... ja melkein ensisilmäyksellä näin, että tuossa naisessa on jotain - eikä vain jotain vaan sellasta kauneutta, mitä en ollut ehkä koskaan ennen nähnyt... ja nyt kun oon vähän tutustunut (hän on työkaverini), huomasin olleeni oikeassa ja pidän hänestä todella paljon - aina vain enemmän! Mutta nyt kun haluaiasin tutustua häneen vähän paremmin - jotta tietäisin, onko hän oikeasti kiinnostunut minusta, olen törmännyt "etenemisongelmaan" sillä tämä herkän ja tarkkaavaisen oloinen nainen vaikuttaa vähän aralta tai ujolta mutta kuitenkin katseista päätellen (ja minkälaisista katseista!!!!!) kiinnostuneelta, enkä oikein tiedä, miten etenisin, etten tulisi kiirehtineeksi liiaksi (ettei hän vain säikähdä ja lähde karkuun tms.) mutta etten antaisi sitäkään kuvaa, ettei minua kiinnosta.
Mitä siis pitäisi tehdä - ja mistä tiedän, onko hän todella kiinnostunut minusta?
Olen kyllä ymmärtänyt katseista päätellen, että olisi, eikä katseet olleet mitään kevyttä flirttailua vaan sellasia katseita suoraan silmiin, että olin sulaa siihen paikkaan! No, oonhan kyllä jutellut hänen kanssaan pari kertaa viime päivinä, ja hän vaikuttaa hieman hermostuneelta tai aralta jutellessamme. Miten tämä pitäis tulkita? Kokeeko hän olonsa vaivautuneeksi (jos niin miksi?)? Vai onko se vain ujoutta tai arkuutta vai epävarmuutta omista tunteistaan vai jotain muuta?
Jos jollakin on kokemusta samanlaisista aivan mielettömän ihastuttavista kaurisnaisista, niin olis kiva kuulla, miten kannattaa edetä ja miten ei. Myöskin kaurisnaisilta itseltään olis kiva kuulla, miten miehen tässä tilanteessa olis viisainta toimia kun näyttäis, että jää on jo vähän rikottu mutta eteneminen vielä vaikeaa?
Mistä kaurisnaiset pitävät miehessä tai mitä he pelkäävät miesten olevan?
kaikki neuvot ovat arvokkaita! En mitenkään haluaisi loukata tai säikyttää tuota ihanaa naista, jollaista ei toista ole.
Mitä siis pitäisi tehdä - ja mistä tiedän, onko hän todella kiinnostunut minusta?
Olen kyllä ymmärtänyt katseista päätellen, että olisi, eikä katseet olleet mitään kevyttä flirttailua vaan sellasia katseita suoraan silmiin, että olin sulaa siihen paikkaan! No, oonhan kyllä jutellut hänen kanssaan pari kertaa viime päivinä, ja hän vaikuttaa hieman hermostuneelta tai aralta jutellessamme. Miten tämä pitäis tulkita? Kokeeko hän olonsa vaivautuneeksi (jos niin miksi?)? Vai onko se vain ujoutta tai arkuutta vai epävarmuutta omista tunteistaan vai jotain muuta?
Jos jollakin on kokemusta samanlaisista aivan mielettömän ihastuttavista kaurisnaisista, niin olis kiva kuulla, miten kannattaa edetä ja miten ei. Myöskin kaurisnaisilta itseltään olis kiva kuulla, miten miehen tässä tilanteessa olis viisainta toimia kun näyttäis, että jää on jo vähän rikottu mutta eteneminen vielä vaikeaa?
Mistä kaurisnaiset pitävät miehessä tai mitä he pelkäävät miesten olevan?
kaikki neuvot ovat arvokkaita! En mitenkään haluaisi loukata tai säikyttää tuota ihanaa naista, jollaista ei toista ole.
Vastaukset 39
Vanhimmat
kiinnostunut. Jos omalla työpaikallani on henkilö, joka on saanut kiinnostukseni heräämään, menee minulla ainakin pasmat totaalisesti sekaisin, kun ko. henkilö tulee juttelemaan.
Koska itse ainakin suhtaudun "vieraisiin" varautuneesti, luottamuksen syntyminen on minusta ainakin tärkeää. Rauhallisesti, mutta päättäväisesti ja tunnustellen... Käy vaikka ohi mennessäsi kertomassa vitsi, että saat kauriin vapautumaan...
tai muussa yhteisössä kaurisnainen kyllä nopsasti erottaa ne henkilöt, joitten kanssa ajatuksenjuoksu kulkee samaan suuntaan kuin itsellä ja ne, jotka tuntuvat osaavan lukea myös kaurisnaisen puheista rivien välit.
Eittämättä se johtaa siihen, että hän alkaa lukea eri tilanteissa silmillään kyseistä henkilöä ja tämä on ilman muuta muita työkavereita kiinnostavampi.
Olen itse just tätä silmillälukijatyyppiä, mutta en ole vapaana naisenakaan mitenkään hanakka aloittamaan työpaikkaromanssia. Olen tosi varautunut.
Mieli olisi kyllä joskus tehnyt, mutta olen nähnyt kovin monta kertaa, miten kurjiin tilanteisiin nämä ”työsuhteilut” ovat johtaneet.
Toivottavasti ”sinun kauriisi” on rohkeampi ja onnistut valloittamaan hänen sydämensä.
Kauris-nainen voi olla hyvin epävarma. Työ- tai opiskeluyhteisössä ei välttämättä kauriista ole jotenkin soveliasta aloittaa romansseja. Varsinkin kun kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen vielä mahdollisesti romanssin jälkeenkin. Tämä voi siis olla vähän huono maaperä suhteelle kauriin kanssa, mutta saattaa tietysti joskus onnistuakin.
Ihastua kauris voi ja riutua rakkaudessaan, muttei todennäköisesti mene silti katseita pidemmälle.
Kauris voi toivoa salaa, että toinen siltikin tekisi aloitteen.
Itse sinkkuna ollessani inhosin pidemmän päälle arvailua siitä, tykkäsiköhän toinen vai ei. Sitä pähkäili ja ajatteli, että mies tulee kyllä pyytämään vaikka kahville tai soittaa jos on tosiaan minusta kiinnostunut.
Eli kaurisnainen on todella huono ja arka tekemään itse aloitteita!
Hirvittävä nolatuksi tulemisen pelko sen aiheuttaa.
Kauriin lopullisen jään sulattamiseen tarvitaan kärsivällisyyttä.
Kaurisnaisen täytyy saada huomata, että olet tosissasi.
Hän voi olla aluksi hyvinkin hiljainen ja hermostunut, mutta kun tietyn pisteen yli olette päässeet, hän rentoutuu ja on lopulta oma itsensä. Luonnollisena itsenään kauris ei nimittäin ole lainkaan hiljainen.
Se ei tosin tapahdu välttämättä vielä yhdessä tai kahdessa päivässä :)
Hyvä viini voi vähän auttaa alussa asiaa.
Se että olet nähnyt hänen sinua katselevan pidempään, on kyllä mahdollinen merkki kiinnostuksesta.
Pyydä vain kahdenkesken häntä reilusti syömään/kahville mielellään työreviirin ulkopuolelle. Hän saattaa lähteä. Mutta älä odota vielä ensi treffeistä mitään sensaatiota.
Onnea ja kärsivällisyyttä naiskauriin metsästykseen, sillä sitä tarvitaan! :)
kuulostaa, ..eikä vain vähän. -itsekin kauris N-
Kaikki mitä tuossa aikaisemmin kaurisnaiseet ovat kirjoitelleet, pitää minunkin kohdalla paikkaansa.
Pidän siitä, että mies tosiaan tekee sen aloitteen ja huomioi minua kaikin tavoin, huomio voi olla pieniä helliä kosketuksia. Minusta on mukavaa saada esim. pieniä lahjoja. Silloin kun saan tarpeeksi huomiota, elän vain miestäni varten. Ketään muita ei mahdu mun elämään.
Hmmm... itselleni kyllä riittää ihan normaali huomio, eli en kaipaa mitään ylimääräisiä lahjoja siihen. Tai huomiota yli äyräiden. Tieto siitä, että toinen välittää riittää.
mä taas kauris naisena olen joskus ajatellu et halun jonkun työpaikkaromanssin..;) vaihtelua vähän työhön.:) mutta ite en kyllä alotetta uskaltais tehä. musta se ois vaan kivaa jos joku hyvännäkönen mies tulis juttelee mulle yms!!:) voisin olla kyllä ekaks vähän vaivaantunu/ujo mut sit ku vähän tutustuu ja toinen osoittaa kiinostusta ni siitä se sit lähtee...:) mut mää vaikka olen kauris ni en ole koskaan pysyny työpaikalla kovinkaan kauaa.. ei oo vaan tullu sellasta työtä eteen et ois huvittanu olla siel kaemmin.
Hei sinä kaurusnaisesta kiinnostunut. Ennen kuin alat rakennella pilvilinnoja kaurisnaisen kanssa, varmista että hän on vapaa, sillä kaurisnainen on erittäin uskollinen ja vaikka kiinnostusta löytyisi sinua kohtaan, kaurisnainen tuskin lähtee petoksen tielle.
Jos tuo kompastuskivi on poistettu, niin sinun täytyy yllättää kauris jollain poikkeavalla pyynnöllä. Lähdetkö kahville on tietysti ihan hyvä, mutta jokin omaperäisempi tehoaa paremmin, vaikkapa anna levy kuunneltavaksi ja sano, että ajattelit hänen pitävän siitä.
Todennäköisesti pitää jo sen takia, että olet huomioinnut hänet ja paljastanut itsestäsi hänelle jotain. Kauris on luottamuksen arvoinen. Karkeudesta kauris ei pidä, eikä turhanaikaisesta machoilusta, vaan tasavertaisuudesta eli kunnioita kauriin älyä. Kauriilla on erikoinen huumorintaju, joka yllätykseksesi pulpahtaa pintaan kun tunnet hänet paremmin. Toivotan onnea meidän kauriisiin ihastuneille, se on palkitsevaa.
hah,hah vai ei kaurisnainen petä? joo en sano mitään..
Olen varmaankin väärässä, mutta mistä johtuu, tunnen useamman kauris naisen ja kaikissa heissä tämä sama piirre..eivät ole keskipisteenä, ujoja tekemään aloitteita mutta kevytkenkäisiä jos joku vaan sattuu vonkaamaan niin ei osata sanoa vaikka vonkaaja ei niin omaa makua olisikaan?
Puhu vaan omasta puolestasi Janette.. Itse en koskaan pettäisi, koska en ole pettäjäluonne ja kaurisnainenpa hyvinkin.
Sitoutunut kauris on perinteisesti uskollisinpia merkkejä, siitä ei päästä mihinkään, mutta kuten on niin monesti todistettu, poikkeus vahvistaa aina säännön! Eli poikkeuksiakin löytyy, mutta se ei olekaan sitten kaurisnaiselle tyypillinen piirre. Makelle: Harmi jos olet tavannut pettävän naisen.
pois vaan. Saattaisi...
"kevytkenkäisiä jos joku vaan sattuu vonkaamaan niin ei osata sanoa vaikka vonkaaja ei niin omaa makua olisikaan"
Sanoisin, että riippuu ihmisestä. Ei merkistä. Eikä voi yleistää. ..tosin ethän sitä tehnytkään..kai
Hiljaisessa vedessä ne kalatkin kutevat. Kaurisnainen pitää rohkeasta miehestä, joka ei turhia löpise vaan tarttuu toimeen tyynesti mutta päättäväisesti. Kaurisnainen haluaa, että mies tekee aloitteen vain viemällä hänet mukaansa pelkäämättä.
jep sen olen huomannut ..kaurisnaisen voi vain poimia
Öh..minä en tietenkään tiedä, mitä sinulle on tapahtunut. Sydänsurut eivät ole koskaan helppoja. ..mutta että "kaurisnaisen voi vain poimia", ei voi yleistää. Jos ei halua tulla poimituksi, ei se silloin onnistu.
Minä ainakin voin toimia itsekin..harmi vain, että se voi johtaa sähläämiseen. ..yleensä ne, jotka tuosta noin tekevät aloitteen, eli melko aktiivinen lähestyminen, eivät päde kaikkiin. Eivätkä toimi kaikkiin.
Ehkä en kuulu niihin rohkeampiin merkkeihin noin yleensä, mutta se, että olen aika kiltti, ei tosiaan tarkoita sitä, että suostuisin mihinkään, mitä en itse halua.
Tunnen useamman kaurisnaisen, jokainen hiljainen luonne,ns seinäriepuja ja jokainen poimittavissa
poimittavuus on varmaan helpottavaa sinulle, joka omaat niin huonon itsetunnon, että kirjoitat nimesikin pienellä...
Voi Mika! Sinulla väärät luulot. Kaurisnainen on kartassa ns. johtava ja maskuliininen merkki eikä ole todellakaan "poimittavissa" mikäli hän ei itse tahdo! Katsos se piirre meissä kaurisnaisissa on, että olemme aika vaativia kumppanin suhteen. Emme ole kevytkenkäisiä naisia.
Miehen tulee olla sellainen, jonka kanssa voisi ajatella viettää jopa koko loppuelämänsä. Ei yhtään vähempää.
Kyllä tämäkin kauris on antanut rukkaset monelle yrittäjälle jos ei ole ollut kiinnostusta!
Olet mitä ilmeisemmin sulattanut jo kyseisen kaurisnaisen sydämen. Kaurisnainen ei "tuhlaa" aikaansa tapauksiin, joissa ei näe minkäänlaista tulevaisuutta. Hän ilmaisee itseään hyvinkin suoraan (katseet!!), mutta haluaa kuitenkin aina säilyttää omat kasvonsa. Sen takia saatat kuvitella kohtaavasi "etenemisongelmia"..Kaurisnainen kun haluaa olla ehdottoman varma sinun aikeistasi ennen kuin paljastaa omat korttinsa.
Analysointisi kaurisnaisesta suorastaan kosketti minua :)) Olet hyvin kartalla..tuo arkuus on ujoutta ja häviää ajan myötä. Kaurisnainen on puhdas haaveilija ja pelkää aina paljastavansa omilla eleillään liikaa..Mutta tämä on vain puhdas puolustautumiskeino pettymyksien varalta. Kaurisnainen rentoutuu viimeistään siinä vaiheesa kun hänelle selviää sinun olevasi tosissasi hänen suhteen. Äläkä suotta pelkää kyseisen kaurisnaisen pakenemista. Uskon ja tiedän ettei hän karkaa minnekään..Omaa kiinnostustasi voit korostaa pienillä kaurisnaiseen kohdistuvilla eleillä, mikä pönkittää kaurisnaisen ajoittain heikohkoa itsetuntoa.
Mitäkö kaurisnainen miehessä arvostaa? Rehtiyttä, rehellisyyttä, elämänkokemusta, viisautta, avoimuutta ym. ym. ym. Kauris on ns. vanha sielu, joka voi näin ollen usein tuntea vetoa itseään vanhempiin miehiin, joilta löytyy kauriin kaipaamaa elämänkokemusta. Nuorekas ulkokuori on plussaa..
Jos olisin sinun mielitiettysi, olisin enemmän kuin onnellinen tarkkaavaisista havainnoistasi häntä koskien. Tee siis palvelus ja lähesty häntä. Hän vastaa tunteisiisi! Jos ei muuten, niin kukkasin :))
Paljon tuttua tekstissäsi.. Moni kuvaus sopii tähänkin kauriiseen.
Ehheh.. "Kauris on ns. vanha sielu, joka voi näin ollen usein tuntea vetoa itseään vanhempiin miehiin, joilta löytyy kauriin kaipaamaa elämänkokemusta. Nuorekas ulkokuori on plussaa.."
Eihän tuota voisi muutenkaan yleistää kaikkiin, ja "oma tapaukseni" todistaa tuon vääräksi.. Entäs itseään nuorempiin? Tosin..on myönnettävä, että ajattelin häntä vain vähän nuoremmaksi, kuin mitä itse olen. Mutta tuo kypsyys, tai se, että on vähän aikuisemman oloinen, ..se on totta kyllä.
Kiitokset kaikille todella hyvistä kommenteista!
Enpä todella odottanut näin vilkasta keskustelua tästä aiheesta. Mutta monet teistä ovat tuoneet esille hyviä näkökulmia ja vinkkejäkin. Olen samaa mieltä ettei kaikkea voi selittää tähtikuvioilla mutta olen varma, että _jotain_ siinä naisessa on sellasta mitä ei oo monessa ja sellastakin mikä sopii tosi hyvin yksiin näiden kirjotusten kanssa - mutta ei kuitenkaan se että hän ois jotenkin helppo nainen tai kevytkenkäinen! Sellasta kuvaa en ole saanut, päinvastoin ja onneksi! Mutta en ala yleistämään kehenkään toiseen.
Hienoa oli myös lukea kaurisnaisten itsensä kommentteja - ja erityiskiitos sinulle "myöskin kaurisnainen" - sanot ja näet asiat tosi kauniisti! - oiskin hauska kuulla lisää ajatuksiasi tästä asiasta, jos vain ehdit kommentoida? : ) - olen tosi pitkälle samaa mieltä kanssasi tai ainakin oon saanut just tollasen käsityksen tilanteesta että molemmat on huomanneet toisensa mut ehkä hän haluaa tosiaan säilyttää kasvonsa kaikkien muiden silmissä, etenee varovaisesti eikä ota isoja riskejä tällasissa asioissa.
Juttelimme kerran tämän kaurisnaisen kanssa huumorilla ja kun heitin jotain ympäripyöreää monella tavalla ymmärrettävää (ei kuitenkaan mitään perinteistä kaksimielistä!), niin eikös hän senkin ymmärtänyt aivan kuin minä ja vielä heitti aika hyvää huumoria siihen jatkoksi... ei oo oikeestaan epäilystä etteikö välillämme ois jotain mutta sitten taas välillä hän on tosi etäinen tai kylmän oloinen mut oon funtsinut että se vois johtua ehkä seurasta. Hänellä kun on sellasia työkavereita joiden seurasta en oikeestaan isommin piittaa, ehkä jotenkin kylmiä ja tylyjä naisia (ei pahalla mutta...). Jotenkin tuntuis, että kun hänet näkee ilman näitä kavereita, kaikki on okei mutta jos nää leidit on lähellä tai kohta tulossa paikalle, on ilma aika kylmää. Ehkä tää on sitä kasvojen menettämisen pelkoa kun seuralaiset on aika jäätäviä (ei kaikki, mutta pari sellasta siellä on).
Pitäiskin ehkä saada hänet pois siitä ympäristöstä ja ehkä just pyytää hänet jonnekin kahville? - sitähän täälläkin on ehdotettu. Vois olla helpompaa jutskailla kun ei ois se jäykkä ja ennakkoluulonen ympäristö kuulemassa kaikkea.
Mutta osaiskohan "myöskin kaurisnainen" tai muut sanoa millasia eleitä häneen vois kohdistaa muutakin kuin kukkasia - ettei ois liian suorasukaista tai ahdistavaa, kun tarkotus ois kuitenkin olla huomaavainen eikä tyrkky?
Kiitokset kaikille vielä kerran kommenteista - ja keskusteluhan ei ole päättynyt! : )
Parahin sarwipää,
Lämpimät kiitokset sanoistasi. Harvoin kohtaa sinun kaltaisia kohteliaita ja itseään kauniisti ilmaisevia miehiä.
Osuvat sanani johtunevat siitä, että olen itsekin samassa tilanteessa tällä hetkellä. Sanani ovat siis suoraa kertausta omasta elämästäni. Olisin voinut lyödä pääni pantiksi, että olet täsmälleen "se" ihminen minun työpaikaltani, mutta horoskooppimerkkisi todisti jo ettei näin ole, harmi :)) Muutamana päivänä ehdin jo tätä asiaa miettiä. Tosiasiassa hiukan jo haaveilinkin että näin olisi, koska kaurishan on täysin parantumaton haaveilija ja romantikko. Valitettavan usein kylmä maailma tekee kauriin unelmat tyhjiksi..
Ihastumiseen palatakseni..Kun puhutaan työpaikkaihastuksesta on parasta edetä todella hi-taas-ti. Ilmiselvästi teidän välillä kipinöi, kuten itsellänikin, mutta työympäristö tekee selkeät vihjailut mahdottomiksi. Onneksi on siis katseet..Itse ainakin pelkään tilannetta, missä saattaisi olla hipaus romantiikkaa mukana (enkä todellakaan tarkoita tällä mitään seksileikkejä työpaikalla..). Kuka tahansa voi tulla hetkellä millä hyvänsä samaan paikkaan. Pelkästään olemukseni paljastaisi varmasti mitä on tekeillä (poskien puna, hämillinen olemus ym..). Ehkä sinunkin kaurisnaisesi pelkää paljastavan olemuksellaan työkavereilleen teidän välillänne olevan muutakin kuin pelkkää työkaveruutta?
"Onpa hän saattanut joskus viivähtää kuin muuten vain lähistöllä juttelemassa jonkun muun kanssa.." Teen itse juuri tuota samaa, että täsmää! Mitäpä jos työpäivän luonnollisena jatkona joku päivä kävelisitte yhtä matkaa pois työpaikalta ja matkalla kysyisit maistuisiko hänelle kupillinen kahvia tai kenties haluaisiko hän lähteä syömään jotain..Älä suotta pelkää olevasi tyrkky. Tuossa tilanteessa on vähintäänkin kohtuullista tehdä ele sinun puoleltasi. Kaurisnainen on kuitenkin jo osoittanut kiinnostuksensa. Muista kohteliaat tavat. Omassa tapauksessani minut sulatti täysin herrasmiehen elkeet, takin ojentaminen ja pukeminen, oven avaaminen, drinkin tarjoaminen ja ne KATSEET. Voi ihme, miten voi yhtenä iltana tajuta että ihminen, jota näkee normaalisti vain työpaikalla onkin siviilissä niin vastustamaton! Voin edelleenkin tuntea väristyksen selkäpiissäni miettiessäni hänen katseitaan ja vaivihkaisia kosketuksia.
Kommentoisin vielä tuota "järki-ihminen" -asiaa, kun se on juuri sen ydin kauriin luonteessa. Järki tulee AINA ennen tunteita. Kauriin on vaikeaa päästää itseään vapaaksi kaikenlaisista taakoista ja velvotteista. Kauris on kunnianhimoinen ja suhtautuu työhönsä (tai harrastukseensa) intohimoisesti. Kauris heittäytyy vapaalle vasta kun kaikki asiat ovat hänen mielestään ojennuksessa. Tähän liittyy läheisesti myös tuo kontrolloimisen tarve. Kaiken pitäisi mennä suurin piirtein kauriin tahdon mukaan..Itse ainakin sorrun usein näihin paheisiin.
Yhteenvetona voi siis sanoa, että kauris on kylmän järkevä ja rauhallinen, mutta näiden vastapainoksi kauriin sisällä asuu haaveilija ja romantikko, joka pääsee harvoin täysin valloilleen, koska asiallisuus pitää säilyä kauriilla tilanteessa kuin tilanteessa. Saadessasi kaurisnaisen täyden huomion, voin taata että sitä et kadu. Joku jo ehdottikin muutamaa lasillista viiniä, yhdyn näihin sanoihin! Parasta olisi tietysti vasten viikonloppua, koska silloin varmaan parhaiten irrottautuu työasioista (ellei työskentele myös viikonloppuisin..).
Tässä muutamia näkökulmia. Toivottavasti näistä oli apua. Seurailen keskustelua mielenkiinnolla, koska löydän itseäni useista kommenteista tähän asiaan liittyen.
todella mukava lukea tarinaasi,koska olemme aika samanlaisessa tilanteessa - itsekin elättelin jo hiukan toiveita, että jos vaikka olisit hän mutta et sitten ollutkaan... mutta eihän se mitään - toisaalta ehkä harmi mutta toisaalta voidaanhan me ehkä näinkin auttaa toisiamme! : )
Ainakin mukava lukea miellytävän ja fiksun ihmisin näkemyksiä näinkin tutusta tilanteesta ja asiasta! Mutta älähän kuitenkaan luovu unelmista - niitä on kaikilla ja se on vain hienoa - tavoitteita pitääkin olla ja osa niistä kuitenkin toteutuu! Toivottavasti sullekin ne mukavimmat sattuis toteutumaan...
Oon siinä suhteessa ihan samanlaisessa tilanteessa että ympäristö täälläkin tekee tosiaan suorat vihjailut täysin mahdottomiksi - siinä menettäis heti kasvonsa ja kaikki ympärillä olijat olis heti tietävinään asioista "kaiken". Ja varmasti se minunkin ihailemani kaurisnainen varoo paljastamasta liikaa omille työkavereilleen -ja ehkä se on toisaalta ihan hyvä - itsekin haluisin pitää tän vain omana ja hänen tietonaan. Mutta ne katseet... vaikka aika harvoin niitä on lopulta nähnyt niin ei niitä kyllä osaa tulkita kuin yhdellä tavalla ja kylmät väreethän siinä tulee ja kaikki muu ympärillä unohtuu kun sellasen katseen saa... jotenkin vaan tuntuu ihmeelliseltä, jos ei muka kukaan muu mies ois huomannut häntä!
Sellanen huomio vielä ois että kun vaikuttaa että tämä kaurisneitonen haluaa välillä olla omissa oloissaan niin pelkääkö hän myös että tulis edenneeksi liian nopeasti ja haluaa jotenkin katsoa rauhassa että tunteeko jotain? Ja toinen ehkä vielä tärkeempi kysymys, että onk o välillä ihan hyväkin pitää taukoa, että ei ihan joka päivä pyri olemaan hänen kanssaan "väkisin" tekemisissä - vai kylmeneekö kaurisneito heti ja ajattelee, että jos ei minua näy kahteen päivään, olen menettänyt kiinnostukseni? Vai onkohan hänellä sellasta kärsivällisyyttä (ehkä kärsivällisyys ei ole oikea sana kuvaamaan tätä asiaa?) - ei kai ne tunteet ihan yhtäkkiä sentään voi sammua? Ja käykö jossain vaiheessa niin, että jos en koko ajan ole se aktiivinen osapuoli, niin hänkin joskus hakeutuisi seuraani ilman että olisin itse tuonut itseni johonkin näkyville? Kaikenlaista sitä joutuukin aikuinen mies miettimään... : ) mutta mielellään näitä kuitenkin oikeasti miettii!
Tsemiä sinullekin, myöskin kaurisnainen!
Kaurisnainen tosiaankin tarvitsee välillä "omaa" tilaa ympärilleen, jolloin on aika miettiä mihin suuntaan tilanne etenee. Työympäristössä tuo on aika luonnollistakin, koska ajatusten pitää sivuta välillä muutakin kuin henkilökohtaisia asioita. Jos keskittyy vain ja ainoastaan flirttailuun, voi työnteko jäädä toissijaiseksi, mikä ei ole lainkaan kauriille ominaista!
Pohdintaasi tuohon "kylmenemiseen" liittyen..Älä pidä turhia taukoja yhteydenpidossa. Minä ainakin otan hiukan itseeni, jos yhteydenpito ei ole säännöllistä. Parin päivän tauot herättää kysymyksiä, että onko kaurisnaisen vetovoima laantumassa..Kauriin kanssa ei kannata leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa, koska siinä sinä tulet häviämään! Ole aktiivisesti aloitteentekijä, koska kaurisnaisella harvemmin löytyy rohkeutta siihen, siinähän voi menettää vaikka kasvonsa jos saa pakit..
Itse ainakin hakeudun toisinaan ihastukseni seuraan, mutta erittäin harkitusti, koska en halua herättää minkäänlaisia epäilyksiä työtovereideni keskuudessa. Olen tullut tässä asiassa ihan vainoharhaisen varovaiseksi. Pelkään ilmeiden ja eleideni paljastavan asioiden todellisen laidan. Emme tosin tapaakaan kuin n. viikon verran kuukaudessa eriävistä työajoistamme johtuen, mutta pidämme aktiivisesti yhteyttä sähköpostitse.
Ehkä tekin voisitte kommunikoida sähköpostin välityksellä? Kirjoittamalla uskaltaa/kehtaa tuoda paremmin tunteitaan esille..
lämpimät kiitokset jälleen "myöskin kaurisnainen" - mihin joutuisinkaan ilman näkemyksiäsi kauriin ajatuksista!
Ehdin jo hiukan noudattaakin neuvojasi eli yritin ottaa yhteyttä häneen - hienovaraisesti nytkin ja "puhtaasti työasioissa" tietenkin. Nyt ei ketään muuta ollut edes mukana mutta mikä olikaan kaurisneitosen suhtautuminen läsnäolooni... miten sen nyt hienovaraisesti sanoo, ehkä kiireisen oloinen välttely kuvaa tuota tilannetta parhaiten, vaikka puhuin vain työasioista. Jotain siis meni pieleen ja pahasti?? En parhaalla tahdollanikaan ole kyllä voinut häntä mitenkään loukata joten hän on joko laittanut rankasti peruutusvaihteen päälle tai sitten on menossa jokin omien ajatusten selvittely jossa allekirjoittanut läsnäolollaan vain sotkee asioita. Mutta vahvasti sain sen vaikutelman, että kaurisneitonen halusi nyt vältellä minua. Ei hän mitenkään epäkohtelias ollut - ennemmin sain sen kuvan, että aiheutin lieveän paniikin, jonka lievyydestä en ole edes ihan varma...
Kunpa pääsisin jotenkin kaurisneitosen pään sisään ja tietäisin, mistä on kysymys - kaikista ikävintä on se, että nyt tuntuu, kuin olisin jotenkin aiheuttanut hänelle turvattoman fiiliksen - hyvät neuvot olis siis todella arvokkaita!
Niin ,olen tuon sähköpostin suhteen täysin samaa mieltä - ja siinä lisäksi saa vältettyä väärinkäsitykset kun voi rauhassa jutella omia juttujaan eikä kukaan muu ole katsomassa. Mutta onko epäkorrektia lähettää hänelle sähköpostia nyt jos sitä ei ole koskaan aiemmin kumpikaan tehnyt? Painaako siinä taas tahattomasti paniikkinappulasta vai voisko sillä tavalla jopa pelastaa tilanteen? Vai olisiko parempi odotella rauhassa pari päivää ja katsoa mitä tapahtuu. Mieluiten tietenkin kirjottaisin heti ja oikaisisin mahdolliset väärinkäsitykset heti ettei hän vain vuokseni elä ahdistuksessa tms. ehkä joku ystävällinen ja lyhyt viesti vois vaikuttaa ilmapiiriin vapauttavasti vaikka ei siinä oikein mitään sanoisikaan vai meneekö vaikutus juuri päinvastoin?
Pitäisi varmaan esittää kysymys käänteisesti: jos kaurisneitonen olisi tullut sille kannalle, ettei hän halua olla kanssani nyt eikä koskaan missään tekemisissä, miten hän se mahtaisi osoittaa? Olisiko hän silloin tyly ja kylmä vai yrittäisikö edelleen olla ystävällinen mutta tuntisi vain olonsa vaikeaksi kun ei uskalla sanoa suoraan, että ei kiinnosta...?
No, nytpä taitaa sitten ainakin kaksi sarvipäätä olla tämän asian kanssa ihmeissään...
Kaurisnaisella on ollut varmaankin mielenmyllerrys käynnissä..Olisiko hänelle kenties tapahtunut jotain viikonlopun aikana mikä sekoittaa hänen ajatuksiaan?? Tai sitten tilanne on päinvastoin..Yllätit hänet ajattelemasta sinua! Tällöin ainakin minä saan kuvaamasi kaltaisen reaktion.
Neuvoisin nyt odottamaan ainakin huomiseen. Katso huomenna uudelleen mikä on tilanne ja jos vaikuttaa enempi lupaavalta, niin tee siirtosi vasta sitten..Toivotaan, että kaurisnaisesi eleet ovat pelkästään ujoutta..Tsemppiä!
kiitos kun vastasit näin nopeasti! Olet varmasti oikeassa - hän vaikuttaa niin herkältä ja omalla tavallaan ujolta että jokin mielenmyllerrys hänellä voisi olla menossa mutta enhän voi koskaan olla varma... en kyllä usko että viikonloppuna ois mitään kummallista tapahtunut ellei sitten ole jutellut jonkun muun kanssa tai joku muu hänelle tästä asiasta- jos joku on vaikka huomannut meidän katseet...?
mutta oisko sitten niin että ois ollut parempi kun en ois tänään sanonut hänelle mitään? - eihän sekään oikein tunnu normaalilta tai kivalta käytökseltä, sittenhän minut oisi voinut tulkita vaikka niin että ei kiinnosta. Mutta mikähän ois jotain sellasta mikä rauhottaisi kauriin mielen? Jos huomenna uskallan hänet edes nähdä tai sanoa vaikka yhden sanan niin, ehkä hän saattais vähän rauhoittua tai tuntea olonsa "turvallisemmaksi"?
täällä on meneillään...Itse olin tuossa n. vuosi sitten ihan koukussa kaurismieheen ja mietiskelin samoin hänen tunteitaan ja ajatuksiaan. Välillä hermostuin ja annoin periksi, välillä jatkoin huolimatta hänen sulkeutuneisuudestaan. Hän tahtoi pitää yhteyttä, muttei koskaan tehnyt sitä oma-aloitteisesti. En ole vieläkään täysin kuivilla siitä jutusta, mutta en jaksa enää vaivata päätäni yhtä paljoa hänen mielenliikkeillään. Pidämme edelleen yhteyttä silloin tällöin, mutten edelleenkään tiedä hänen tunteistaan/ajatuksistaan juuri mitään. Jännite välillämme on olemassa, mutta annan jutun mennä omalla painollaan. Olen itse kalat, joskin vesimiestä kartallani on paljon, nousumerkiltäni olen leijona.
Ei epäilystäkään. Katse on kaurisnaiselle turvallinen tapa osoittaa kiinnostusta, hän ei helposti lähde tekemään aloitetta. Käytän itse usein samaa taktiikkaa. Ujoutta se kaiketi on. Eli rohkeasti vaan pyytämään vaikka illalliselle. :)
Ensinnäkin ihna pakko kommentoida tähän kaurisnaisiin pettyneeseen herraan: Kyllä,olen kauris itsekin,lojaali ja uskollinen.Mutta niin on myös (tässä vaiheessa jo entinen) hyvä ystävänikin,jolla ei moraalista ole tietoakaan.Tämän selitän sillä horoskooppiin katsoen,että hän on loppuvuoden ja minä itse alkuvuoden kauris.Mutta niinhän se on,ei horoskooppi ole selitys.
Ja sitten aiheeseen: Olen huomannut lähipiirissäni monen kauriin kärsivän sitoutumiskammosta.Itsekin sen kanssa kamppailleena voisin todeta,että aloite ja suhteeseen hyppääminen ovat vaikeita asioita!
Aloitteen tekemiseen liittyy mahdollinen torjutuksi tuleminen,nolostuminen.Eikä kaurisnaiset tykkää olla noloina,minä ainakaan.Lähesty hiljaa ja varmasti,siten minun muurini murrettiin,kuukausien työllä.
Kaurisnaiset osaa olla vaikeita,mutta ei me tahallaan..kunhan ollaan vaan vähän arkoja ja varautuneita.Varsinkin siipeensä saaneiden kauristen on vaikea päästää uutta ihmistä lähelleen.Mutta eikö kaikkien muutenkin?
Katseet osoittaa jo paljon,sen olet varmaan jo huomannut.Yleensä kaurisnainen ei tuijottele turhaan ja vielä duunissa,joten mars matkaan pyytämään ihastustasi kahville!Ja onnea matkaan!!
Oletkos Oinas sarvipäitä vai Härkä? Härkä ja Kaurishan ovat molemmat Maa-merkkejä ja siten 'harmoniassa' keskenään (120 astetta eli kolmio). Oinas on Tuli- merkki ja Tuli-Maa suhteessa kummatkin ns. jarruttavat toisiaan (90 astetta eli neliö). Tuli myös helposti 'polttaa Maan karrelle' Ainakin itse olen huomannut että Oinaiden kanssa on ollut hyvin vaikea edes ystävystyä. Kauris- Kauris on yleensä hieman hankalampi kuin Härkä- Kauris koska tällöin molempien sekä hyvät että huonot puolet korostuvat (0 astetta eli konjunktio).
Mutta voihan olla että Kauriillasi on paljon muita planeettoja Tuli-merkeissä mikä silloin korostaa Tulimaisia piirteitä.
Joku jo sanoikin että Kauris osoittaa mielenkiintoa pitkillä katseillla. Voisin lisätä että en ns. osaa tai 'tajua' flirttailla vaikka olisin kuinka kiinnostunut enkä tiedä vastapuolen tunteista. Olen siis tosi ujo ja pelaan varman päälle, ajatellen että "jos hänkään ei ollut kiinnostunut niin ainakaan en tuhlannut tunteitani häneen.." Melko kyynistä eikö?
Eli luulisin että hän koettaa pienillä vihjeillä ja eleillä (katseilla!) kertoa sinulle mahd. tunteistaan ja kiinnostuksestaan (niinkuin naiset yleensäkin). Mieti tekeekö hän 'turhaa asiaa' luoksesi? Viipyy lähettyvilläsi vaikka ei puhuisi juuri sinulle..? Tutkimattomia ovat Kauriin tiet.. :)
Enpä osaa kertoa enempää.. ei muuta kuin tsemppiä kauriinmetsästykseen!
heh, onpa hän saattanut joskus viivähtää kuin muuten vain lähistöllä juttelemassa jonkun muun kanssa... mutta välillä on pidempiä taukoja niin että en edes näe häntä missään - ja siihen liittyy vähän sekin ettei haluis antaa sellasta vaikutelmaa että mun pitää sitten tulla heti tyrkylle kun on tilaisuus. Ennemmin etenisin varovaisemmin ettei vaan juokse karkuun, kun hän kuitenkin vaikuttaa ulkoisesti "järki-ihmiseltä" eli hän ehkä haluaa kontrolloida asioiden etenemistä etten vaikka tulisi vahingossa edenneeksi liian nopeasti? Niin, ja oma merkkinihän on siis härkä.
itsekin tykkään siitä että edetään tosi varovaisesti ja oon tosi varovainen etten antaisi liikaa lupauksia kun sitten jos näyttää tunteitaan eikä toinen vastaa niin satuttaakin vaan itteään!
muhun vetoaa kaikkein eniten sellanen luotettava ja rauhallinen charmi ja mies joka ei koko ajan yritä liikaa - vaan sillon tällöin huomioi niin että tiedän että sitä kiinnostaa... ja sitten ku oon ihan varma, että sekin tuntee samoin kuin minä ja välittää... niin sitte uskallan näyttää itsekin enemmän tunteitani sille miehelle.
mut joskus tulee sellasia päiviä että ei haluu olla tekemisissä, siis tää johtuu musta itsestäni enkä osaa sanoa syytä, siis ehkä haluu vaan vetäytyä omiin oloihin eikä tää johdu miehestä tai sen käytöksestä - tällainen ainakin tää kauristyttö välillä on...
mutta johonkin kun ihastun, niin ihan helpolla en kyllä sitä pysty unohtamaan vaikka menis monta viikkoa tai kuukautta... *huokaus*
tsemiä sulle! - älä luovuta vaikka sun ihastus joskus ois "kylmä" tai etäinen - se kyllä lämpenee vielä jos oot nähnyt sellasen katseen... sitä ei kauriilta ihan jokainen saakaan!
Hei,
Itse olen kaurisnainen, ja miehen pitää ehdottomasti olla mies, kaurisnainen on vähän vanhanaikanen (arvomaailmaltaan) hän odottaa että mies tekee tekee aloitteen.
Voisit pyytää hänet esim. ulos syömään, leffaan, katsoon lätkämatsia tmv.
Kaurisnainen ei tykkää miehistä jotka käy heti "kiinni".
Tutustu häneen rauhassa, kuuntele mitä hänellä on sanottavaa. Vain harva mies saa kaurisnaisen rakastumaan, ja sekään ei tapahdu hetkessä.
Kaurisnaisen "vanhanaikaisiin" elämän arvoihin kuuluu ehdottomasti perhekeskeisyys mutta myös eteneminen ja pärjääminen työelämässä, kaurishan on kunnianhimoinen. Hän on myös erittäin tunne-ihminen, vaikka voi välillä ulkopuolisista tuntua kylmältä, hänen lähelleen pääsee vain jos tarpeeksi kärsivällinen, ja etenee tarpeeksi hitaasti.
Toivotan sinulle onnea kaurisnaisen kanssa:)
Nythän riippuu siitä, minkä ikäinen kauris on? Jos kauristyttö on siinä 25 vuoden ikäinen, tulee kysymykseen varovaisuus ja on hillittävä itsensä. Oltava kohtelias ja huomaavainen, niin ja pitkäjännitteinen, koska kaurisnainen kokeilee ja testailee. Mutta jos kyseessä on jo varttuneempi kauris, joka on ehkä elänyt jo parisuhteessa, joka on kariutunut, voi menetellä hieman nopeammin. Oikeastaan turha viivyttely on melkein pahasta, se turhauttaa kauriin ja tekee hänet epävarmaksi. Siis toimi, mutta menettele sen mukaisesti minkä ikäinen hän suunnilleen on:
Vau, olipa ihanasti kirjoitettu kaurisnaisesta! Olisinpa tuo nainen! Kaurisnainen on tosiaan herkkä, ujo, ei halua "menettää kasvojaan". Haluaisi olla varma, jos toinen on kiinnostunut. Ei halua tulla naurunalaiseksi, haluaa kuitenkin olla korrekti mutta kauris on tosi kiltti luonne, erittäin ystävällinen ja avulias. Kauris on parhaimmillaan, jos joku tarvii apua.
Ole luottamuksen arvoinen, niin saavutat kauriin luottamuksen.
Kauriit on aivan hillittömän ujoja sillon ku ne ihastuu.. minä ainakin änkytän ja takeltelen puheissani sillon,. minä tykkään jos mies saa mut nauramaan ja tuntemaan oloni kauniiksi ja turvalliseksi. eikä piä unohtaa vanhoja käytöstapoja esim, oven avausta, takin auttamista päälle tai kahvien tarjoamista. itse oon semmosesta aivan myyty. =) onnea yritykselle!
Minun tarinani on aivan identtinen sinun kertomuksesi kanssa. Mutta minä satun olemaan se naispuolinen ja kauris. Härkämies katseli kauan, kauan, kauan, oli varovainen, mutta ei tiennyt miten lähestyä. Minä vain tyypillisenä kauriina odotin, että toimisi jo!!! Puoli vuotta kului (olimme samassa työpaikassa), hän tuli yllättäen ja pussasi. Ja lähti paikalta hieman häveten. Olin onneni kukkuloilla. Ja sitten uskalsin minäkin ottaa kädestä kiinni jne. Tämä härkämies kertoi itse, että oli tuskaista, kun ei tiennyt löisinkö vai mitä olisin tehnyt. Eli toimi, ole hyvä ja kerro tunteistasi häpeilemättä. Hän odottaa sitä. Kaurisnaisesi on silloin myyty, takaan sen.