Keulapotkuri Flipper 717

Kotisatamassa sivukiinnitys, paljon veneitä ja kova tuuli. Olisi mukavaa jos ei tarvitsisi tulla niin kovalla vauhdilla sisään että ajoituksen pettäessä syntyisi rumaa jälkeä

Flipper717 kirjoitti:

Kotisatamassa sivukiinnitys, paljon veneitä ja kova tuuli. Olisi mukavaa jos ei tarvitsisi tulla niin kovalla vauhdilla sisään että ajoituksen pettäessä syntyisi rumaa jälkeä

Itselläni on kaikissa liukuvissa veneissä ollut keulapotkuri, enkä uutta venettä ilman sitä osta.
Sinulle riittää 125 mm tunnelilla oleva pienempi malli. Asennus ei välttämättä jälkikäteen ole niitä yksikertaisimpia ja mukavimpia hommia. Kaikki riippuu siitä miten asennuskohteeseen pääsee käsiksi.
Keulapotkuri helpottaa veneenkäsittelyä (eteenkin yksimoottorisen) merkittävästi, eikä siksi ole turhahankinta

Flipper717 kirjoitti:

Kotisatamassa sivukiinnitys, paljon veneitä ja kova tuuli. Olisi mukavaa jos ei tarvitsisi tulla niin kovalla vauhdilla sisään että ajoituksen pettäessä syntyisi rumaa jälkeä

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

Olen osittain kanssasi samaa mieltä mutta tuommoinen 8 metrinen kölitön sisäperä kuttaperka koppeineen on tosi liukasliikkeinen tuulenpuuskissa jos se on lähes paikoillaan satamamanooverissä. Se on kuin höyhen. Kokemus auttaa ja korvaa keulapotkurin, mutta monella ajotunnit ovat niin vähäisiä ettei osaaminen ole riittävästi kehittynyt. Eikä kukaan tämmöistä ole tainut erikseen opetella, voisi olla kyllä suotavaa. Itse en kyllä pilaisi pientä venettä keulapotkurilla.

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

Itse olen pärjäillyt ilmankin, mutta kyllä mielessä on käynyt myös keulapotkurin asennuttaminen. Syy puhtaasti mukavuudenn halu ja pieni lisäturva tuulisilla rantautumisilla. Vähän sama asia kuin ABS jarrut autoissa. Ilmakin pärjää mutta... Katsotaan sitten kun pääoma antaa myöten tehdä moisen sijoituksen ja kaikki muu "tarpeellisempi" on ostettu.

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

Omassa 9-metrisessä uppoumarunkoisessa veneessäni on keulapotkuri. Asennutin sen viisi vuotta sitten enkä ole katunut. Erona Flipperiin minun ruuheni on tietysti akselivetoinen; olen ymmärtänyt (joskaan en itse kokeillut) että perävetolaitteella on merkittävästi parempi ohjailtavuus. Akselivetoinen kun ei nollanopeuksilla käänny kovinkaan helposti.

Keulapotkuri helpottaa elämää tuntuvasti juuri silloin, kun tilaa on vähän, tuulta paljon ja aikaa ei yhtään. Itse päätin sen asentamisesta samalla hetkellä kun katselin, miten Nauticat 33:a parikymmentä vuotta kipparoinut appiukko sai kokemuksestaan huolimatta veneen kylkeen läpireiät huonosti suunnitellun laiturin kulmassa törröttävästä rautaisesta I-palkista. Onneksi varalaitaan, kannen yläpuolelle.

Yritän tietoisesti estää, etten olisi riippuvainen keulapotkurista: harjoittelen veneen kääntelyä pelkällä koneella ja peräsimellä aina kun siihen on hyvin tilaa. Mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että se on vähän niin kuin ABS-jarrut, airbag tai muu turvaväline: se voi pelastaa kolhuilta silloinkin kun hyväkään ajotaito ei enää pelasta. Jos siis kustannus ei ole ongelma, suosittelen kyllä keulapotkurin hankintaa.

Omani maksoi silloin 5 vuotta sitten muistaakseni noin 15000 markkaa plus työt. Asennuksessa kannattaa etenkin nopeilla veneillä olla tarkkana, että tunnelin päät tulee muotoiltua niin, etteivät ne lisää merkittävästi veden vastusta. Ja päällejäämisestä ei ole vaaraa: sitä ohjataan sellaisella joystickillä, jonka jousi palauttaa 0-asentoon heti, kun päästää irti.

Matti A-25526 kirjoitti:

Omassa 9-metrisessä uppoumarunkoisessa veneessäni on keulapotkuri. Asennutin sen viisi vuotta sitten enkä ole katunut. Erona Flipperiin minun ruuheni on tietysti akselivetoinen; olen ymmärtänyt (joskaan en itse kokeillut) että perävetolaitteella on merkittävästi parempi ohjailtavuus. Akselivetoinen kun ei nollanopeuksilla käänny kovinkaan helposti.

Keulapotkuri helpottaa elämää tuntuvasti juuri silloin, kun tilaa on vähän, tuulta paljon ja aikaa ei yhtään. Itse päätin sen asentamisesta samalla hetkellä kun katselin, miten Nauticat 33:a parikymmentä vuotta kipparoinut appiukko sai kokemuksestaan huolimatta veneen kylkeen läpireiät huonosti suunnitellun laiturin kulmassa törröttävästä rautaisesta I-palkista. Onneksi varalaitaan, kannen yläpuolelle.

Yritän tietoisesti estää, etten olisi riippuvainen keulapotkurista: harjoittelen veneen kääntelyä pelkällä koneella ja peräsimellä aina kun siihen on hyvin tilaa. Mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että se on vähän niin kuin ABS-jarrut, airbag tai muu turvaväline: se voi pelastaa kolhuilta silloinkin kun hyväkään ajotaito ei enää pelasta. Jos siis kustannus ei ole ongelma, suosittelen kyllä keulapotkurin hankintaa.

Omani maksoi silloin 5 vuotta sitten muistaakseni noin 15000 markkaa plus työt. Asennuksessa kannattaa etenkin nopeilla veneillä olla tarkkana, että tunnelin päät tulee muotoiltua niin, etteivät ne lisää merkittävästi veden vastusta. Ja päällejäämisestä ei ole vaaraa: sitä ohjataan sellaisella joystickillä, jonka jousi palauttaa 0-asentoon heti, kun päästää irti.

Vaikka perä/sisäperän ohjailu on periaatteessa tehokkaampaa on kuitenkin vene, varsinkin loiva v-pohjainen, erittäin herkkä tuulen vaikutukselle toisin kuin akselivetoinen jossa on aina enemmän köliä.
Siksi esim. tämä Flipperi voi olla paljon hankalampi. Vetolaitteen kääntely ei paljoa auta jos keula karkaa puuskassa, siksi ihmiset näitä keulapotkureita haluavat sisäperäveneisiinsä.

Etukeula kirjoitti:

Vaikka perä/sisäperän ohjailu on periaatteessa tehokkaampaa on kuitenkin vene, varsinkin loiva v-pohjainen, erittäin herkkä tuulen vaikutukselle toisin kuin akselivetoinen jossa on aina enemmän köliä.
Siksi esim. tämä Flipperi voi olla paljon hankalampi. Vetolaitteen kääntely ei paljoa auta jos keula karkaa puuskassa, siksi ihmiset näitä keulapotkureita haluavat sisäperäveneisiinsä.

Muistaakseni Volvon luetteloissa on ainakin ollut myös perään tarkoitettu ohjailupotkuri. Sitä ei ollut tarkoitus upottaa veneen sisään vaan asennus oli pinnalle peräpeiliin.

Saa olla tosi ahdasta ja tuulista mutta silti pystyy tyylikkäästi pistämään veneen mihin haluaa kun molemmissa päissä on sivusuuntaan vetävä potkuri.

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

Edellinen kommentti kysyjän asiasta oli minusta asiaton ja virheellinen. Se, että 50 metrisellä laivalla ajetaan sataman pitkään laiturin sivuun on eri asia, kuin 7-8 metrisen suuren tuulipinnan omaavan veneen ajaminen veneiden väliin ahtaassa satamassa. Koneteholla ei ole merkitystä rantautuessa on sitä sitten 50 tai 500 hv, kunhan se voittaa tuulen ja aallokon voiman.
Kevyessä veneessä kuten Flipper keulapotkurista on todella paljon hyötyä. Itse ennen liukuviin veneisiin siirtymistä ajoin köliveneellä, tarve keulapotkurista tuli vain harvoin mieleen, koska köli estää nopeat sivuttaisliikkeet.
Skipperin kertomus tuttavan keulapotkurista on täyttä huuhaata, ensiksikin jos veneessä ei ole suihkuturbiinia moottorina niin kaikkien markkinoilla olevien keulapotkurien käyntiäänen ja käynnin aiheuttaman värinän tuntee. Toiseksi kaikissa on suojaus ylikuumenemista vastaan.
Keulapotkurin ohjaus on niin toteutettu, ettei sekään voi jäädä päälle, joystic ohjaa vain solenoidia, joka puolestaan ohjaa potkuria. Kaikissa nykyaikaisissa keulapotkureissa on elektroniset suojat.

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

hiukka isompaa venettä,siinä on säätöpotkuri mutta myöskin keulapotkuri(nyt 2 vuotta)ja ilman sitä en enään lähtisi minnekkään.tiedän että osaan ajaa aluksen vieläkin rantaan kahdella tai kolmella hinaajalla ja keulapotkurilla tai ilman keulapotkuria,mutta jos tällaisen tuollaiseen lastuun pystyy laittamaan niin ilman muuta.muistaakseni vetus tai volvo lainaa leikkauslaitteen jos sieltä ostaa potkurisysteemin.jos taas kaikilla herkuilla ei alusta rantaan saa niin kannattaisi harjoitella.mutta skipper eivät onneksi käy samoilla laitureilla.

Jussi kirjoitti:

Edellinen kommentti kysyjän asiasta oli minusta asiaton ja virheellinen. Se, että 50 metrisellä laivalla ajetaan sataman pitkään laiturin sivuun on eri asia, kuin 7-8 metrisen suuren tuulipinnan omaavan veneen ajaminen veneiden väliin ahtaassa satamassa. Koneteholla ei ole merkitystä rantautuessa on sitä sitten 50 tai 500 hv, kunhan se voittaa tuulen ja aallokon voiman.
Kevyessä veneessä kuten Flipper keulapotkurista on todella paljon hyötyä. Itse ennen liukuviin veneisiin siirtymistä ajoin köliveneellä, tarve keulapotkurista tuli vain harvoin mieleen, koska köli estää nopeat sivuttaisliikkeet.
Skipperin kertomus tuttavan keulapotkurista on täyttä huuhaata, ensiksikin jos veneessä ei ole suihkuturbiinia moottorina niin kaikkien markkinoilla olevien keulapotkurien käyntiäänen ja käynnin aiheuttaman värinän tuntee. Toiseksi kaikissa on suojaus ylikuumenemista vastaan.
Keulapotkurin ohjaus on niin toteutettu, ettei sekään voi jäädä päälle, joystic ohjaa vain solenoidia, joka puolestaan ohjaa potkuria. Kaikissa nykyaikaisissa keulapotkureissa on elektroniset suojat.

Jussi kirjoitti:
"Skipperin kertomus tuttavan keulapotkurista on täyttä huuhaata, ensiksikin jos veneessä ei ole suihkuturbiinia moottorina niin kaikkien markkinoilla olevien keulapotkurien käyntiäänen ja käynnin aiheuttaman värinän tuntee. Toiseksi kaikissa on suojaus ylikuumenemista vastaan."

Ei saa säikähtää Jussi, kyllä hiljaisiakin keulapotkureita on. Kuten tuossa viestissäni hieman jo täsmensinkin, kyse oli hitaasti ja halkaisijaltaa "suuressa" putkessa pyörivästä keulapotkurista.

Vene oli rautainen uppoumarunkoinen. Keulapotkuri ei ollut valmis paketti, vaan hankinta käsitti kaksi kokonaisuutta: Moottori akselistoineen, ohjauselektroniikka ja ohjaimet sekä runkoon tehdyt rakennemuutokset.

Se, mikä teki keulapotkurista hiljaisen, putken suuren halkaisijan lisäksi, oli koko konstruktion perusrakenne. Potkurin kulmavaihdetta ei oltu viety tunneliin, vaan tunneliin tehtiin noin 35 asteen kulma ja se suureni keskeltä molempia päitä kohden. Kumitassuilla runkoon kiinnitetty sähkömoottori oli suoralla akselilla kiinni potkurissa, joka oli hieman vinossa tunneliin nähden ja hieman lähempänä tunnelin toista päätä. Tunnelissa ei ollut siis suurta kulmavaihdetta viemässä virtaustilavuutta, vaan siellä oli vain potkuri ja sille voin 10 senttiä pitkästi noin 3/4 tuumaista rautatankoa akselina. Hyvin hiljainen ja hyvin tehokas, mutta vaativa rakentaa, hintavakin olisi ollut, jollei omistaja olisi niin hyvä metallimies.

Veneen kulkiessa yli viisi solmua, tunneliin ei riittänyt enää virtausta ja potkuri pyöri sielä melkein tyhjiössä, jolloin moottori, jota ei alunperinkään oltu suunniteltu pitkää yhtämittaista käyttöä varten(jäähdytys puuttui), kuumeni ja kärähti.

Sitä paitsi Jussi, sillä 50 metrisellä paatilla on ajettu muun muassa Jurmon vierassatamaan, käännetty se siellä ja töijattu siihen yhteysaluslaituriin niin, että noin puolet laivan mitasta on ollut laiturin pään ulkopuolella. Aina ei ole pitkiä sivuja käytössä.

Myös flipperi kuskit voivat opetella muutaman yksikertaisen köysitempun auttamaan laituriin ajossa. Laivoja ajetaan springillä laituriin, millä voisi veneitä ajaa?

Olisko esim näin:
Ollaan liikkeellä kaverin kanssa ja tulossa laituriin, josta tuuli painaa pois päin. Paha paikka, vaan ei hätää. Ajetaan keula kevyesti päin laituria, kaveri hyppää laiturille ja kiinnittää keulasta köyden laiturille, jättäen siihen reilu parimetriä löysää. Sitten vain käännetään ruori yli jompaankumpaan suuntaan ja ajetaan perä kiinni laituriin. Veto koko ajan päällä, niin keulan köysi, jota voidaan tässä tapauksessa kutsua springiksi, pitää keulan kiinni laiturissa. Sama kaveri voi sitten sitoa myös peräköyden ja muut tarvittavat narut, jotta vene pysyy kiinni laiturissa. Sitten ei muuta kuin kone stoppiin ja sauna lämpiämään. Vai onko flipperissä sellaista?

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

Toi laiva omaa ison tuulipinnan lisäksi isohkon pinnan vedessä ja kuten moni tietää pito vedessa auttaa paljon! Vesi kun on tiheydeltään melkein 1000kertainen ilmaan verrattuna...

Itse olen myöskin ajellut aluksella ja 7metrisellä huviveneellä. Isohko alus ei ole yhtään samalla tavalla nopeasliikkeinen tuulessa ja sitä ei joudu samalla tavalla väkisin ajelemaan kun 7metristä liukuvaa muovivenettä, esim flipper 717 jossa on paljon tuulipintaa ja erittäin vähän pitoa vedessä. Saahan senkin ajettua mutta nopeutta ja voimaa joutuu jonkin verran käyttämään ja sitten tarvitaan vielä nopeutta jotta vene saadaan kiinnitetty. Aluksen kanssa oli nyt vähän kovempi myrskykin hallittavissa ihan eri tavalla johtuen hyvästä pidosta vedessä, vaikkakin tuulipintaakin kertyy. Samassa ajassa kun alusta edes saa jaarrutettua 2 solmun vauhdista 0,5 solmun vauhtiin niin keula on jo flipperissä kääntynyt tuulen mukana.

Lisäksi voi nyt vielä todeta että tuollaisilla aluksilla ei yleensäkän kuljeta yhtä hankaliin satamiin jossa satoja veneitä ja käännökset on tehtävä melkein paikallaan. Olisi kylläkin mielenkiintoista katsottavaa jos löytyisi esim. maarianhaminan itäsataman tyyppistä satamaa laivoille, miten mahtaisi suhtessa pärjätä käännöksistä ahtaissa paikoissa ilman hinaajia, keulapotkureita ja tuplamoottoreita? Aluksia survottaisiin lisäksi ristin sekä purjealuksia että rahtilaivoja.. Mielenkiitoiseksi menisi kylläkin ja viihdettä olisi sivukatsojalle luvassa.

vesipintaalaa kirjoitti:

Toi laiva omaa ison tuulipinnan lisäksi isohkon pinnan vedessä ja kuten moni tietää pito vedessa auttaa paljon! Vesi kun on tiheydeltään melkein 1000kertainen ilmaan verrattuna...

Itse olen myöskin ajellut aluksella ja 7metrisellä huviveneellä. Isohko alus ei ole yhtään samalla tavalla nopeasliikkeinen tuulessa ja sitä ei joudu samalla tavalla väkisin ajelemaan kun 7metristä liukuvaa muovivenettä, esim flipper 717 jossa on paljon tuulipintaa ja erittäin vähän pitoa vedessä. Saahan senkin ajettua mutta nopeutta ja voimaa joutuu jonkin verran käyttämään ja sitten tarvitaan vielä nopeutta jotta vene saadaan kiinnitetty. Aluksen kanssa oli nyt vähän kovempi myrskykin hallittavissa ihan eri tavalla johtuen hyvästä pidosta vedessä, vaikkakin tuulipintaakin kertyy. Samassa ajassa kun alusta edes saa jaarrutettua 2 solmun vauhdista 0,5 solmun vauhtiin niin keula on jo flipperissä kääntynyt tuulen mukana.

Lisäksi voi nyt vielä todeta että tuollaisilla aluksilla ei yleensäkän kuljeta yhtä hankaliin satamiin jossa satoja veneitä ja käännökset on tehtävä melkein paikallaan. Olisi kylläkin mielenkiintoista katsottavaa jos löytyisi esim. maarianhaminan itäsataman tyyppistä satamaa laivoille, miten mahtaisi suhtessa pärjätä käännöksistä ahtaissa paikoissa ilman hinaajia, keulapotkureita ja tuplamoottoreita? Aluksia survottaisiin lisäksi ristin sekä purjealuksia että rahtilaivoja.. Mielenkiitoiseksi menisi kylläkin ja viihdettä olisi sivukatsojalle luvassa.

Olen myös huomannut että keulapotkurista olisi apua tämän kokoluokan veneissä ( terhi, flipper marino yms..) Kyllä pursiseuraan tai venekerhoon kuuluminen tietysti on se tärkein osaamisen osa-alue mutta keulapotkuri varmasti lisäisi arvostustani merenkulkupiireissä. Kyllähän veneessäni on kääntyvä "vetolaite" mutta kun silti ei tahdo osua laituriin niin taidanpa lähteä katselemaan "Vetuksia" itsellenikin. Osaako kukaan teistä laivureista neuvoa käykö bilteman lasikuitumatto suoraa ABS muoviseen alukseeni? Asiallisia kommentteja kiitos!

NC44 kirjoitti:

Olen myös huomannut että keulapotkurista olisi apua tämän kokoluokan veneissä ( terhi, flipper marino yms..) Kyllä pursiseuraan tai venekerhoon kuuluminen tietysti on se tärkein osaamisen osa-alue mutta keulapotkuri varmasti lisäisi arvostustani merenkulkupiireissä. Kyllähän veneessäni on kääntyvä "vetolaite" mutta kun silti ei tahdo osua laituriin niin taidanpa lähteä katselemaan "Vetuksia" itsellenikin. Osaako kukaan teistä laivureista neuvoa käykö bilteman lasikuitumatto suoraa ABS muoviseen alukseeni? Asiallisia kommentteja kiitos!

Mother google knows:

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/2253988/11473553

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

Edellinen veneeni oli vajaa 11 m pituinen hollantilainen. Pitkä köli, jäykkä akseli painoa paljon. Sillä oli helppo mennä ahtaaseenkin rakoon, eikä keulapotkuria tarvinnut. Nykyinen 9 m pitkä norjalainen melko korkea puoliliukuvani on kuin norsu posliinikaupassa. Miksi: Hollantilainen painoi enemmän, joten regoi rauhallisemmin tuuleen, suurempi peräsin (kun on suunniteltu pienemmille nopeuksille), köli ja hidas eteneminen tyhjäkäynnillä. Norskissa pieni peräsin, ei köliä ollenkaan ja vain alle 5 t paino johon suhteessa paljon tuulipintaa. Sitten kun mennään avovesille on homma pelkkää juhlaa. Itse olen harkitsemassa myös keulapotkurin asentamista, mutta kun tietäisi miten käyttäytyy matkavauhdilla (12-16s). Vene ei nimittäin nosta tulevaa tunnelia kokonaan vedestä, joten epäilyttää alkaako keula tökkiä.

Skipper kirjoitti:

Jussi kirjoitti:
"Skipperin kertomus tuttavan keulapotkurista on täyttä huuhaata, ensiksikin jos veneessä ei ole suihkuturbiinia moottorina niin kaikkien markkinoilla olevien keulapotkurien käyntiäänen ja käynnin aiheuttaman värinän tuntee. Toiseksi kaikissa on suojaus ylikuumenemista vastaan."

Ei saa säikähtää Jussi, kyllä hiljaisiakin keulapotkureita on. Kuten tuossa viestissäni hieman jo täsmensinkin, kyse oli hitaasti ja halkaisijaltaa "suuressa" putkessa pyörivästä keulapotkurista.

Vene oli rautainen uppoumarunkoinen. Keulapotkuri ei ollut valmis paketti, vaan hankinta käsitti kaksi kokonaisuutta: Moottori akselistoineen, ohjauselektroniikka ja ohjaimet sekä runkoon tehdyt rakennemuutokset.

Se, mikä teki keulapotkurista hiljaisen, putken suuren halkaisijan lisäksi, oli koko konstruktion perusrakenne. Potkurin kulmavaihdetta ei oltu viety tunneliin, vaan tunneliin tehtiin noin 35 asteen kulma ja se suureni keskeltä molempia päitä kohden. Kumitassuilla runkoon kiinnitetty sähkömoottori oli suoralla akselilla kiinni potkurissa, joka oli hieman vinossa tunneliin nähden ja hieman lähempänä tunnelin toista päätä. Tunnelissa ei ollut siis suurta kulmavaihdetta viemässä virtaustilavuutta, vaan siellä oli vain potkuri ja sille voin 10 senttiä pitkästi noin 3/4 tuumaista rautatankoa akselina. Hyvin hiljainen ja hyvin tehokas, mutta vaativa rakentaa, hintavakin olisi ollut, jollei omistaja olisi niin hyvä metallimies.

Veneen kulkiessa yli viisi solmua, tunneliin ei riittänyt enää virtausta ja potkuri pyöri sielä melkein tyhjiössä, jolloin moottori, jota ei alunperinkään oltu suunniteltu pitkää yhtämittaista käyttöä varten(jäähdytys puuttui), kuumeni ja kärähti.

Sitä paitsi Jussi, sillä 50 metrisellä paatilla on ajettu muun muassa Jurmon vierassatamaan, käännetty se siellä ja töijattu siihen yhteysaluslaituriin niin, että noin puolet laivan mitasta on ollut laiturin pään ulkopuolella. Aina ei ole pitkiä sivuja käytössä.

Myös flipperi kuskit voivat opetella muutaman yksikertaisen köysitempun auttamaan laituriin ajossa. Laivoja ajetaan springillä laituriin, millä voisi veneitä ajaa?

Olisko esim näin:
Ollaan liikkeellä kaverin kanssa ja tulossa laituriin, josta tuuli painaa pois päin. Paha paikka, vaan ei hätää. Ajetaan keula kevyesti päin laituria, kaveri hyppää laiturille ja kiinnittää keulasta köyden laiturille, jättäen siihen reilu parimetriä löysää. Sitten vain käännetään ruori yli jompaankumpaan suuntaan ja ajetaan perä kiinni laituriin. Veto koko ajan päällä, niin keulan köysi, jota voidaan tässä tapauksessa kutsua springiksi, pitää keulan kiinni laiturissa. Sama kaveri voi sitten sitoa myös peräköyden ja muut tarvittavat narut, jotta vene pysyy kiinni laiturissa. Sitten ei muuta kuin kone stoppiin ja sauna lämpiämään. Vai onko flipperissä sellaista?

Onks sulla sikipper tosiaan aina apupoika mukana tai rannalla odottamassa vai veneiletkö vaan tyynellä? Moni haluaa joskus veneillä yksinkin ja rantautua paikkoihin joissa ei ole muita vastassa. Jotkut myös veneilee lasikuituisilla paateilla, jotka ei aina kestä kelissä laituriin nojaamista (springillä ajamista). Joskus myöskään laiturit ei sitä kestä. Sähän yrität esittää kaikkitietävää. Ajettu 50 m rautalotja Jurmon satamaan, juku.

Skipper kirjoitti:

Okei, normaalisti olen turvallisuutta ja ajotarkkuutta parantavien laitteiden kannalla, jos niitä on mahdollista hankkia, mutta tässä tapauksessa pitää esittää pari kriittistä ajatusta.

Itse ajelen yhdellä säätölapapotkurilla varustettua ja melkoisen tuulipinnan omaavaa, yli viisikymmentä metristä laivaa, jossa konetehoa on varmaan vain saman verran kuin tuossa flipperissä. Keulapotkuria kieltämättä joskus tiukoissa paikoissa kaipaa ,mutta eipä ole vielä koskaan jäänyt menemättä mihinkään satamaan.

Sen sijaan aina silloin tällöin on tullut eri satamissa vastaan vajaa kymmenen metrisiä liukuvia paatteja, keulapotkurilla ja jopa kahdella koneella varustettuja, joiden kuskit eivät kuitenkaan saa niitä kunnialla laituriin. On ollut todella surullista seurata kuinka hienoa kipparinlakkia pitävällä veneenomistajalla ei ole minkäänlaista ajotaitoa, mutta sitä suurempi suu. Vikaa koitetaan sälyttää hitaasti köysiä käsittelevälle vaimolle tai heikosti reagoiville ohjaimille.

Pieni vene, jossa on verrattain paljon konetehoa ja perävetolaite, ei minun mielestäni tarvitse keulapotkuria, vaan osaavan kuskin. Väitän, että tuollaisen veneen pystyy ajamaan ihan mihin tahansa laituriin, kelillä kuin kelillä ilmankin keulapotkuria. Keulapotkuri toisi tietenkin hieman mukavuutta ja turvallisuutta, mutta vain hieman.

Pahimmillaan keulapotkurista on kuitenkin silkkaa haittaa ja se on jopa turvallisuusriski, jollei veneenajotaito ole muuten hanskassa.

Ja sitten kun ajotaitoa löytyy, niin mihin sitä keulapotkuria sitten tarvitseekaan?

Jos kuitenkin päätyy hankkimaan sellaisen pikkupaattiinsa, niin kannattaa hankkia sellainen, joka pitää riittävästi ääntä. Nimittäin tutulle kävi niin, että hankki veneeseensä niin hiljaisen keuliksen(suuri halkaisija, melko hidas kierrosnopeus), ettei sen ääntä kuullut moottorin äänen ylitse ja kuinka ollakkaan se ihan melkein ekalla käyttökerralla jäi pyörimään tyhjää satamasta lähtiessä ja pyöri kuivana piloille. Merkkivalo oli myös pelastanut.

kun on "ajelijoilla" noin ylimielinen asenne. Hyi helvetti !! Näita sitten liikkuu vesillä.

NC44 kirjoitti:

Olen myös huomannut että keulapotkurista olisi apua tämän kokoluokan veneissä ( terhi, flipper marino yms..) Kyllä pursiseuraan tai venekerhoon kuuluminen tietysti on se tärkein osaamisen osa-alue mutta keulapotkuri varmasti lisäisi arvostustani merenkulkupiireissä. Kyllähän veneessäni on kääntyvä "vetolaite" mutta kun silti ei tahdo osua laituriin niin taidanpa lähteä katselemaan "Vetuksia" itsellenikin. Osaako kukaan teistä laivureista neuvoa käykö bilteman lasikuitumatto suoraa ABS muoviseen alukseeni? Asiallisia kommentteja kiitos!

Suosittelisin kuitenkin kokolattiamattoa ja sulle lisäksi karvanoppia.

se 15sec keulapotkurin käyttö äänineen on täysin mitätön haitta noi ylipäätään saati verrattuna ryyppyporukoihin joista lähtee keulapotkuria kovempi ääni 24h.

10 kirjoitti:

se 15sec keulapotkurin käyttö äänineen on täysin mitätön haitta noi ylipäätään saati verrattuna ryyppyporukoihin joista lähtee keulapotkuria kovempi ääni 24h.

Onko ne kaikki keulapotkurit tehty Avtovazin tehtaalla. Perässä on käytössä kymmeniä, vauhdissa jopa satoja kilowatteja, mutta keulassa pari kilowattia ääntelee kuin raivolan saha.