Eli olen hankkimassa lämminvesivaraajaa öljy/puu-kattilaani. Talossa vesikiertoinen patterilämmitys. Varaajan koko olisi 2kuutiota. Varaajaa ei kuitenkaan saa mahtumaan kattilan viereen vaan se on sijoitettava viereiseen huoneesee noin kolmen metrin päähän kattilasta. Mietinkin nyt tuota putkitusta että toimiiko varaaja pelkästään vapaakierrolla vai tarvitseeko erillisen kiertovesipumpun jotta vesi vaihtuu kattilassa ja varaajassa. Pattereiden putket lähtee kattilan päältä, ei varaajasta. Ja vilä toinen kysymys johon kaipaisin mielipidettä. Nyt kattilassani on 200 litran vesitila ja pieni kalvopaisunta säiliö. Kun vesitila varaajan myötä kasvaa 2200 litraan niin riittääkö että hankin isomman kalvopaisuntasäiliön vai täytyykö paisuntasäiliö olla vapaapaisuntamalli ja sijaita patteriverkoston yläpuolella.
Mielipiteitä mielipiteitä.
Talvi ja pakkaset tulee.
Mielipiteitä mielipiteitä.
Talvi ja pakkaset tulee.
Vastaukset 21
Vanhimmat
samalla järjestelmääsi suljetuksi? Järjestelmän vesi ei pääsis hapen kanssa tekemisiin, ainakaan niin paljon kuin avoimessa? Miten paksulla putkella kattilalta varaajaan?
No siis eikös tuo nyt ole suljettu kun on kalvopaisuntasäiliö? Varaajan myötä laittaisin vain isomman säiliön? Jos toimii niin.
Kyllä ilmanmuuta kannattaa laittaa suljettu järjestelmä jos vain malttaa ostaa sen isomman kalvopaisuntasäiliön, tässätapauksessa 200litrainen pitäisi riittää.
Paras ratkaisu varaajan kytkentään on termostaattinen latausventtiili kiertovesipumppu. Ja se patteriputkisto pitäisi kyllä varaajasta lähteä, luonnollisesti oman pumpun ja suntin kautta.
Mitä haittaa jos lähtee kattilasta. Kauhia putkityö edessä jos muutta varaajasta lähteväksi.
Silloin tarvitaan yleensä toinen pumppu (koska virtaussuunta on eri), jolla varaajan lämmön saa ladattua varaajasta takaisin kattilaan. Tällaiseenkin kytkentään on olemassa ihan automaattisia ohjauksia pumpuille. Oletan että häviötä syntyy enemmän, ja mielestäni tuo ei kyllä ole kovin hyvä systeemi. Yleensä patterikierto rakennetaan lähtemään varaajasta.
Latauspumppuun voi myös asentaa termostaatin joka pitää vain varaajan yläosan lämpimänä esim ö-poltinta käytettäessä. Näin puulämmölle on varaajassa aina tilaa, kun latauspumpun kytkee puita poltettaessa taas lataamaan koko varaajan.
Asiaasi on yksi hyvä mielipide:
-ota ihmeessä yhteys ammattimieheen! (LVI-suunnittelijaan).
Voi olla että kierto ei ole tarpeeksi voimakasta ilman kiertovesipumppua ja kattila alkaa kiehua turhan herkästi.
(ohjeita LVI suunnittelijaltani)
pumppu ja latausventtiili väliin.
isompi paisunta-astia (pakko laittaa).
patteriverkosto varaajasta (muuten ei varaajasta mitään hyötyä).
vaikka patteriverkostoon putket kattilasta, koska pieni kiertovesipumppu on kattilan ja varaajan välillä.
Niin minä ajattelinkin. Eli jos ei varaaja toimi vapaa kierrolla niin sitten toinen kiertopumppu kattilan ja varaajan väliin. Ja toinen pumppu kierrättää vettä pattereissa vanhaan malliin. Ja mietin että tulevaisuudessa öljyllä lämmitettäisiin suhteellisen vähän. Ehkä vain lomareissujen yms ajan. Niin olisiko silloin viisasta laittaa varaajan putket hanalla kiinni niin öljy lämmittäisi vain kattilan 200litraa vettä niin kuin nytkin ilman varaajaa.
puukattilalla ja suljettu järjestelmä. Huoneen toisessa nurkassa 3m3 varaaja. 2" putket vedetty kattilalta varajalle katon rajaa pitkin. Varaajan välissä latauspummpu ja -venttiili. Ehkä kannattas vielä miettiä termostaattiohjattua latauspumpun kytkentää, meinaan jos sattuu vahingossa unohtaa laittaa latauspumppu päälle.
Patteriverkostoon lähtee varaajalta ja Ouman-EH80 säätelee patteriverkkoon menevän veden lämpötilaa.
Laitoin muutama vuosi sitten naapurin vanhasta öljysäiliöstä kuution varaajan. Se on yhdistetty vapaakierrolla (2 tuuman putket) kattilaan, jonka yläosasta paisuntasäiliön liittymästä otin haaran varaajan yläosaan. Alapuolelta otin kattilan sähkövastuksen paikasta T-liittimellä putken varaajan alaosaan. Matkaa on noin metri. Yhdysputkissa on venttiilit molemmissa päissä.
Varaajan yläosassa on laippa, johon laitoin vanhan kuparikierukan käyttövedelle, joka siis ensin kiertää kattilan kierukassa ja sitten tässä varaajan kierukassa. Jos varaaja ei ole käytössä, niin venttiileillä eristän sen sekä patteriveden, että käyttöveden osalta.
Patterikierron voin ottaa sekä varaajan yläosasta tai kattilasta, venttileillä pelaan.
Homma toimii erittäin hyvin kun puuta voi polttaa huoletta talvella. Vapaakierto riittää hyvin ja varaaja on vähän ylempänä kuin kattila.
Tuo paisuntajuttu on kyllä asia erikseen. Koska varaaja ei ole minulla paineastia, niin ajattelin siihen avopaisuntaa. Kuitenkin olen käyttänyt sitä sillä entisellä kalvopaisunnalla, joka näyttää liian pieneltä. Paineen olen laskenut melko alas.
Itse tein putkityöt, kun lainasin jenkausvehkeet ja leikkurin. Jos olin teettänyt homman putkimiehillä ja siihen olisi lisätty kaiken laisia automaattivempaimia, niin luultavasti en oli tettänyt ollenkaan.
Joo. itse ajattelin minäkin tehdä putkityöt vaikka en mikään putkimies olekkaan. Ja on tässä kasaantunut kaiken laisia muitakin investointeja niin siksi ajattelin että jos saisi varaajan toimiman mahdollisimman yksinkertaisilla ja vähäisillä toimenpiteillä.
Vaikka pattereille lähtö pannusta ja varaajaan putket erikseen. Meillä ollut vuoden käytössä eikä mitään ongelmia. Pumpun ostin romikselta (5e. sähköpiuha mukana, että saa kytkeä virran pumppuun ja todeta toimivuus) ja sitä ohjaamaan termostaatti joka säädettäänn käynnistämään pumppu 80 asteessa. Kierron suunta pitää saada ehdottomasti muuttumaan purettaessa varaajaa (sen saa tehtyä 4 sululla ja parilla ylimääräisellä mutkalla). Muista viedä lämmin vesi varaajan yläosaan. Purettaessa käännetään virtauksen suunta ja lämmin vesi lähtee jälleen varaajan yläosasta kattilalle. Laitoin vielä termostaattiin perään kytkimen ja releen joka käänsi toiminnan päinvastaiseksi, eli purettaessa sama termostaatti säädetään 50 asteeseen ja kun kattilan lämpötila putoaa alle sen pumppu käynnistyy ja pumppaa varaajasta lämmintä pannuun.
Systeemin ainoa miinus on siinä,että naisväki ei osaa sitä käyttää. Kun toiminnan on oppinut niin ei kuitenkaan vaikeaa. = Lämmityksen jälkeen vain käynti pannuhuoneessa, 4 sulkua eri asentoon, termostaatin säätö 50:een ja kytkimestä pumpun ohjaus releen kautta. Kuulostaa hankalalta, mutta ei sitä ole.
Ainakaan meidän systeemi ei missään tapauksessa toimi vapaakierrolla. Kattila tuottaa sen verran lämpöä, että pitää saada äkkiä se siirtymään varaajaan. Muuten kiehuu kattilan vesi varmasti!
Kuinka paksut putket ovat kattilan ja varaajan välillä?
Kun rakensin omani, niin kaksituumaiset tuntuivat riittäviltä vapaa kiertoon ja niin todella on. En saa kattilaa kiehumaan.
Tuo varaajan purkaminen tapahtuu minulla siten, että patterikierto lähtee yläosasta ja siellä on myös kierukka.
Minullakin on muutaman venttiilin vuoksi tilanne se, että naisväki ei sitä tule ymmärtämään. Kuitenkin lämmityskauden aikana vempaimiin ei tarvitse koskea.
Tuli vielä mieleen nuo Oumannit ja muut sähköiset säätimet. Olen huomannut, että niissä tapahtui aiemmin usein shuntin jumittumista, jonka seurauksena säätimen mekanismi meni rikki.
Itse tekaisin säätimen isohkosta termostaattiventtiilistä, jossa on 5 metrin kapillaarin päässä tuntoelin ja säätö keittiössä. Pannuhuoneen puolella termostaatti on paluuputkessa pumpun jälkeen. Pumpun ja termostaatin välissä on hanalla säädettä yhteys lähtökiertoon. Hanalla voi säätää systeemin toiminnan sopivaksi. On toiminut hyvin yli 20 vuotta, on halpa ja menee epäkuntoon ilmeisesti vain maanjäristyksessä.
meidän järjestelmässä putkien paksuus vain tuuman kun tuntuivat niin kalliilta nuo paksummat. Voi tosiaan toimiakin vapaalla kierrolla jos putket pari tuumaiset. Onko varaaja ylempänä kuin kattila? Kuinka paljon?
Varaajan yläosa on noin 40 senttiä ylempänä kuin kattilan yläosa. Alaosa on noin 20 senttiä lattiasta.
Jos varaaja on korkeammalla kuin kattila, lämmittäessä varaaja kyllä latautuu mutta purettaessa lämpöä varaajasta kuumin yläosa ei tule alaspäin kattilalle, mutta jos varaajan yläosassa on lämminvesikierukka niin käyttöveden esilämmitys purkaa yläosan lämmön hyödyksi. Lämmin vesi kun on kevyempää.
Tärkeintähän on että lämpö siirtyy silloin kun otetaan täydet tehot pannusta. takaisin päin saa tulla hitaammin (siis purettaessa varaajaa). Siksi kuulostaisi hyvältä että varaaja olisi vähän ylempänä kuin kattila...???
Kalvopaisunta-astian(p-a) esipaine vaikuttaa myös p-a kokoon ja jos halutaan häiriötön toimivuus koko varaajan lämpötila-alueelle 20-100ast. p-a koko on 0.5 bar esipaineella 250 litraa. Jos talon vedenkorkeus 9m luokkaa niin esipaine 1bar. ja p-a koko lähes kaksinkertainen.
Varaavien järjestelmien p-a koon laskemisessa käytetään usein lämpötilaa 68-80astetta joka on riittämätön, käytännössä kuitenkin varaajan lämpö menee alle 30 ast. ja välillä voi jopa kiehahtaa, uusissa asennuksissa terminen varolaite rajaa ylimmän kattilan lämpötilan 97asteeseen.
Minulla putkimies yhdisti kattilan (termex 25 maxi) ja varaajan (Jämä alupakki 2000) 2" kuparilla toisiinsa. Varaaja ja kattila sijaitsevat eri huoneissa. Talon molemmat lämmityspiirit (lattia ja radiaattori) otetan kattilasta. Vapaakiertoisen etu tässä tilanteessa on se, että ei tartte laittaa kiertovesipumppua pyörittämään kattilan ja varaajan välistä vettä. Toistaiseksi toiminut, ei oo päässyt kiehumaan.