Mikä tekee kaupanteosta tiedettä? Kaupanteon ainoa ja pätevä teoria on se, että pitää ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Tämänhän osaa merkonomikin, mihin tarvitaan ekonomeja? Lisäksi kirjanpidon, rahoituksen, myynnin & markkinoinnin ja taloushallinnon pystyy merkonomikin hoitamaan.
Mielestäni kansantaloustiedekin olisi valtiotieteilijöiden hommaa, edes siihen ei välttämättä kauppatieteilijää tarvita.
Eikö kauppa ole kauppaa, eikä tiedettä? Tiedettä tekevät esim. fyysikot. Kyllähän tämän näkee esim. kaupallisen alan työpaikoissa, myyjä, myyjä ja puhelinmyyjä, niin ja onhan niitä tietysti myyntiedustajiakin. Pankkineitikin on vain yliarvostettu kaupankassa. Rahastosijoittamista voi jokainen tehdä kotonakin, ei siihen sen kummempaa asiantuntijaa tarvita. Lottoamistahan se jokatapauksessa viimekädessä on, kukaan ei voi tulevaisuutta pitävästi ennustaa.
Liiketoiminnan hyvä osaaminen on yleensä(usein) lahjakkuutta ja riskinottokykyä, hyväksi liikemieheksi synnytään, ei kouluttauduta. Todellinen bisnesmies vaan hukkaa aikaa ja rahaa koulun penkillä, vai onko esim. Sedu Koskinen ekonomi, ei taida olla?
Tämä ei ole provo, vaan haluaisin asiallisia vastauksia. Ei, enkä ole itse merkonomi, vaikka kaupallinenkin koulutus itsellänikin löytyy.
Mielestäni kansantaloustiedekin olisi valtiotieteilijöiden hommaa, edes siihen ei välttämättä kauppatieteilijää tarvita.
Eikö kauppa ole kauppaa, eikä tiedettä? Tiedettä tekevät esim. fyysikot. Kyllähän tämän näkee esim. kaupallisen alan työpaikoissa, myyjä, myyjä ja puhelinmyyjä, niin ja onhan niitä tietysti myyntiedustajiakin. Pankkineitikin on vain yliarvostettu kaupankassa. Rahastosijoittamista voi jokainen tehdä kotonakin, ei siihen sen kummempaa asiantuntijaa tarvita. Lottoamistahan se jokatapauksessa viimekädessä on, kukaan ei voi tulevaisuutta pitävästi ennustaa.
Liiketoiminnan hyvä osaaminen on yleensä(usein) lahjakkuutta ja riskinottokykyä, hyväksi liikemieheksi synnytään, ei kouluttauduta. Todellinen bisnesmies vaan hukkaa aikaa ja rahaa koulun penkillä, vai onko esim. Sedu Koskinen ekonomi, ei taida olla?
Tämä ei ole provo, vaan haluaisin asiallisia vastauksia. Ei, enkä ole itse merkonomi, vaikka kaupallinenkin koulutus itsellänikin löytyy.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"...pystyy merkonomikin hoitamaan."
"Tiedettä tekevät esim. fyysikot."
Miksi ei lukion laajalla fysiikalla pysty fyysikon hommia hoitamaan? Tarvitseeko mielestäsi fyysikon työhön jotain erikoiskoulutusta. Kyllä niitä laskukaavoja osaa kuka tahansa lukiolainenkin pyöritellä.
Haluaisin perustellun vastineesi äskeiseen väittämääni, jotta keskustelussa voitaisiin edetä.
Enpä usko lukion fysiikan menevän tarpeeksi syvälle laskukaavoihin, että sillä fyysikon hommia tehtäisiin. Vai oletko kuullut fyysikoista, jotka ovat lukiopohjalla? Merkonomi pohjaisia pankinjohtajia taas on nähty paljonkin.
Kaupallisella alalla muutenkin koulutetaan hirvittäviä määriä massakorkeakoulututkintoja, vaikka käytännön hommista suurin osa on aivan apinatasoisia.
Einsteinista...??
Mielestäni kysyt väärää kysymystä tai jotenkin asetat ajatuksen väärin. Ensinnäkin on ymmärrettävä, mikä on yliopistojen ja muiden tiedekorkeakoulujen tehtävä. Yliopistokoulutuksen tarkoituksena on nimenomaan tutkimuksen ylläpitäminen eli tutkijoiden tuottaminen, ei ammatillinen pätevyys tai sen tuottaminen. Harvalta yliopiston koulutuslinjalta valmistut tiettyyn ennaltamäärättyyn ammattiin (muutamia esimerkkejä kuitenkin. eri opettajalinjat tuottavat opettajia ja psykologit). Sen sijaan ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen tehtävä on tuottaa ammatillisia pätevyyksiä. Tämä on yleinen ongelma nuorten yliopistoon hinkuvien keskuudessa, ettei tiedetä yliopiston keskeisintä tehtävää ja karkea totuus paljastuukin vasta opiskeluvaiheessa. Useiden yliopisto-opiskelijoiden kriisi onkin se, kun tajuaa, ettei tästä koulutusohjelmasta valmistu miksikään eikä apurahasyöttilään tutkijan (taloudellisesti köyhä) ura kiinnnosta lainkaan.
Mikä sitten tekee tutkimuksesta tieteellistä ja merkityksellistä? Eri tieteenaloilla seurataan alan toimintaa ja pyritään kehittämään sitä edistäviä sekä teoreettisia että käytäntöön sovellettavissa olevia malleja (tarkastellaan siis tieteellisesti yhteiskunnan ilmiöitä omalta alalta eli seurataan aikaa ja pyritään kehittämään sitä hyödyntäviä toimintoja tai löytämään sen toiminnasta lainalaisuuksia). Tutkimuksen keskeisiä teesejä ovat luotettavuus ja se, että tutkimuksissa edetään tiedeyhteisön normien mukaan (esim. tutkimusaineiston keruun etiikka, raportoinnin säännöt, tiedeyhteisön ylemmät tahot tarkastavat alemman tason tutkimukset). Ilman tiedeyhteisön hyväksymää koulutusta (yliopistojen tarjoama koulutus niin perus- kuin jatkotutkintotasolla) tutkimusksen tekemiseen, ei voida edetä sen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
Koska tieteellisenkin tarkastelun lähtökohtana on useimmiten käytännön tarkastelu tai käytäntöön sovellettavissa olevat mallit, niin mistä tahansa voidaan tehdä tiedettä. Koska opettajankoulutus on yliopistossa, niin opettajatkin ovat tutkivia opettajia jne.. Ei opettajuus ole vain saman toistamista vuodesta toiseen, vaan ideana on kehittää opettamista ja tarkastella oppimista uutta luoden.
Vielä lopuksi huomioita kirjoituksestasi. Kansantaloustiedettä pääaineena lukevat voivat valmistua ainakin KTM:ksi (kauppatieteiden maisteri) tai VTM:ksi (valtietieteen maisteri)(perustutkinnot). Tämä riippuu täysin siitä, missä on lukenut ko. ainetta pääaineenaan.
Pankkineidit harvemmin ovat saaneet akateemista koulutusta, vaan pääasiassa he ovat merkantteja tai merkonomeja tai sitten nykyään myös tradenomeja.
Toki jokainen voi sijoittaa ja perustaa yrityksiä, ei menestyminen ole kiinni välttämättä tieteellisestä osaamisesta. Tätä seikkaa ei edes kielletä yliopistoissa tai korkeakouluissakaan. Tiesitkö, että esimerkiksi luokanopettajana tai etenkin erityisopettajana toimii paljon täysin kouluttautumattomia ihmisiä. Juuri lukiosta ulos päässeitä tyttöjä tai vaikka työttömäksi jääneitä merkonomeja tai lvi-asentajia. Etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten kannalta tämä on aika järkyttävä tieto. Ja toisaalta tälläkin palstalla kauhistellaan suhteellisen usein uutena löytönä, etteivät edes kansanedustajat saatikka ministerit ole kaikki akateemisia, mikä nyt ei minusta toisaalta ole mikään ihme. Pointtini on se, että kuka vain voi tehdä mitä vain, mutta kyllä alan kuin alan koulutus antaa valmiuksia eri tavalla tarkastella tilannetta (esim. tarkastella ennakkoon mahdollisia riskejä), kun täysin tavallisen kaduntallaajan. On vain ihmisestä itsestään kiinni, millä tavalla haluaa itseään sivistää ennen työuraansa ja töihin hakeutumistaan. Se on kuitenkin faktaa, ettei tänä päivänä kannata jättäytyä täysin kouluttautomaksi. On harhaluulo ajatella, että monikaan KTM opiskelija opiskelee tullakseen toiseksi Sedu Koskiseksi tai Tuurin kyläkauppiaaksi.
..mutta menköön.. ehkäpä ymmärrätte, mitä tarkoitan esim:
"VTM:ksi (valtietieteen maisteri)"
= Valtiotieteen maisteri
"On harhaluulo ajatella, että monikaan KTM opiskelija opiskelee tullakseen toiseksi Sedu Koskiseksi tai Tuurin kyläkauppiaaksi"
On harhaluulo ajatella, että KTM-opiskelija opiskelee tullakseen toiseksi Sedu Koskiseksi tai Tuurin kyläkauppiaaksi.
Sitten lisäisin vielä sen, että eri aloilla voi toimia vaikka ilman koulutusta, mutta virkoja ei voi saada ilman nimenomaista koulutusta. Eli alkaa olla historiaa nämä "hyvä veli" -periaatteella pankinjohtajan pestin merkonomin papereilla saaneet heput.
"Sitten lisäisin vielä sen, että eri aloilla voi toimia vaikka ilman koulutusta, mutta virkoja ei voi saada ilman nimenomaista koulutusta."
Nimenomaan virkoja. Valtion tehtävissä edellytetään tätä, ja se on ihan toimiva systeemi. Muut hommat ovat sitten erikseen.
"Eli alkaa olla historiaa nämä "hyvä veli" -periaatteella pankinjohtajan pestin merkonomin papereilla saaneet heput."
Mutta kun se syy siihen, miksi työpaikka ei enää aukea ilman koulutusta, on juuri liiallinen korkeakouluttaminen!
Mitä ylemmäs keskiverto koulutustaso nousee, sitä enemmän ihmiset pakottautuvat yliopistoon, etteivät "putoa kelkasta"; mitä enemmän koulutetaan, sitä korkeammaksi koulutusvaatimus alemmilla portailla nousee. Noidankehä on valmis.
Ratkaisuna ei voi enää tarjota koulutuspaikkojen lisäämistä ja tusinamaisteriutta. Sama kuin hoitaisi alkoholismia viinalla.
Nuoren ihmisen vinkkelistä paras tapa erottautua työmarkkinoilla on olla se asiansa osaava lvi-asentaja, ei vastavalmistunut maisteri, joka ei tiedä mitä tehdä.
Suomalaisten yliopistojen ehdottoman tärkeä tehtävä on tuottaa pätevää virkamieskoneistoa, opetushenkilökuntaa ja tutkijoita plus kourallinen asiantuntijoita elinkeinoelämän ja kulttuurin palvelukseen. Se on hyvä ja realistinen tavoite, mutta sen toteuttamiseksi ei todellakaan tarvitse korkeakouluttaa seitsemääkymmentä prosenttia ikäluokasta.
"Mutta kun se syy siihen, miksi työpaikka ei enää aukea ilman koulutusta, on juuri liiallinen korkeakouluttaminen!"
Oletko ihan tosissasi väittämässä, että "hyvä veli" -periaate (eli kun sinulla on tarpeeksi suhteita isoihin kihoihin, niin saat ilman mitään laatuvaatimuskriteerejä erinomaisia työpaikkoja ja etuuksia) on parempi kuin opiskelun kautta omien kannuksien hankkiminen ja viran saaminen?!?!? No jo on!! Tuohan on juuri sitä epätasa-arvoisuuden kannattamista, että rikkaat senkun rikastuu (pieni piiri pyörii) ja tavallisen talliaisen ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa omaan asemaansa.
Olen sen suhteen samaan mieltä, että lukioiden ja yliopistojen ovia tulisi asettaa vähän soukemmalle, jottei ihan kaikki sinne ajautuisi aivan turhaan. Täytyy kyllä vielä se sanoa, että alunperäinen kirjoitus oli sen verran sekavahko, että ilman nimimerkkiä en välttämättä sitä olisi laittanut tämän "liikaa yliopistollista koulutusta teeman" -alle. Itseasiassa ensimmäisessä vastauksessani en edes sitä ajatellut.
"Oletko ihan tosissasi väittämässä, että "hyvä veli" -periaate (eli kun sinulla on tarpeeksi suhteita isoihin kihoihin, niin saat ilman mitään laatuvaatimuskriteerejä erinomaisia työpaikkoja ja etuuksia) on parempi kuin opiskelun kautta omien kannuksien hankkiminen ja viran saaminen?!?!? No jo on!! Tuohan on juuri sitä epätasa-arvoisuuden kannattamista"
Missä kohdassa olen tuollaista väittänyt?
Katsos uudestaan: "syy siihen, että työpaikka ei enää aukea, on juuri liiallinen korkeakouluttaminen".
Nyt luetun ymmärtämisen kertauskurssille ja äkkiä :) Tiettävästi esitin mielipiteenäni, että koulutus on kärsinyt inflaation, ja sen vuoksi tutkinnot itse vievät arvostusta itseltään.
Minulla ei itselläni ole mitään suhteita mihinkään ja tulen kaikkien virallisten köyhyysrajojen alta, joten ei ole pokkaa puolustaa mitään Keskinäisten Veljeyksien liittoja jossa kaikki työpaikat jaetaan kavereille. Totta kai sen verran pitää itse olla aktiivinen, että edes yrittää: kukaan ei tule kotoa hakemaan ihmistä töihin. Mutta pelkän tutkinnon varaan on turha laskea.
"Katsos uudestaan: "syy siihen, että työpaikka ei enää aukea, on juuri liiallinen korkeakouluttaminen". "
Kyllä ymmärsin jo alkuunsa tuon, mitä kirjoitat, mutta luen sen aiemman esittämäni kontekstissa eli oletuksena, että vastaat siihen, mitä kirjoitin. Hieman kärkevästi halusin pohdiskella sinun ajatustasi..siitä näkökulmasta, että ennen hyviä työpaikkoja on mennyt vähänkoulutetuille tuttaville.
Eli sinun ajatuksesi on: kun ihmisiä koulutetaan, niin työpaikkoja ei enää ole/aukea. Ennen työpaikkoja siis oli auki, kun suurta osaa ihmisistä ei koulutettu akateemisesti. Hmm...aika mielenkiintoista. Eiköhän kyseessä ole kuitenkin vähän laajemmat kuviot kuin se, että samoja paikkoja on hakemassa enemmän saman alan koulutuksen saaneita. Eli lähes työpaikalla kuin työpaikalla on meneillään työntekijöiden saneerauksia eli tulevausuustrategia 2010:ssä monen työpaikan kohdalla on kaksi- tai kolmenumeroisia työntekijämäärien vähennysvaatimuksia. Mutta onhan se totta, että koulutuspolitiikka laahaa jäljessä sen suhteen, että millä aloilla on vetoa ja millaisia ratkaisuja tarvittaisiin, jotta vähemmän kiinnostavat alat, joille tarvittaisiin ihmisiä, vetäisivät porukkaa puoleensa. Työpaikkoja on auki, mutta ei tekijöitä niille aloille.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että jokaisen tulee ponnistella työllistyäkseen. Enää ei tosiaankaan riitä, että sinulla on KTM:n paperit (tai vastaavat), vaan sinun tulee oikeasti olla hyvä ja eteenpäinpyrkivä. Keskinkertaisuuksista on erotuttava (niitäkin valmistuu yliopistoista ja korkeakouluista, mikä pointti monelta unohtuu). Valtettavasti aktiivisuuskaan ei aina tuota tulosta...eli esim opiskelijoiden kesätyöt ovat kiven takana ja mites siinä sitten laitat jalkaa tulevaisuutta ajatellen oven rakoon?
"työpaikkoja ei enää ole/aukea. Ennen työpaikkoja siis oli auki, kun suurta osaa ihmisistä ei koulutettu akateemisesti. Hmm...aika mielenkiintoista."
Epäselvän ilmaukseni ajatus: työpaikan ovi ei enää aukea hakijalle yhtä helposti kuin ennen.
Joskus aikanaan riitti, kun oli edes yksi koulu käyty loppuun ja osoittautui 'tolokun immeiseksi', johon työnantaja koki voivansa luottaa.
Sittemmin työnhakijoilta on alettu vaatia aina vain korkeampaa koulutusta (vaikka itse työ olisi sitä apina- ja gorillatason hommaa tai excelin vääntämistä).
Haeskelin syytä siihen, miksi yleinen vaatimustaso on nostettu niin ylös. Liiallisen kouluttamisen osuus ei liene ihan vähäinen :)
Työmarkkinat kaikkiaan ovat ongelmaiset, kuten mainitsit henkilöstövähennyksistä. Syistä ja seurauksista syntyy monimutkainen soppa. Tällä hetkellä yksi iso kysymys taitaa olla se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Mikään muu ala ei ole yhteiskuntaa kohtaan läheskään yhtä "sivistävä" kuin kauppatieteet.
Ekonomeista/ekonomisteista löytyvät ainoat vakavasti otettavat laizzes faire-kapitalistit ja kommunistit jne. ...
Jotkut jauhavat jotakin, kuinka jonkin sosiaali-alkuisen alan lukijat, joiden opiskelumateriaali on tyyliin "somalipojan päiväkirja", olisivat jotenkin sivistyneempiä tai "akateemisempia" (keksitty sana).
Kyllä kauppatieteet on se ala, jolla yhteiskunnan tulevaisuutta rakennetaan, ja "arvoja" muodostetaan.
Ja kun näitä lukee, täytyy mainita, että se poliittinen korrektius, ei opisto vaan amk, on täysin reaalimaailman unohtanutta resursseja haaskaavaa puuhastelua..
Ja keskim. opiskeluajat riippuvat ainoastaan siitä, kuinka monet suorittavat mitäkin tutkintoa. Todelliset opiskeluaikojen rajaukset olisivat resurssien haaskausta puhtaimmillaan, kuten on myös järjetön ylikouluttaminen logiikalla, parempi työtön tradenomi kuin merkonomi. Opiskelijamäärät ratkaisevat koulutusvaiheen keskim. keston ja OIKEAN tuotos/panos- suhteen.
Toteat heti alkuun:
"Mikään muu ala ei ole yhteiskuntaa kohtaan läheskään yhtä "sivistävä" kuin kauppatieteet."
Onpas sivistynyttä ajattelua. Ei varmaan mene pahasti ´pieleen jos arvaan että olet kauppat.yo?
Eri aloja ei voi arvottaa keskenään. Itse pitäisin "sivistyneinpänä alana yhdistelmää, jossa luetaan historiaa, psykologiaa, filosofiaa ja kauppatieteitä. Ja Tässä nimenomaisessa järjestyksessä.
Minulle jäi hieman epäselväksi (tai siis en ymmärätnyt alkuunkaan) että Miten oiskelijamäärät ratkaisevat koulutusvaiheen keskimääräisen keston?
Kauppa itsessään ei ole tiedettä mutta kauppaa ja taloutta voidaan tutkia tieteen keinoin. Tieteelliseen menetelmään kuuluu hypoteesien laatiminen ilmiöstä ja hypoteesin testaaminen havaintoperäiseen havaintoaineistoon perustuen.
Totta kai täytyy ostaa halvalla ja myydä kalliilla mutta ilman kauppatieteellisiä teorioita et välttämättä edes tiedä mikä on kallista ja mikä on halpaa (esim. yrityskaupat ja sijoittaminen yleisesti).
Sedu Koskinen ei todellakaan ole ekonomi vaan insinööri mutta Sedu Koskinen työllistää mm. liikejuridiikan, laskentatoimen ja henkilöstöhallinnon ammattilaisia palkkalistoillaan tai konsultteina. Ilman kauppatieteellistä osaamista Sedun raflat eivät kauaa pyörisi mutta tämä ei tietysti tarkoita että Sedun itsensä täytyisi olla ekonomi.
Ammatillinen koulutus kunniaan totta vie. On silti huomattava että muuttuvassa ympäristössä tarvitaan myös korkeasti koulutettuja kauppatieteen osaajia jotka ymmärtävät liiketoimintaa myös laajemmasta perspektiivistä kuin omaan henkilökohtaiseen kokemuspiiriinsä perustuen.
Hyvä vastaus.
Kauppatieteissä on lukuisia sivuhaaroja, kovin erilaisia luonteeltaan. Kyse ei tosiaan ole perustieteestä, vaan nämä alat elävät symbioosissa esim. matematiikan, psykologian ja sosiologian kanssa. Monet ongelmat juontuvat näiden alojen tutkimuksesta ja ne vain tuodaan mukaan yritysympäristöön.
Markkinointi ammentaa käyttäytymistieteistä, rahoituksessa optimoidaan matemaattisten mallien pohjalta ja organisaatiot voidaan nähdä sosiaalisina systeemeinä, joissa pätevät tietyt lainalaisuudet.
Syy siihen, miksi esimerkiksi jälkimmäisen kaltaista tutkimusta tehdään, on mahdollisuus löytää yritysten ja muiden organisaatioiden kannalta parempia tapoja toimia. Aina voi parantaa: jossain on tehottomuutta tai hankalia klikkejä. Usein ratkaisut ovat yksinkertaisia, mutta niitä ei vain kyetä sen merkonomin, apupojan, tuotekehitysyksikön, rahoitusosaston tai toimitusjohtajan silmin "näkemään". Teoriasta voi silloin olla apua.
Hyvin paljon tehdään myös puutaheinätutkimusta, mutta se johtuu mielestäni siitä, että teoria ja tutkimusmenetelmät ovat molemmat kadoksissa. Ensimmäisenä mieleentulevien ideoiden listaaminen ei ole tutkimusta.
Moi!
Suosittelisin sinua tutustumaan tarkemmin aiheeseen ja jatkamaan vasta sen jälkeen keskustelua.
Hauskaa viikonloppua (alkoi tänään ;) )
uskomatonta! hah hah melkein tipuin tuolilta!!
tätä se on kun amikset ajattelee viikset viuhuen itselleen hiukan liian vaikeita asioita.