopeutuisiko mieheni ajatukseen ??? Tuskin !!
      Ja muutenkin lapsen hankinta tulisi olla yhteinen päätös..
      Taloudellinen tilanteemme on ok. olemme molemmat työssä ja vähän jää säästöönkin joten en ymmärrä mistä kiikastaa...

      • Älkää

        Olen myös -79 syntynyt ja "kärsinyt" pahasta vauvakuumeesta myös noin kaksi vuotta. Aluksi päätimme mieheni kanssa odotella vielä ainakin pari vuotta. Reilu vuosi myöhemmin jätin pillerit pois muista syistä ja aluksi käytimme muuta ehkäisyä. Sitten otimme asian puheeksi aina vaan useammin ja lopulta tulimme siihen tulokseen, ettei haittaisi vaikka vauva tulisi aikaisemminkin. Olemme 23 ja 26 -vuotiaita ja opiskelut kummallakin loppusuoralla. Olemme seurustelleet yli viisi vuotta ja asuttu yhdessä melkein sen viisi vuotta. Jätimme siis ehkäisyn pois, mutta vielä ei ainakaan ole mitään tapahtunut. Ilman ehkäsyä on oltu jo yli puol vuotta. Nyt on mulla hormonit niin sekasin, ettei ole edes seksiä voinut harrastaa kahteen kuukauteen! Tahdon kai vaan sanoa, että vaikka päättäisitte, että nyt on hyvä aika, voi mennä vielä vuosiakin ennen kuin tärppää!


      • N79
        Älkää kirjoitti:

        Olen myös -79 syntynyt ja "kärsinyt" pahasta vauvakuumeesta myös noin kaksi vuotta. Aluksi päätimme mieheni kanssa odotella vielä ainakin pari vuotta. Reilu vuosi myöhemmin jätin pillerit pois muista syistä ja aluksi käytimme muuta ehkäisyä. Sitten otimme asian puheeksi aina vaan useammin ja lopulta tulimme siihen tulokseen, ettei haittaisi vaikka vauva tulisi aikaisemminkin. Olemme 23 ja 26 -vuotiaita ja opiskelut kummallakin loppusuoralla. Olemme seurustelleet yli viisi vuotta ja asuttu yhdessä melkein sen viisi vuotta. Jätimme siis ehkäisyn pois, mutta vielä ei ainakaan ole mitään tapahtunut. Ilman ehkäsyä on oltu jo yli puol vuotta. Nyt on mulla hormonit niin sekasin, ettei ole edes seksiä voinut harrastaa kahteen kuukauteen! Tahdon kai vaan sanoa, että vaikka päättäisitte, että nyt on hyvä aika, voi mennä vielä vuosiakin ennen kuin tärppää!

        Kunpa se olisi vain minusta kiinni.....


      • Kati
        Älkää kirjoitti:

        Olen myös -79 syntynyt ja "kärsinyt" pahasta vauvakuumeesta myös noin kaksi vuotta. Aluksi päätimme mieheni kanssa odotella vielä ainakin pari vuotta. Reilu vuosi myöhemmin jätin pillerit pois muista syistä ja aluksi käytimme muuta ehkäisyä. Sitten otimme asian puheeksi aina vaan useammin ja lopulta tulimme siihen tulokseen, ettei haittaisi vaikka vauva tulisi aikaisemminkin. Olemme 23 ja 26 -vuotiaita ja opiskelut kummallakin loppusuoralla. Olemme seurustelleet yli viisi vuotta ja asuttu yhdessä melkein sen viisi vuotta. Jätimme siis ehkäisyn pois, mutta vielä ei ainakaan ole mitään tapahtunut. Ilman ehkäsyä on oltu jo yli puol vuotta. Nyt on mulla hormonit niin sekasin, ettei ole edes seksiä voinut harrastaa kahteen kuukauteen! Tahdon kai vaan sanoa, että vaikka päättäisitte, että nyt on hyvä aika, voi mennä vielä vuosiakin ennen kuin tärppää!

        Ja voi myös olla että pamahtaa samantien paksuks.Itselläni 3 raskautta takana ja kaikki alkoivat HETI pillereiden lopettamisen jälkeen.Seuraavia kuukautisia ei enää ilmestynyt.


    • pohjoiskarjala

      olisin minä yksi orporukka peräkammarin poika joka ei ole vielä kertaakaan ollut naisen kaa silleen, ei ole vaan sitä pillua irronnut vaikka olen minä kerran kännipäissäni omalta mummoltanikin yrittänyt saada, no sehän vaan läppäs korville, no minä haluaisin siittää sinut raskaaksi jos vaan vähän neuvot mitä mun pitäis tehdä, koska olen kuitenkin jo nelkyttäviisvuotta ja kyllä tää tilanne alkaa jo vähän rassaa miuta, että jos oikeasti haluut sen lapsen niin laita mailiosoite tähän niin otan sinuun pikimiten yhteyttä..

    • Safiiri

      Oma elämäntilanteeni on aivan sama kuin sinulla, siis oma ja avomieheni ikä, opiskelut loppusuoralla jne. Olemme seurustelleet 4,5 vuotta. Minullakin on vauvakuume ja puhun aiheesta usein miehelleni. En painosta, kunhan lörpöttelen. Hän on enimmäkseen kuuntelevalla kannalla, mutta kypsyy hiljalleen... En itsekään haluaisi vielä lasta, sillä emme ole vielä naimisissa. Alttarille astelemme kahden vuoden kuluttua. Uskon, että miehenikin siihen mennessä kypsyy asialle.

      Kun kielsit neuvomasta, että vaihda miestä, niin eipä sinulle jää muuta vaihtoehtoa kuin odottaa ja toivoa parasta. Sinänsä tuo miehesi ratkaisu uran luomisesta kuulostaa hyvin rationaaliselta. Mutta en usko, että itse jaksaisin odottaa ainakaan kovin pitkälle, että mies luo uraansa - kyse on myös minun elämästäni. Sitä paitsi kyllä hän voisi edetä työelämässä lapsesta huolimatta - naisen kohdallahan se lapsen tulo vaikuttaa äitiysloman takia enemmän työsaralla.

      Ettekö voisi pyrkiä jonkinlaiseen kompromissiin? Mielestäni ei kuulosta reilulta, että miehesi yksin saa päättää sopivan ajankohdan. Entäpä jos sopisitte, että miehesi on pari vuotta töissä ja sitten olisi lapsen aika? Joka tapauksessa vaatisin jonkinlaisia konkreettisia suunnitelmia asiasta, ettei vaan käy niin että odotat vuositolkulla ja lopulta miehesi ei ole koskaan valmis. Etenkin kun hän on vielä aiemmin ollut sitä mieltä, ettei halua lapsia lainkaan.

    • kohtalotover

      Ei munkaan mies halua lasta ja ollaan jo päälle kolmekymppisiä. Välillä asia itkettää. Itse en ole enää suostunut pillereitä syömään, sivuvaikutusten takia ja olen sanonut että mies saa hoitaa ehkäisyn tästä lähin. Minä en enää siihen asiaan puutu, enkä hae "katumuspillereitä" jos hän unohtaa kondomin. Itsepä kuitenkin olen ukkoni valinnut. Rakastan häntä enkä usko suhde tähän asiaan kaatuu.

    • neito21

      hei! Sama tilanne täällä.. itse olen 21-vuotias ja avomieheni pian 24. Hän opiskelee ja itse olen töissä.. Olemme seurustelleet kolme vuotta ja asuneet yhdessä vuoden verran.. mielestäni olisi jo aika lapselle.. mutta mieheni ei halua keskustellakkaan asiasta :( viimeksi kun asian otin puheeksi tiuskasi että me ei vauvoja tehdä :( ja sitä ennen oli sitä mieltä että ehkä 10 vuoden päästä :( entiedä mikä on, kun suhde on muuten kyllä kunnossa, ja alku aikoina hän oli sitä mieltä että lapsia voidaan hankkia kun ollaan seurusteltu muutama vuosi ja taloudellinen tilanne on ok. Missä mättää?

    • huolissan

      minulla kävi semmonen tilanne että mä seurustelin yhden miehen kanssa
      ja se halusi ihan sehsiä ja siitä olisi voinut syntyä lapsi se mies ei ajatelllu
      yhtäään pidemmän päälle se ajatteli vain itseään

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ikävä sinua

      Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
      Ikävä
      37
      5096
    2. Oletko sä oikeesti varattu?

      Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
      Ikävä
      82
      3616
    3. Horoskooppikysely

      Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
      Ikävä
      30
      2993
    4. Rakas, kerro mulle

      Miltä se tuntuu?
      Ikävä
      61
      2985
    5. Suuri tulipalo

      Missä mikä palaa?
      Kiuruvesi
      9
      2896
    6. Kesäseuraa

      Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
      Ikävä
      56
      2343
    7. Miksi haluat pitää estettynä mutta täällä puhut?

      Eikö olisi parempi puhua ihan kasvotusten?
      Ikävä
      41
      1838
    8. Tuksu on edelleen sinkku - nuori Joonas jätti!

      Hihhahihhahhaahheee Joonas keksi hyvän syy. : Tuksu on liian Disney-prinsessa hänelle. (Mikähän prinsessa lie kyseessä….
      Kotimaiset julkkisjuorut
      9
      1780
    9. Mies! Lupaatko

      enskerral kertoo mis mennään..? :D <3
      Ikävä
      18
      1721
    10. Kiusaaja otti yhteyttä, mitä tekisit?

      Minulle kävi näin pari kk sitten. Olin aluksi todella ystävällinen. Sanoin, että olin jo unohtanut jne. Asia jäi vai
      Sinkut
      135
      1659
    Aihe