Jokainen kai tietää, että huomenna alkaa se ennätyssuuri hirvijahtikausi, jota kestää koko loppusyksy.
Perse tuolla aijempana avauksessaan esitti, että nyt olis aika rikkoa nopeusrajoituksia, mutta minä annan aivan päinvastaisen neuvon.
Nimittäin, hirvikolareista aijon varoittaa.
Kun ajat pimeän aikana maaseututeillä, jossa musta ja märkä asfaltti vie auton valotehoista vähintään puolet pois ja jossa tiheikkö ulottuu aivan tien reunaan.
Tajuatko, ettet voi satasen vauhdista tämmöisellä tieosuudella väistää hirveä, vaikka olisit kuinka hyvä kuski ja itsevarmalla mentaliteetilla varustettu >>>minulle ei voi sattua mitään
Perse tuolla aijempana avauksessaan esitti, että nyt olis aika rikkoa nopeusrajoituksia, mutta minä annan aivan päinvastaisen neuvon.
Nimittäin, hirvikolareista aijon varoittaa.
Kun ajat pimeän aikana maaseututeillä, jossa musta ja märkä asfaltti vie auton valotehoista vähintään puolet pois ja jossa tiheikkö ulottuu aivan tien reunaan.
Tajuatko, ettet voi satasen vauhdista tämmöisellä tieosuudella väistää hirveä, vaikka olisit kuinka hyvä kuski ja itsevarmalla mentaliteetilla varustettu >>>minulle ei voi sattua mitään
Vastaukset 19
Vanhimmat
arvaapa vaan paljonko porukat välittää, vaikka kuinka järkevästi perusteltais moiset asiat.
Nythän sitä vasta pitää kovaa ajaakkin! Vähintään kaksinkertasta nopeutta niin jää kaksi kertaa pienempi aika tienpäällä, jolloin on kaksi kertaa pienempi riski ajaa hirvikolari!
Tollasten köröttelijöiden takia tulee ohitustilanteita ja niissä menetetään henkiä. Eli ei se mitään auta. Normaalisti jatketaan vaa niin kaikki menee hyvin. Ei oo paukkunnu tähänkää mennes ja jos paukkuu nii paska säkä. Ethän sä voi kotonakaa lukkojen takana olla ja pelätä pahaa maailmaa.
Viime vuonna kaikki ihmishengen menetyksiin johtaneet hirvikolarit sattuivat yli 100 km/h nopeusrajoitusalueilla, hirvivaara-alueilla nopeus täytyykin laskea paljon alle 80 km/h.
Jos auton nopeus on 90 kilometriä tunnissa, on hirveen törmäävän kuolemanriski jopa yhdeksänkertainen verrattuna 80 kahdeksaakymppiä ajavaan.
Harva autoilija on selvillä siitä, että hirven kyky havaitaa nopeasti liikkuva kohde on puutteellinen. Hirvi ei kykene havaitsemaan ajoneuvoa, jonka nopeus on suurempi kuin 60 kilometriä tunnissa. Hirvi ei siis välttäämättä ole lainkaan selvillä siitä, että se on kohtaamistilanteessa auton kanssa. Se ei etene silloin tien ylitykseen tyhmyyttään vaan luottavaisena siitä, että tien ylittäminen ei aiheuta sille itselleen vaaraa.
Voi taivahan taatto noita muita kommentteja.
Sinulla sentään järki juoksee.
En käsitä, miten välinpitämättömiä voidaan olla omasta hengestään ja kuinka se vauhti on vain kaiken A ja O liikenteessä.
Miksikähän ei luoteta virallisiin tutkimuksiin, vaan uskotaan mieluummin omaan kaikkivoipaisuuteen.
Joo, kyllä kuudenkympin vauhdissa ehtii toimia hyvin hirvi ja minä. Eihän porokaan hyppää eteen, kun ajelee sen ohi hiljaisella vauhdilla, mutta nopeaan vauhtiin se ei todella ehdi reagoida mitenkään.
Joku polliisi joskus sano, jotta jos ajaa hirvivaara-alueella 100kmh tahi yli, turha katella tienpenkkoja. Siinä vauhdissa ei sivulta tulevaa ehdi nähdä. Ja siinä vauhdissa eloonjääminen suorassa osumassa aikuisen hirven kanssa on ihme. Ainakin jos ajaa ns. normaalilla henkilöautolla.
Ittellä kaikki tilanteet, jossa hirvi on ollut ajoradalla auton edessä on sattuneet 50-70 kmh nopeudessa. Mutta perhana, oonpas hengissä. Että enpä haluais kokeilla samoja tilanteita satasen vauhdissa.
Mitäs porukak olis mieltä siitä, että niihin hirvimerkkeihin laitettais siihen varteen vaikka risti ain akun sillä osuudella tömähtää. Silloin varmaan kaasujalka nousis useammalla jos merkin vieressä olis toinen pylväs jo ristejä aluillaan...
Hirvet ammuttaisiin kaikki helvettiin! Tai siis hirven metsästys sallittaisiin suomessa täysin vapaaksi. Minä ainakin ampusin joka ikisen elukan pois tieltä tötterehtimästä!
Vaikka olen metsästäjä, niin silti koen, että useimmat hirvikolarit vältettäisiin jos hirvet saisi ampua "pois". Sukupuuttoonhan niitä ei saa suomesta kun on pitkä itäraja, mutta toki HELVETIN PALJON VÄHEMMÄKSI!
Joskus 1960 luvulla hirviä oli tosi vähän ja hyvin pärjättiin ilman niitäkin.
Samoin joutsenia oli tosi harvassa.
Ei meistä kukaan kaipaa ylettömiä määriä hirviä, karhuja ja joutsenia.
Ne kaikki ovat tarpeettomia otuksia.
Hirvet aiheuttaa liikenteelle niin paljon harmia, että yhdyn mielipiteeseesi ampua kaikki pois.
Joo ammutaan kaikki pois! Ammutaan myös peurat, koska nekin aiheuttavat kolareita ja porot tietenkin myös. Kun nyt sitten on riistaeläimet hävitetty, niin pitää ampua myös sudet, karhut ja ahmat, etteivät syö lampaita laitumilta ja koiria pihoilta.
Toisaalta yliajetut ketut, jänikset, supikoirat, oravat ja siilit ovat aika ikävän näköisiä tuolla teiden varsilla, joten nekin voisi saman tien ampua kaikki maisemaa pilaamasta. Aiheuttavathan nekin äkkijarrutuksia ja yllättäviä väistöliikkeitä jotka saattavat pahimmillaan johtaa ajoneuvon hallinnan menetykseen. Nyt pitäisi sitten hävittää myös ilvekset kun niiden saaliseläimet on jo tapettu.
Ja aina vituttaa kun lintu on paskinut vasta pestyn auton päälle. Nekin voisi samantien hävittää kaikki. Eivät sitten olisi levittämässä mitään tautejakaan, eikä tarvitsisi pelätä esim lintuinfluenssan leviämistä suomeen.
Sitten pitäisi vielä kaataa kaikki puut taajamista, ettei keväällä siitepöly ja syksyllä lehdet tuki raitisilmasuodatinta. Viheralueiden päälle voisi hyvin laittaa asfaltin. Näin saisimme paljon lisää parkkipaikkoja helpottamaan kaupunkien keskustojen pahaa pulaa pysäköintipaikosta. Allergikotkin varmasti kiittäisivät kun ei pujon, heinien ym. siitepöly olisi enää heikentämässä ilmanlaatua kesäisin.
Metsätaloutta pitäisi myös tehostaa optimoimalla kasvuolosuhteet hyötypuulajien kannalta mahdollisimman hyviksi. Kaikki kansallispuistot ja natura-alueet ja muut luonnonsuojelualeet pitäisi myös valjastaan paperiteollisuuden raaka-ainetuotantoon, ettei puuta tarvitsisi tuoda Venäjältä niin paljon kuin nykyään.
Moottoritieverkostoa pitäisi kasvattaa yhdistämään kaikki Suomen suurimmat kaupungit. Uusista moottoriteistä tosin pitäisi tehdä huomattavasti nykyistä suorempia ja mielellään kuusikaistaisia. Näin välimatkat lyhenisivät ja nopeusrajoitukset voitaisiin poistaa kokonaan. Siinä matka ajat lyhenisivät todella paljon, kun esim Oulusta Helsinkiin voisi ajaa suoraa tietä helposti yli 200km/h keskinopeudella. Kiireiset myyntiedustajat hyvillä autoilla saattaisivat päästä jopa 300km/h keskinopeuteen. Siinä ei kallista aikaa turhaan tuhlattaisi tien päällä.
Joten eiköhän laiteta pyörät pyörimään ja maan talous nousuun!
Siinäpä hyvä idea! Tuossa olisi ainesta liikenneministeriksi!
Samalla voisi rakentaa ne motarit kaupunkien keskustojen läpi, ettei tartte nysvätä liikennevaloissa
yletöntä määrää ihmisiä. Ammutaan ne kaikki pois.
joo.. ALOTETAANKO SINUSTA?
Autoilijat niitä kolareita aiheuttaa. Ammutaan ne!
Hirvikantahan suomessa olisi ollut ilman ihmisen toimia huomattavan paljon pienempi mitä se nyt on. Ihminen on tappanut hirven luonnollisia vihollisia ja alkanut säädellä kantaa metsästämällä. Ahneet metsästäjät ovat paisuttaneet kantaa huomattavasti ja nyt metsästäjäporukka on harvenemassa ja ukkoontumassa kannan kuitenkin ollessa huippusuuri.
Metsästyshän on ollut poliisien ja herrojen harrastus ennenvanhaan. Siitä kielii myös tajuttomat rangaistukset salametsästyksestä. Monesti kun puhutaan juurikin autoilusta metsätyskauden alussa, syyllistetään vain autoilijat ja käsketään ajamaan hitaasti, mutta tuo kolikon kääntöpuoli jätetään johdonmukaisesti kertomatta.
Kuinka monta muuta HARRASTUSTA löytyy, jolla vaarannetaan SIVULLISIA ihmishenkiä kuin hirvenmetsästys?
Jokunen vuosi sitten Suonenjoelta vähän Kuopioon päin, oli metsästysporukka ajanut hirven suoraan tielle. Onneksi olin vähän myöhässä tädin synttäreille mennessäni....muuten olisin ollut siinä samassa hässäkässä mukana.
Aika vaikeaa se taitaa nykyisinkin hirviporukkaan pääsy olla. Kyllä se on harvojen huvi edelleen. Ja mitä ukkoutumiseen tulee....tiedän yhden hyvin liki 9-kymppisen, joka parin viikon kuluttua kömpyää taas hirvimetsälle. Eli ukkoutunuttapa hyvinkin :)
http://aws.tt.utu.fi/julkaisut/viren20042.pdf