Jos ostamme talon jonka mukana tulee n.10 hehtaarin "tontti", niin saako sitä maata oman tahtonsa mukaan myydä tonteiksi?
Keneltä asiaa pitää kysyä ja saako hinnan ja tonttien koot määrittää itse?
Katselemaamme taloa ei saa ilman kyseistä maa-alaa ja se maa ei meitä kiinnosta.
Paljonko on metsävero tms?
Keneltä asiaa pitää kysyä ja saako hinnan ja tonttien koot määrittää itse?
Katselemaamme taloa ei saa ilman kyseistä maa-alaa ja se maa ei meitä kiinnosta.
Paljonko on metsävero tms?
Vastaukset 9
Vanhimmat
laki ei sitä estä. Tontti on vain liian vahva sana myytäville maapaloille koska niillä paloilla ei ole automaattisesti rakennusoikeutta.
Hinnoitelu on vapaat asamoin palstojen koko voi olla vaikka 500 neliöstä ylöspäin.
Ostajia vain et löydä juurikaan muuta kuin raakamaan hinnalla, joka on noin 1000 euroa hehtaarilta juuri puuttuvien rakennuoikeuksien takia.
Käyppä kunanjohtajan juttusilla kyselemässä tulevien tonttiesi rakentamismahdollisuuksista.
niistä määräaloista tontteja, jos ei ole asemakaavaa.
Jos ei ole asemakaavaa, niin tuskin on rakennusoikeuttakaan.
Kiinteistösi saat pilkkoa vaikkapa neliömetrin paloihin,
joita muuten kutsutaan määräaloiksi, ja myydä vaikka
Kuopion torilla.
Kyllä määräalasta pääsääntöisesti tehdään vaikka väkisin tila (jos ei sitovan tonttijaon asemakaavaa).
Se on niin sanottu automaattilohkominen. Käräjäoikeus lähettää tiedon myönnetystä lainhuudosta suoraan paikalliseen maanmittaustoimistoon, joka aikanaan lohkoo määräalan.
murhe saako siihen koskaan rakentaa mitään, mutta teltan saa laittaa omalle maalleen ja tehdä avotulen.
määräalasta pääsääntöisesti tilaa, kauppakirjaa,
lainhuudatusta tai mitään muutakaan, jos ei sitä
kukaan erityisesti vaadi.
se tehdään virkatyönä ilman vaatimusta koska aikaisemmin niitä unohdettiin tehdä ja maksulappu tulee postissa.
tarkempaa tietoa:
Miten joku voi lähetellä maksulappuja asioista, joista kukaan ei tiedä????
Et voi tehdä määräalaa muiden tietämättä.
Määräala syntyy luovutuksesta (kauppa, lahja, vaihto jne) ja siihen pääsääntöisesti tarvitaan julkista kaupanvahvuistajaa, jotta saanto olisi laillinen.
Julkinen kaupanvahvistaja ilmoittaa määräalasta maanmittaustoimistolle, joka mm. pitää yllä kiinteistöjen kauppahintarekisteriä. Lisäksi määräalasta ilmoitetaan kuntaan.
Määräala on lainhuudatettava puolen vuoden sisällä käräjäoikeudessa, muuten napsahtaa "sakkoa".
Kun lainhuuto on saatu, maanmittausviranomaiset (Maanmittauslaitos tai kaupunki) ryhtyvät lohkomaan sitä joksikin kiinteistöksi (yleensä tila tai tontti). Ja yleensä lohkominen ei ole ihan pelkkää laskun kirjottelua, vaan maastossakin käydään ihan oikeasti.
Tällänen kohtuu luotettava kiinteistörekisterijärjestelmä on pankkienkin etu, kelpaa siinä myöntää lainoja myös kiinteistö vakuutena....
en tiedä perähikiän kunnanpäätäjistä - eikä kiinnostakkaan, mutta ainakin minä olen saanut asemakaavan ulkopuolella, nimenomaan rakannusoikeudellisia määräaloja. Ostat rakennusoikeudellisen määräalan sen ja kävelet kunnanvirastoon, pyydät leimat ja maksat vähän ja kas kädessäsi on tonttipaperit. Ai niin kaavanulkopuolella rakennusoikeusneliöt ovat usein pienet, siis meillä ne on vaan 400 100 ;) tulehan ostoksille. Niitä riittää.