Meillä on tällä hetkellä 100 l:n akvaario, tarkoitus on ostaa syksyllä 250 tai 325 litrainen. Mieheni haluaa lehtikaloja, mutta mitä muita kaloja me voimme laittaa sinne. Onko hyviä ehdotuksia kasveiksi?
Meillä on tämänhetkisessä akvaariossa kaksi urosplatya, sekä poikasia, kaksi partamonnia ja kaksi pandamonnista. Platynaaraamme kuolivat yksitellen ilman mitään näkyviä tunnusmerkkejä. Uroksilla ei ole mitään hätää. Ensin naaraat laihtuivat ja hetken ajan päästä kuolivat, missä vika?
Meillä on tämänhetkisessä akvaariossa kaksi urosplatya, sekä poikasia, kaksi partamonnia ja kaksi pandamonnista. Platynaaraamme kuolivat yksitellen ilman mitään näkyviä tunnusmerkkejä. Uroksilla ei ole mitään hätää. Ensin naaraat laihtuivat ja hetken ajan päästä kuolivat, missä vika?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos lehtiksiä havittelette, niin kannattaa ostaa se isompi. Platyt eivät vaan sovi samaan veteen lehtiksien kanssa, ne vaativat kovaa ja emäksistä vettä. Niistä joudutte luopumaan, jos lehtiksiä otatte.
Altaassa voisi olla lehtiksien kanssa vaikka ne partikset, pandamonniset täydennettynä isoksi parveksi (monniset ovat parvikaloja ja kaksi ei ole parvi), ja vaikka isompi parvi jotain tetroja. Tetrojen pitää kuitenkin olla suurempia kuin neonit tai kardinaaleja, koska pienet tetrat lehtikset pistelevät poskeensa.
Helmen suositteluihin yhdyn täysin eli platyt pois, pandoille kunnon parvi (10 uutta yksilöä lisää) ja partikset messiin.
Myös minä suosittelen tetraparvea, joskin rasboroihin kuuluva kiilakylki voisi olla todella kaunis näky isona parvena. Myös keisaritetra tai lyhtytetra voisi mennä lehtiksien kanssa hienosti. Monilla Hyphessobrycon-tetroilla on ikävä tapa näykkiä eviä, joten varauksella niitä (mm. sitruunatetra, kirsikkatetra, korutetra, serpatetra).
Kasveiksi vaikkapa isoja miekkakasveja (jättiläis, aalto jne) sekä erilaisia melalehtiä (puna, rusko, kääpiö jne) ja joitain köynnöstäviä pehmentämään sisustusta. Juurakoita saa myös olla, sillä lehtiksien kotivesissä niitä riittää. Juurakoihin on mukava kiinnittää epifyyttejä kuten keihäslehtiä tai jaavansammalta tai jaavansaniaista.
Platyista on vaikea sanoa mitään kun en tiedä mm. vesiarvoja enkä kalojen alkuperää. Sisäisiä tauteja on vaikea määrittää elävässä elämässä, puhumattakaan näin netin perusteella.
Älä lehtikaloja ota edes poikaisina tuohon 100 litraiseen. Jos joutuvat elämään ahtaasti, niin jäävät kitukasvuisiksi. Osta vasta, kun saatte sen suuremman altaan.
Kannattaa suoraan ottaa tuo 325 litrainen, koska koossa ei ole kuin muutama sentti lisää, mutta litroissa kuitenkin 75 litraa :) Lehtikaloille akvan korkeus olisi hyvä olla 50cm, 40cm minimillään, koska evineen kasvaa suureksi. Katsokaa sitten, kun ostatte niitä lehtikaloja, että ne eivät ole lippulehtiä (pterophyllum altum = lippulehti). Lisäksi lippulehdille on pieni kuoppa silmien yläpuolella, jota lehtikalalle (=pterophyllum scalare) ei ole. Enkä lehtikaloistakaan suosittele muuta kuin sitä normaalia muotoa (en jalostettuja huntupyrstöjä tms).
Vesiarvot lehtikalalle ovat hapan/pehmeä vesi, toisin kuin platyille.
Toisessa altaassani, jossa lehtikala asui ennen siirtoa suurempaa, oli kalakavereina:
partamonneja
leväbarbeja
kirsikkabarbi
hunajarihmoja
kääpiörihmoja
Muut ok, mutta kirsikkabarbit eivät. Ovat sen verran vilkkaita, että rauhallinen lehtikala ainakin aluksi meni syrjään niiden tieltä. Eli rauhallisia uimareita joukkoon ja syytä varmistua luotettavasta lähteestä, että eivät käy pitkien evien kimppuun..
Kalalajeista lisää:
http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit
http://www.hut.fi/~lsarakon/kalalinks
Mikäs "vika" noissa lippulehtikaloissa on?
Ensin kannattaa hankiutua platyistä eroon, niillä on erinlaiset vesiarvot!
Minulla on lehtiksien kanssa tiikerinuoliaisia, kuparitetroja (ne on vähän isompia tetroja) ja partaimumonneja.
Enpä olisi tuotakaan tiennyt, että niiden vesiarvot ovat erilaiset. No, aloittelijahan minä vasta olenkin. Platyt menevät eläinkauppaamme heti, kun sellainen saadaan aikaiseksi.