olen tässä haaveillut oikeustieteen opinnoista mutten onnistunut ensi yrittämällä vielä pääsemään sisälle yliopistoon. Eräs tuttavani opiskelee julkisoikeutta ja hänestä tulee kaiketi virkamies joka on aika samallaista laki tekstin lukemista kun oikiksessakin. muttei sinne päinkään :D
tietäsköhän joku paljonkos (hallinto)virkamiehillä on aloituspalkka ja keskipalkka noin suunnilleen ?
tietäsköhän joku paljonkos (hallinto)virkamiehillä on aloituspalkka ja keskipalkka noin suunnilleen ?
Vastaukset 17
Vanhimmat
pääsekkään jos ei sinun Äidin kielentaitosi ole ensikerralla pyrittäessä erillaista.
Joka saatanan kerta tänne tulee joku valopää valittamaan oikeinkirjoituksesta. Se on kuule ihan sama kuinka oikein tänne kirjoitetaan, kunhan siitä ideasta selvän saa.
qqq
HTM:ien aloituspalkat on usein tuossa 1800-2100e (siis julkisella sektorilla, OTK:t tienaavat paremmin).
Julkisoikeuden suurin ero oikiksen oikeustieteiden opintoihin on tulkintatapa. Oikiksessa perehdytään erityisesti oikeusprosessiin, julkisoikeudessa taas laillisuuden valvontaan.
no eipäs ole kovin kaksiset palkat virkamiehillä ainaskaan alussa. Mitäs luulette ihmiset
kannattaakohan lukea itteensä virkamiehiksi,
onkohan töitä odotettavissa tulevaisuudessa?
vai pitäisiköhän sittenki leveämmän leivän perässä vielä pyrkiä sinne oikikseen ala kun kiehtoo.
Julkisella puolella tutkinnolla ei ole merkitystä palkkauksen suhteen. Kelpoisuusvaatimuksissa usein edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja perehtyneisyyttä tehtävän toimialaan.
Yleensä on tehtäväkohtainen palkka ja tulospalkka osa, ei ole väliä onko yhteiskuntatieteellinen vai oikeustieteellinen tutkinto. Valtion ja kuntien hallinnosta jää paljon väkeä eläkkeelle lähitulevaisuudessa, sikäli työnsaanti mahdollisuudet on ihan hyvät. Julkisella puolella yksityistä pienempää palkkaa kompensoi eläke-edut, rauhallisempi työtahti ja melko turvallinen työpaikka. Vakinaisia on valtiolta ja kunnilta todella vaikea irtisanoa ilman alkoholismia tms.
Suomem valtiotieteilijöiden liiton työmarkkinatutkimusken mukaan jäsenistön keskipalkka on 3000€. Palkka nousee yleensä varsin nopeasti työvuosien edetessä. Nykyisin enenenevässä määrin yhteiskuntatieteelisten tutkintojen (YTM, VTM, HTM) osuus virkamiehistössä kasvaa oikeustieteellisten kustannuksella. Yhteiskuntatieteellisen tutkinnon suorittaneiden määrä on pikkuhiljaa kasvanut myös yksityisellä puolella. Pääosin em tutkinnon suorittaneet ovat kuitenkin julkisella puolella. Yksityisellä puolella palkka on yhteiskunnallisen tutkinnon suorittaneillakin selvästi julksista parempi.
että kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla on alkamassa/menossa hillitön säästökuuri. Vuoteen 2011 mennessä vain puolet eli n. 17500 valtion viroista saadaan täyttää. Vakituisia ei irtisanota, joten määraikaiset pois määräyksen päättyessä, vapautuvia vakituisia virkoja ei täytetä, uusia virkoja ei saada. Työnsaanti siis vaikeutuu, varsinkin uusilla jotka yleensä aloittavat määräaikaisina.
Tästä säästöstä suurin osa kohdistuu puolustusvoimien ja yliopistojen henkilöstöön, jotka ovat henkilöstömäärältään valtion suurimpia yksiköitä. Hallintovirkamihiä joista tässä puhutaan on oikeastaan se tietty tarvittava määrä ja niistä on paha lähteä vähentämään.
Samoin kannattaa muistaa se, että kunnallisella puolella kyllä edelleen on töitä. Valtiolla kyllä käytännössä "kaksi lähtee palkataan yksi"-politiikka, mutta se ei täysin toteudu. Sekin kannattaa muistaa, että HTM:iä koulutetaan Suomessa lopulta aika vähän (neljässä yliopistossa ja sitä hallintovirkamiesten kovinta ainetta hallintotiedettä vain kolmessa). Ja sisäänottomäärät eivät ole valtavan suurin (paitsi ehkä julkisoikeuden puolella).
Ja monet HTM:t työllistyvät muualle kuin julkiselle sektorille. Yhteiskunta/hallintotieteellisiä tutkintoja kyllä suositaan jonkin verran ohi OTK:iden hallintovirkoja täytettäessä, koska oikeustieteellinen ei anna hallintovalmiuksia juurikaan. Ja onhan se nyt aivan eri asia työskennellä esim. yleishallintovirkamiehenä esim. 70ov julkisoikeutta kuin 20ov hallinto-oikeutta.
Oikikseen hakea jos haluaa tehdä lakimiestyötä, mutta jos haluat hallintovirkamieheksi niin hae hallintotieteeseen tai julkisoikeuteen, ne tarjoavat parhaat kanavat siihen.
Pieneen kuntaan hakemaani HTM:lle soveltuvaan oli viimeksi noin 60 hakijaa, joiden joukossa oli jopa yli 50-vuotiaita hakijoita. Lyhyellä työkokemuksella en päässyt lähellekään haastattelua. Joihinkin hakemiini paikkoihin on ollut jopa satoja hakijoita. Viimemmäksi minut on syrjäyttänyt nuori sosionomi. Sosiologien, sosionomien ja psykologien työllisyystilanteet näyttävät ruusuisemmilta kuin omani.
Kunnista vapautuu suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle nimenomaan suorittavan tason työpaikkoja. Osa viroista jätetään täyttämättä. Lisäksi kuntien määrää kaavaillaan vähennettäväksi merkittävästi, joten noista harvoista vapautuvista paikoista on varmasti tulevaisuudessa nykyistä kovempi kilpailu. Yliopistosta valmistuu todella paljon väkeä nykyisin ja tulevina vuosina. Näiden lisäksi viroista kilpailee moni nykyinen pätkätyöläinen.
olen HM ja tällä hetkellä töissä kunnassa, mutta hakemassa ns."parempiin hommiin". Paljon on tullut haastatteluissa käytyä ja nollatuloksin, vaikka työkokemustakin on. Tilanne on kuitenkin hankala, todella paljon pieniinkin paikkoihin hakijoita ja kun näyttää että virkavalinnoissa ei aina olla edes kovin oikeudenmukaisia (vähemmällä kokemuksella valitut), hieman harmittaa. kun ajattelee tätä kuntien määrän radikaalia vähenemistä tulevaisuudessa, vähän mietityttää.
tsemppiä työnhakuun
tutkintoa.
Jos kiinnostaa oikeustiede, sitten voisit valita oikeusministerin ammatin. Ei sihen oikeustieteen tuntemusta tarvita ja kuten käytäntö, ministerit ovat yleensä ilman mitään korkeakoulun tutkintoa. Ja niillä, joilla se on, on kestänyt vaivaiset 10 vuotta, jotta tutkinto tulisi suoritettuksi.
Ainakin palkkaus on parempi kuin koulutettujen juristien!
Jos olet naishenkilö, sitten seksisuhteet pyörimään, jotta se maamme isoin paikka nyt tulisi. Kannattaa vielä olla jonkun "tuntetun" miehen miniä, ja ministeripaikka tulee. Viimeinen ministeri valittiin sen perusteella, vaikkapa hänelle ei mitään aavistustakaan ole oikeustieteestä, liikennestä ja viestinnästä, mutta ilmoitti, että on heti halukas käymään lakien kimppuun.
Karpela pääsi paikalle 3 miehen suosiolla- rakastajana ja nyt päättää asian tuntija yhdestä oikeustieteen keskeisestä alueesta kuten immatteriaalioikeudet.
Ei opiskeluja mihinkään Suomen valtion pyörittämiseen tarvita!
Jaakonsaari yritti yliopistolla lukea suomen kieltä, muttei äly riittänyt siihen, ja nyt absurdimaista kuin on, on Ylen hallituksessa päättämässä Ylen median toiminnasta. Hyvän palkkion saa siitäkin.
Jos eksyilee lukemaan tosiaan tuota julkisoikeutta niin mitähän olisi kannattavinta sitte lukea sivuaineena?
Ihan mielenkiintoiselta ala kyllä vaikuttaa...
Varsinkin psykologeista on pulaa. En suosittele alaa, jolla on vaarana jo nyt jäädä työttömäksi. Kun valmistuisit, noiden maisterien määrä olisi vielä nykyistäkin suurempi.
Joo noh psykologiksi voi pätevöityä vain lukemalla psykologiaa pääaineena.
Itse ehdottaisin juuri tuota sosiologiaa tai sitten ihan hallintotiedettä. Samoin kvantitatiivisten asioiden hallinnasta voi olla apua eli tilastotiede.