Kaikki alkoi kun kävin 17-17 vuotiaana nuorena urheilijan alkuna lääkärissä polvivaivan vuoksi.
päälihousut piti tietysti riisua pois jotta lääkäri, ehkä sellainen nelikymppinen ja hyvännäkoöinenkin naishenkilö pääsi tutkimaan polveani. Olin aistivinani pientä pilkettä silmäkulmassa jo heti alusta alkaen enkä voinut estää paikkojen kovettumista. Tunsin häpeänsekaista nautintoa kun lääkäri vain tutki polvea rauhassa reakoimatta vilkaisua kummemmin tilanteeseen. Hän nousi sitten ylös penkiltään ja kuin vahingossa hipaisi kulliani hieman alkkareiden päältä hieman hymyillen. Sen ihmeempää ei tapahtunut mutta tilanne on jäänyt mieleeni fantasiana jonka haluaisn joskus toteuttaa ja aina naislääkärille mennessä tulee tapahtuma mieleen. Onko muilla tälläisiä kokemuksia.
päälihousut piti tietysti riisua pois jotta lääkäri, ehkä sellainen nelikymppinen ja hyvännäkoöinenkin naishenkilö pääsi tutkimaan polveani. Olin aistivinani pientä pilkettä silmäkulmassa jo heti alusta alkaen enkä voinut estää paikkojen kovettumista. Tunsin häpeänsekaista nautintoa kun lääkäri vain tutki polvea rauhassa reakoimatta vilkaisua kummemmin tilanteeseen. Hän nousi sitten ylös penkiltään ja kuin vahingossa hipaisi kulliani hieman alkkareiden päältä hieman hymyillen. Sen ihmeempää ei tapahtunut mutta tilanne on jäänyt mieleeni fantasiana jonka haluaisn joskus toteuttaa ja aina naislääkärille mennessä tulee tapahtuma mieleen. Onko muilla tälläisiä kokemuksia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.