YK:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2003 noin 180 maahanmuuttajaa, mikä on noin 2,9% maailman väestöstä.
Viimevuosikymmenien nopean väestökasvun takia maahanmuuttajien kokonaismäärä maailmassa on lisääntynyt nopeasti.
EU:n alueella arvioidaan olevan noin 35 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Suomi on ollut perinteisesti maastamuuttomaa, josta on lähdetty ulkomaille, kuten Ruotsiin, Australiaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Ulkosuomalaisten määrä on tällä hetkellä lähes 1,3 miljoonaa henkeä.
Toisen maaimansodan jälkeen Keski- ja Pohjois-Euroopan maihin suuntautunut työvoiman muuttoliike ei kanavoitunut Suomeen.Suomessa on riittänyt kotimaisilta työmarkkinoilta saatava työvoima.
Kotimaisen työvoiman saatavuus on johtunut muassa naistyövoiman suuresta suhteellisesta osuudesta.
Naiset ovat olleet hyvin koulutettuja ja kehittyneen perhepolitiikan ansiosta naistyövoima on ollut tehokkaasti käytössä.
Työvoiman maahanmuuton vähäisyyteen Suoomessa on vaikuttanut myös se, että Suomella ei monien maiden tavoin ole siirtomaahistoriaa.
Väestörekisterin mukaan vuoden 2004 lopussa Suomessa asui 1086 346 ulkomaalaista.
Äidinkieleltään muita kuin suomen.,ruotsin-tai saamenkielisiä oli 133 183.
Ulkomailla syntyneitä oli 166 361.
Ulkomaankansalaisten osuus koko väestöstä oli noin 2% ja ulkomailla syntyneiden osuus noin 3%.
Luvuissa eivät ole mukana Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset eivätkä määräaikaisesti maassa työskentelevät ulkomaalaiset, joita voidaan arvioida olevan vuodenajasta riippuen 4000-12000.
Luvut ovat EU-alueen pienimmät.
Ulkomaan kansalaisia asuu suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla(Helsingissä 5,6%,Vantaalla 4,4% ja Espoossa 4,3% väestöstä), Turussa 4,6% ja Ahvenanmaalla 5,6%.
Ulkomaalaisväestöä on keskimääräistä vähemmän erityisesti Pohjanmaalla, Savossa ja Satakunnassa.
Luvut saattavat olla hieman epätarkkoja.
Maassa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten työttömyys oli vuonna 2004 noin 28% ja työllisyysaste noin 43%.
Yleisin maahanmuuton peruste on 1990-2000- luvuilla ollut perheside.
Maassa asuvista ulkomaalaisista suuri osa on lapsia kotona hoitavia äitejä.sekä muita kuin työikäisiä.
Pakolaisten määrä maailmanlaajuisesti on vähentynyt viime vuosina.
Suomesta haki vuonna 2004 turvapaikkaa 3861 henkilöä.
Määrä oli 20% suurempi kuin vuonna 2003, jolloin hakijoita oli 3221.
Vuonna 2004 turvapaikan sai 29 ja oleskeluluvan 767 hakijaa.Kielteisen päätöksen sai 3422 hakijaa.
Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2004 oli 168 vuorokautta.
Vuoden 2004 lopulla niin sanottujen normaalien turvapaikkahakemusten käsittelyaika oli Ulkomaalaisvirastossa 4,3 kuukautta.
Ilmeisen perusteettomat hakemukset käsiteltiin keskim. 2,3 kuukaudessa ja turvallisesta alkuperä-ja turvapaikkamaasta tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemukset keskim.18 vuorokaudessa.
Ulkomaalaisviraston toimintaa on myös alueellistettu perustamalla Lappeenrantaan ja Kuhmoon alueyksiköt ja niihin uusia virkoja.
Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden luvaton edelleen liikkuminen maasta toiseen on maailmanlaajuinen ongelma.
Eurodac-rekisteri on paljastanut, että Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista yli puolet on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostakin toisesta EU-maasta.Määrä on suuri muihin EU maihin verrattuna.
Turvapaikanhakijoiden vastaanotolla tarkoitetaan perustarpeiden, kuten majoituksen, välttämättömän toimeentulon sekä sosiaali-ja terveys- ja muiden välttämättömien palvelujen turvaamista.
Vastaanottokeskuksia on 15 eri puolilla maata.
Majoituspaikkoja niissä on noin 2600.
Kunnat vastaanottavat kiintiöpakolaisia sekä turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita turvapaikkaa hakeneita henkilöitä TE-keskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla.
Valtio korvaa kunnille pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuneet kustannukset pääsääntöisesti kolmelta ensimmäiseltä vuodelta.
Tässä nyt vähän alkuun iltalukemista, kun huomasin joissain keskusteluissa eriäviä ajatuksia maahanmuuttajista.
Miksiköhän turvapaikanhakijoille pitää Suomessa antaa toimeentulotukea, kun valtio takaa heille majoituksen ja terveydenhuollon?
Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotukea vajaat 150 euroa viikossa.
Jos antaisimme heille ruokakuponkeja,kuten Belgiassa tehtiin, Suomi ei ehkä olisikaan niin houkutteleva pelkästään näille turvapaikkashoppailijoille.
Viimevuosikymmenien nopean väestökasvun takia maahanmuuttajien kokonaismäärä maailmassa on lisääntynyt nopeasti.
EU:n alueella arvioidaan olevan noin 35 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Suomi on ollut perinteisesti maastamuuttomaa, josta on lähdetty ulkomaille, kuten Ruotsiin, Australiaan ja Pohjois-Amerikkaan.
Ulkosuomalaisten määrä on tällä hetkellä lähes 1,3 miljoonaa henkeä.
Toisen maaimansodan jälkeen Keski- ja Pohjois-Euroopan maihin suuntautunut työvoiman muuttoliike ei kanavoitunut Suomeen.Suomessa on riittänyt kotimaisilta työmarkkinoilta saatava työvoima.
Kotimaisen työvoiman saatavuus on johtunut muassa naistyövoiman suuresta suhteellisesta osuudesta.
Naiset ovat olleet hyvin koulutettuja ja kehittyneen perhepolitiikan ansiosta naistyövoima on ollut tehokkaasti käytössä.
Työvoiman maahanmuuton vähäisyyteen Suoomessa on vaikuttanut myös se, että Suomella ei monien maiden tavoin ole siirtomaahistoriaa.
Väestörekisterin mukaan vuoden 2004 lopussa Suomessa asui 1086 346 ulkomaalaista.
Äidinkieleltään muita kuin suomen.,ruotsin-tai saamenkielisiä oli 133 183.
Ulkomailla syntyneitä oli 166 361.
Ulkomaankansalaisten osuus koko väestöstä oli noin 2% ja ulkomailla syntyneiden osuus noin 3%.
Luvuissa eivät ole mukana Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset eivätkä määräaikaisesti maassa työskentelevät ulkomaalaiset, joita voidaan arvioida olevan vuodenajasta riippuen 4000-12000.
Luvut ovat EU-alueen pienimmät.
Ulkomaan kansalaisia asuu suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla(Helsingissä 5,6%,Vantaalla 4,4% ja Espoossa 4,3% väestöstä), Turussa 4,6% ja Ahvenanmaalla 5,6%.
Ulkomaalaisväestöä on keskimääräistä vähemmän erityisesti Pohjanmaalla, Savossa ja Satakunnassa.
Luvut saattavat olla hieman epätarkkoja.
Maassa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten työttömyys oli vuonna 2004 noin 28% ja työllisyysaste noin 43%.
Yleisin maahanmuuton peruste on 1990-2000- luvuilla ollut perheside.
Maassa asuvista ulkomaalaisista suuri osa on lapsia kotona hoitavia äitejä.sekä muita kuin työikäisiä.
Pakolaisten määrä maailmanlaajuisesti on vähentynyt viime vuosina.
Suomesta haki vuonna 2004 turvapaikkaa 3861 henkilöä.
Määrä oli 20% suurempi kuin vuonna 2003, jolloin hakijoita oli 3221.
Vuonna 2004 turvapaikan sai 29 ja oleskeluluvan 767 hakijaa.Kielteisen päätöksen sai 3422 hakijaa.
Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2004 oli 168 vuorokautta.
Vuoden 2004 lopulla niin sanottujen normaalien turvapaikkahakemusten käsittelyaika oli Ulkomaalaisvirastossa 4,3 kuukautta.
Ilmeisen perusteettomat hakemukset käsiteltiin keskim. 2,3 kuukaudessa ja turvallisesta alkuperä-ja turvapaikkamaasta tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemukset keskim.18 vuorokaudessa.
Ulkomaalaisviraston toimintaa on myös alueellistettu perustamalla Lappeenrantaan ja Kuhmoon alueyksiköt ja niihin uusia virkoja.
Kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden luvaton edelleen liikkuminen maasta toiseen on maailmanlaajuinen ongelma.
Eurodac-rekisteri on paljastanut, että Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista yli puolet on jo aiemmin hakenut turvapaikkaa jostakin toisesta EU-maasta.Määrä on suuri muihin EU maihin verrattuna.
Turvapaikanhakijoiden vastaanotolla tarkoitetaan perustarpeiden, kuten majoituksen, välttämättömän toimeentulon sekä sosiaali-ja terveys- ja muiden välttämättömien palvelujen turvaamista.
Vastaanottokeskuksia on 15 eri puolilla maata.
Majoituspaikkoja niissä on noin 2600.
Kunnat vastaanottavat kiintiöpakolaisia sekä turvapaikan tai oleskeluluvan saaneita turvapaikkaa hakeneita henkilöitä TE-keskusten kanssa tehtyjen sopimusten nojalla.
Valtio korvaa kunnille pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja kotouttamisesta aiheutuneet kustannukset pääsääntöisesti kolmelta ensimmäiseltä vuodelta.
Tässä nyt vähän alkuun iltalukemista, kun huomasin joissain keskusteluissa eriäviä ajatuksia maahanmuuttajista.
Miksiköhän turvapaikanhakijoille pitää Suomessa antaa toimeentulotukea, kun valtio takaa heille majoituksen ja terveydenhuollon?
Turvapaikanhakijoille maksetaan toimeentulotukea vajaat 150 euroa viikossa.
Jos antaisimme heille ruokakuponkeja,kuten Belgiassa tehtiin, Suomi ei ehkä olisikaan niin houkutteleva pelkästään näille turvapaikkashoppailijoille.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuli heti alkuun pikku virhe:YK:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2003 noin 180 miljoonaa maahanmuuttajaa.
Soinihan sanoi aikoinaan TV:ssa, että kyllä hän hyväksyy, kun somalit häntä hoitaisivat esim. sairaalassa tai vanhainkodissa.
Monessa muussakin "möläytyksessään" Soini on osoittautunut vihreitäkin suvaitsevaisemmaksi.
Siis tervetuloa tänne vaan koko afrigan sarven väestö. Täällä on hölmö ja hyväuskoinen kansa, joka antaa Teille kaiken haluamanne - ja ilmaiseksi!
JK. Joskus SMP:n vuosinaan Soini ilmoitti ymmärtävänsä armeijasta kieltäytyviäkin.
Kaikki ihmiset, jotka ovat valmiita tekemään työtä tervetuloa, teitä tarvitaan täällä. Sen sijaan emme tarvitse ainoatakaan ammattilaisturvapaikanhakijaa, joka käyttää meidän hyväuskoisia hölmöjä hyväkseen. Ensisijaisesti meidän tulee pitää omasta väestöstä huoli ja tällä menolla se on vaikeaa kun hyvinäkin aikoina valtio velkaantuu 600 miljoona euroa vuodessa.
Tosiasiassa meidän Suomalaisten pitää tehdä omat työmme. Mielestäni niitä työtä tekeviäkään ei tässä maassa tarvita. Ihan yksinkertaisesti jokaisen työkykyisen on aktivoiduttava tekemään työtä. Meillä on tulossa niin hankalat ajat lähitulevaisuudessa. Palkkoja on alennettava pikkuhiljaa ja nettoansiot pidettävä nykyisellään, jotta ostovoima säilyy ja työllisyys paranee.
Asiaa puhut!
Maailma muuttuu, mutta Perset voimakkaimmin jarruttaa Kaikkea uutta ja uudistuksia!
Tuo Ahku kyllä kirjoittaa asiaa:
Omat vähemmistömme olemme unohtaneet...
Muuttuminen on aina myös mahdollisuus, mutta EI kaiken vastustamisella!
Työtä olisi yllin kyllin. Tänäänkin mätänee metsiimme maailman parhaita villimarjoja..
Perset porukka nimittelee halventavasti "marjanpoimijoita". Joten nuoret ei pärjää metsässä. Onneksi kaukoidästä saamme pomijoita. Ei viitsitä edes laatikoita tehdä, kun muut poimisivat...
Kukas ne omat vähemmistöt onkaan unohtanut? Muistin virkistämiseksi: ne vanhat puolueet on ratkassu maassa harjoitetun politiikan suunnan. Jos joku on tipahtanut rattailta niin ei siitä voi ainakaan tuota politiikkaa vastustaneita syyttää. Kädetön katsoo vaan nyt sinne peiliin. Ja vanhojen puolueitten virheisiin.
silloin on kaikki taas hyvin
On syytä erottaa perusteettomat turvapaikanhakijat
aidosti hädänalaisista pakolaisista, todellisista turvapaikanhakijoista ja aktiivisen maahanmuuttopolitiikan myötä Suomeen töihin saapuvista maahanmuuttajista.
Fazeria, Finlaysonia, Sinebrycoffia
Jovain sitä miehi vuntsinu, että tet Pyhän Venään maan siirtolaiset, finnit, lantalaiset saisitta mennä mistä tulittahi!
Met saamelaiset olimma täälä ja tet ryöstittä meän maat, toitta väkiste Saksan Lutterin uskon ruohtalaisen pyssyin kans..
Tapotta ja raiskasitta meän alakuperräisten asukkaihen tyttäret...
Suomi alakuperräisille asukkaille, Saamen kansalle!
Että tet ehki puoloja mene nokkimhan, nii häätyy ttulla toiselta puolen maan pallon pomijat!
Onko Hesan Koplalla muistikuvaa siitä, minkä vuosisadan Kopla karkoitti saamelaiset pois hesan kaduilta?
Lähtisin mielelläni lappiin puolukkaan, kun ei ole ollut koskaan varaa sinne asti mennä. Kukahan tarjoaisi kyydin?
Fränkkien kovaa kohtaloa kuvataan elokuvassa "Calamari Union" jossa Fränkki-saamelaiset pyrkivät Kalliosta Eiraan, moni jää sille tielle ...
Ei sinun tarvitse Lappiin puolukoita mennä hakemaan. Mene vaikka Sipooseen tai nuuksioon Espooseen.
Tai vanhaa Lahdentietä hieman ja pääset Vantaan alueelle metsään. Jo vain saat marjoja, eikä maksa paljon. Vasta tuolta ivalosta kaksi saamelaista muutti helsinkiin, ja toinen käy koplalaisella kylässä. Että ei kopla saamelaisia mihinkään aja, mutta pohjalaiset on erikseen ja joutaavat lakeuksille.
Kopla tarjosi taas hyvät eväät! Ilmankos "Nunnuka-nunnuka loilaa-loilaa" porukkakin viihtyy heidän seurassaan.
Mopomies Tunturista kertoikin, että Saamelaiset ovat tervetulleita Koplan kokouksiin Kämppiin, jos vaan on niitä Lemmenjoen kultahippuja riittävästi borgapesgin taskun pohjalla!
Koplan tyttöjen kanssa ei kyllä arvaa puoluekkaretkille lähteä. Siinä saattaisi jäädä puolukat poimimatta (tai ainakin mennä "vika" paikkaan)! :D
Jovain!
Tet läpit että tienetkhän misthän mithän!
Suomen kunnista eniten saamelaisia assuu Helesinkisä! On oma yhtistyshi: Citysaamelaiset!
Sitä mie vaan, että tet latalaiset oletta tulhet meän maile ja nyt omitta tämän! Millä oikeuvela?
Tulitta ja toitta väärän Lutterin uskon ruåttalaisten kans. Millä oikeuvela?
Ettettä vain suutanna pieksä, ottakaa pikkusen selevää ensin! Ihmiset ja kansat ovat aina vaeltanhet. Lapin mies jutannu porroin peräsä.
Tulipa tässä mieleeni että kun suomesta lähdettiin aikoinaan amerikkaan austraaliaan ruotsiin enimmäkseen elintasopakolaisina niin meillä sitä pidetään ok asiana.
sitten kun meille tulee astetta vakavamman syyn vuoksi paenneita niin niitä ollaan heti estämässä ja sanomassa menkää sinne mistä tulittekin.
eihän tässä jumalaita ole mitään järkeä - missä ero? rikollisuuten on turha verrata, ruotsissakin suomalaismuuttajat tekevät huomattavsti enemmän rikoksia suhteellisesti kuin valtaväestö ruotsalaiset. varsinaista kaksinaismoralismia parhaillaan!
minulle yksikin toinen maa missä näille elintasopakolaisille annetaan heti maahamme saavuttua ilmainen asunto terveydenhuolto ja vajaat 150e viikossa toimeentulotukea!
Kerro samalla jokin toinen maa jossa maahahmme asumaan jäävät esim. somalit tai marokkolaiset tai irakilaiset saavat lapsilleen omalla kielellään opetusta sekä oman uskontonsa mukaista opetusta peruskouluissame!
-60/-70- luvuilla kun suomalaiset muuttivat esim Ruotsiin he menivät sinne etsimään työtä.
Dublin-hakijat paljastuvat Eurodac-sormenjälkirekisterin ansiosta.
Kun sormenjäljet paljastavat vilpilliset hakijat, Suomen on pyydettävä kohdemaalta palautuslupa.
Kun lupa tulee, ulkomaalaisvirasto tekee hylkäävän päätöksen ja päättää käännytyksestä.
Poliisin tehtävänä on viedä päätös hakijalle ja hoitaa hänet pois maasta.
Se saattaa viedä joskus aikaa, sillä poliisi ei aina tiedä, missä hakija on.
Turvapaikanhakijoiden majoituksesta vastaa työministeriö.
Kun hakija on saanut päätöksen maasta poistamisesta, hän voi valittaa siitä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Osa nostaa toimeentulotuet ja lähtee itse maasta.
Silti poliisi palauttaa vuosittain noin 1000 hakijaa.
Kuljetuksiin kuluu noin 2miljoonaa euroa vuodessa.
Viime vuonna Dublin-käännytettyjä oli 1611.
Suomi maksoi heille tukea reilusti yli miljoona euroa.
Koko turvapaikkaprosessi maksoi näiden hakijoiden osalta yli kahdeksan miljoonaa euroa.
ja EU:lle maksetaan jäsenmaksua tyhjästä!
Rajat kiinne ja Shengenin sopimus sanottava irti, samoin EU-jäsenyydestä.
Miksi?
Meille tulee kansana konkurssi.