Kaikki työ muutkin vaa'at, olen useaan otteeseen miettinyt onko liiallinen ajattelu ja stresaaminen meidän rotumme tauti. Entäpäs, kun vituttaa ja on paha olo, tunnetteko mahan kautta? Tähän on muuten olemassa helvetin kätevä venytys joka helpottaa heti :)
Löydättekö aina itsenne jostain siitä välimaastosta kun kaksi ihmistä riitelee tai tappelee, oletteko aina se sovittelija ja se joka tekee kompromissin yhteisen hyvän puolesta.
Mietittekö liiankin usein mitä toiset ajattelee sinusta, ulkonöstä ja käyttäymisestä. Mietitkö joskus muutaman kerran ennenkun puhutte, ja muutatteko kantaanne usein?
Ainakin itse koen itseni niin saatanan monimutkaiseksi ja tunteelliseksi olennoksi. En tiedä, kenties se olen vain minä, mutta onko muitakin? ;)
Ois kiva jutella muittekin "samankaltaisten" kanssa,joten ei muutakuin viestiä, jos joku haluaa vaihtaa ajatuksia!
ps. itsehän olen parikymppinen mies oulusta =)
Löydättekö aina itsenne jostain siitä välimaastosta kun kaksi ihmistä riitelee tai tappelee, oletteko aina se sovittelija ja se joka tekee kompromissin yhteisen hyvän puolesta.
Mietittekö liiankin usein mitä toiset ajattelee sinusta, ulkonöstä ja käyttäymisestä. Mietitkö joskus muutaman kerran ennenkun puhutte, ja muutatteko kantaanne usein?
Ainakin itse koen itseni niin saatanan monimutkaiseksi ja tunteelliseksi olennoksi. En tiedä, kenties se olen vain minä, mutta onko muitakin? ;)
Ois kiva jutella muittekin "samankaltaisten" kanssa,joten ei muutakuin viestiä, jos joku haluaa vaihtaa ajatuksia!
ps. itsehän olen parikymppinen mies oulusta =)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kaikki sanomasi pitää kohdallani paikkansa paitsi..
Enää en päätäni vaivaa sillä mitä muut minusta tai käyttäytymisestäni ajattelevat. Tuo ei päde ulkonäköön ;). Ja käyttäytymisestä.. Olen se mikä olen - oma itseni: aina äänessä, hurttia huumoria, välillä häiritsevän hiljainen, etäinen ja mietteliäs. :). Nuorempana ajattelin kovastikin sitä mitä minusta ajatellaan, mutta uskon, että ikä tekee tehtävänsä tuossa asiassa :)
Muuten jokainen sanasi pitää kutinsa kohdallani. Helvetin monimutkaisia ja tunteellisia ollaan. Sen olen huomannut.. Lisäksi toivon aina, että kaikilla (lähinnä tarkoitan lähipiiriä; ystäviä, perhettä..) menee hyvin. Jos ei mene, se vaikuttaa minuunkiin. Mutta myös maailman tilanne, katastrofit yms. saavat apeaksi ja surulliseksi. Muista vaaoista en tiedä, mutta joskus olen liiankin herkkä.
Muutakin juttua olen täällä itsestäni kirjoitellut ;). Katso löydätkö itsesi niistä. Muunmuassa se, että olen rauhaton ja levoton sielu. Minulla on aina tunne, että jotain puuttuu..
Tsemppiä Ouluun :)
Melekosta, en sinäänsä usko horoskooppeihin, enkä niihin ennustuksiin uskokkaan, mutta ihmeen paljon löytyy yhtäläistä niiden perusteella.
Tosiaan, itsellä on myös sama asia, että koskaan ei oikein ole kaikki hyvin, aina puuttuu jotain. Pitäisi kait vaan olla tyytyväinen siitä mitä on, muttakun ei tyhmä pää usko :)
Ennen olin liiankin kiltti. Kiltti vieläkin, mutta rajansa kaikella. Herkkyys on myös "perisynti".
Minäkin menen joskus kiusallisen hiljaiseksi, ja tulee semmoinen ulkopuolinen olo. Silloin ei oikein ole juttutuulella, ja siitä olosta irtipääseminen nopeasti on vieläkin hankalaa.
Liikunta on lähellä sydäntä, se auttaa selvittämään ajatuksia, sitäpä siis harrastamaan kaikki :)
olisi kuin minusta olisit kirjoittanut.
löytyi!! Olet ihan kuin minä ja varsinkin,nyt ns. aikuisena,kun asiat jollain tapaa alkaa olla tärkeysjärjestyksessä...samaa levottomuutta poden...siispä aina liikkeessä, tänä kesänä vielä enemmän kuin koskaan :)
Tuo juttu jotenkin oli ihan kun mua ois jotenki kuvattu.. :)Mäkin oon joskus miettiny et onks jotain muitakin jotain tän tyylisiä.. :)Tällkin hetkellä olen muutaman ihmisen välissä selvittelemässä välejä.. :)
Mä kun oon nyt ruvennu kattomaan noin horoskooppi juttui niin on kyl. Löysin mtv3:n sivuilt just sellasen vaaka jutun et missä kerrottiin kaikenlaisia luonteenpiirre juttui vaakoihin kun olin lukenu sen sivun niin oli kyl et..
Aika hurjaa, että nuo jutut osuu noin hyvin.. olen juuri tuollainen, se olen aina mä jolle kaikki purkaa paskan olon, ja jos kaks tyyppii tappelee, niin kukapa muukaan siellä välissä on..hohhoijaa.. ja toi mahajännitys juttu.. tunnustan! onko muut vaa'at etuajassa tapaamisissa,vai olenko minä ainoa?
Hehe, jea itsekkin olen aina etuajassa "varmuuden vuoksi". Pitäsköhän alkaa pitämään vaakojen tukiryhmää jossa voisi keskustella ja saada vinkkejä mm stressaamisen poistamiseen ;)
juuri niin... varmuuden vuoksi etuajassa, jos sattuu matkalla jotain ja muuta sellaista.. kaverini inhoavat sitä piirrettä...;) voinkin sanoa, että vika ei ole täysin minussa.. heh.. vaakojen tukiryhmä voisi silloin tällöin olla paikallaan...:)
No, pitäähän sitä vaakamaisesti aina renkaanvaihtovara olla, kun matkalle lähdetään :) minulla on ainakin... etuajassa aina!
Juu, oon saanu kuulla et ei kannattas miettii liikaa asioita.. Varsinki jos ne on jotain todella pieniä.
Stressaan helposti..:) Isommat asiat esim. työhaastatteluun meno ilmenee vatsan kautta..
Tunteellisuus ja tasoittelu kuuluu miun ominaisuuksiin. Itken helposti vaikka asia ei koskis minuun tai läheisiini ollenkaan.
Oon aika hiljanen, ja puhun yleensä vain sillon (en niin tutussa porukassa) ku oon miettiny asian ja sanat tarkkaan.
Mielikin muuttuu, tunti sit halusin kalan, nyt haluun hevosen:)
Ei miulle mitään uutta:) eikä varmaan muillekkaan vaakaihmisille:)
Samaa kastia olen.
Jo pienenä muistan aina olleeni se "eristysnauha" isän ja äidin välillä, kun isompaa riitaa syntyi, synnynnäistä diplomatiaa tuli käytettyä ja käytän edelleenkin. Vähän väliä tahkoamassa jotain ongelmatilannetta ihmisten välillä :) ei ihme, jos omat jutut jää selvittämättä.... vaakakupit keikkuu vähän väliä ja tasapainoa haetaan. Herkkyyttä, juu tottakai! Ja stressikäyrä korkealla, vatsanväänteitä ja päänsärkyä... että sillee! Oikea tuuliviiri täällä!