-
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-09-23,4:328746,1:0:0:0:0:
"Täytyy ajatella tavallisten venäläisten ja suomalaisten kannalta, mikä heille on tärkeää. Toimeentulo, työ ja hyvinvointi on ihmisten mielissä, ja näillä kauppasuhteilla hyvinvointia luodaan, Niinistö arvioi Turun Sanomille."
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-09-23,4:328746,1:0:0:0:0:
"Täytyy ajatella tavallisten venäläisten ja suomalaisten kannalta, mikä heille on tärkeää. Toimeentulo, työ ja hyvinvointi on ihmisten mielissä, ja näillä kauppasuhteilla hyvinvointia luodaan, Niinistö arvioi Turun Sanomille."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Suomen kahdenvälisissä Venäjä suhteissa on ollut painotusongelma tai ei hän sitä suoraan sano, mutta tosiasia se kuitenkin on.
YK ja EU ovat juuri niitä foorumeita, joissa Suomen voi ja pitääkin tuoda esille huolensa ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksissä.
Suomen on turha ryhtyä opettajaksi tai tuomariksi suhteessa Venäjään. Siitä ei voi hyvää seurata.
Kahdenvälisissä suhteissa on selkeäsi panostettava kaupallisten suhteiden kehittämiseen ja EU:n Pohjoisen ulottuvuuden ohjelman hyödyntämiseen tässä suhteessa.
Miksi Venäjä hyvittäisi Suomea kauppapolitiikassa, kun kerran Suomi on ulkopoliittisesti harmaa osa EU:ia ja YK:a?
Bilateraalisuhteille ei ole Venäjän kannalta mitään käyttöä niin kauan kuin Suomen politiikan sisältö on puuttumattomuus ja venäläisten vapaamman liikkumisen vastustaminen Saksan oletetulla tuella EUssa.
Saksa on Venäjän koukussa ydinvoiman lopettamisensa ja maakaasun ostojensa vuoksi. Siksi Saksasta ei ole tulossa Venäjän vastaista kättä pidempää niin kuin SDP ja osa Kokoomuksesta toivoo.
Mitä kukaan on puhunut hyvittämisestä, vaan kahdenvälisestä, molempia osapuolia hyödyttävästä yhteistyöstä ja kaupankäynnistä. Emme kai tähän mitään "Saksan vastaista kättä pidempää tarvita", joka jo ilmaisuna on asiayhteyteen sopimaton. Turvallisuus- ja kauppapolitiikan sotkeminen tässä suhteessa on hölmöä, vaikka totta kai ne indikoivat keskenään.
Ei pidä istuttaa Niinistön ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä vääriin asiayhteyksiin, silloin kun puhutaan kahden valtion kaupallisten yhteyksien kehittämisestä.
Puhut menneen ajan termeillä. Bilateraali eli kahdenvälisyys ei todellakaan tarkoita enää samaa kuin 70-80 luvuilla.
Nykyään se on enemmän mahdollisuuksien löytämistä ja ovien avaamista yrityksille, joiden ponnisteluja valtiojohto voi omalta osaltaan edesauttaa. Valtion täytyy voida olla myös osin turvaavana voimavarana riskipitoisten kaupallisten hankkeiden käynnistämisessä.
Suomessa on osaamista ja yritystoimintaa, jolla on kysyntää Venäjällä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelma on mahdollisuus, joka voi tukea noita pyrkimyksiä. Se ei ole oikein milloinkaan kunnolla käynnistynyt. Pietarin hanke voisi olla merkittävä päänavaus tässä suhteessa.
1 1 > 2
Sanat eivät paljoa maksa, ellei ole kysymys asianajajasta tai copywriterista. Poliitikon sanat ovat melko ilmaista sisältötuotantoa.
Kun nyt Natoa kannattava Sauli Niinistö alkaa puhua Venäjän kaupasta niin vastuu kyllä alkaa kuulua kuulijalle tai lukijalle.
Niinistöllä, Itälällä ja Kataisella on ollut mahdollisuus käydä vieraisilla oppositioasemastakin Venäjällä Putinin puolueen luona, mikä on samalla tavalla kuin Yhdysvaltain republikaaninen puolue kokoomuksen veljespuolue.
Montako kertaa kokoomuksen puheenjohtajat ovat valmistelleet ministeriyttään käymällä Putinin puolueen luona kylässä?
Miksi Niinistö harhaanjohtaa suurta yleisöä kokoomusksen kiinnostuksesta Venäjän kauppaa ja kauppapolitiikkaa kohtaan? Kokoomuksen idelogiaan kuuluu myydä valtionyhtiöt kvartaalikapitalisteille, minkä jälkeen ei ole valtiolla oikeastaan minkäänlaista kauppapolitiikan välinettäkään suurille infrastruktuurihankkeille.
Oikeastaan kokoomuksen aseman suomalaisessa politiikasssa voi lukea RG:stä www.rg.ru .