Ja jo ensi lauseeksi voin todeta, että kyllä, olen ylipainoinen...
Luon tuossa alempaa tekstiä, missä aivan asiallisesti sanottiin asiasta, että on turha valittaa jos lihavuus ei johdu sairaudesta. Ja varsinkin jos lihavuus on syytä huonosta itsekurista.
Olin suorastaan järkyttynyt miten keskustelun aloittaja lynkattiin, hänet haukuttiin yms.
Eikös lihavien pitäisi olla leppoisia?? No, näiden perusteella ei todellakaan ole. Jos nyt sitten jokainen tunnustaisi että joo, mulla on huono itsekuri ja olen itse suurin syypää lihavuuteeni. Ja ehkä sen jälkeen voisi alkaa oikeasti tekemään asialle jotakin.
Terveisin toinen läski...
Luon tuossa alempaa tekstiä, missä aivan asiallisesti sanottiin asiasta, että on turha valittaa jos lihavuus ei johdu sairaudesta. Ja varsinkin jos lihavuus on syytä huonosta itsekurista.
Olin suorastaan järkyttynyt miten keskustelun aloittaja lynkattiin, hänet haukuttiin yms.
Eikös lihavien pitäisi olla leppoisia?? No, näiden perusteella ei todellakaan ole. Jos nyt sitten jokainen tunnustaisi että joo, mulla on huono itsekuri ja olen itse suurin syypää lihavuuteeni. Ja ehkä sen jälkeen voisi alkaa oikeasti tekemään asialle jotakin.
Terveisin toinen läski...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Minä puolestaan olen, sinun sanojasi lainatakseni, suorastaan järkyttynyt myös siitä, että jos joku täällä kehtaakin sanoa, että on tyytyväinen elämäänsä, hyvin moni vetää siitä jonkinnäköiset palkokasviviljelmät keuhkoon; KU HEI EIHÄN SE NIINQ VOI OLLA MAHDOLLISTA!!!!1 Hyvä ettei tätä tyytyväistä ihmistä sentään hirteen vedetä.
^^ eiköhän tuosta muiden lynkkaamisesta voisi melkeinpä jokaista potkaista munille.
"jos nyt sitten jokainen tunnustaisi että joo, mulla on huono itsekuri"
No ei minulla ainakaan ole mkn järkyttävän huono itsekuri.
Ja juu, otsikon kysymykseen: Minä ainakin olen ihanan leppoisa ihminen
Miksi pitäisi olla? Kai lihavillakin on oikeus puolustautua, jos haukutaan muitta mutkitta tyhmäksi.
No niin, olen minäkin lihava (BMI hieman alle 40) ja saa minua syyttää itsekurin puutteesta. Olen miettinyt aika ajoin, minkä ikäiset ihmiset tälle palstalle kirjoittavat ja mikä heidät tavoitteensa on (hieman alle 30-v itse). Minun oma tavoitteeni on vain ajankulu ja katselen tietoja ja vinkkejä muilta sivuilta kuten laihdutuksesta ja terveydestä.
Lihavuus-palstaa voikin sitten lukea huumorimielessä. Koska jokaisen viestiketjun aloitus on (90%) niin, että laiha/lihava sanoo jotain laihasta/lihavasta johon muut reagoivat ja vastaavat jotain, useimmiten ala-arvoista. Sitten pääsee vauhtiin haukkuminen toinen toisiaan vastaan, koska kaikki ottavat toistensa kommentit henkilökohtaisesti.
Olen tottunut, että mielipiteet pítää perustella jollain, mutta se on liikaa vaadittu useimmille täällä.
Miksi minun pitäisi olla ylpeä läskeistäni, jos en ole. Olen ylpeä itsestäni ja tiedän millainen ihminen olen. Olen siis tyytyväinen elämääni näinkin, mutta aina voi haaveilla, että joku olisi paremmin. Haluan siis kyllä laihtua, mutta sattuneista syistä se ei ole niin helppoa kuin aina ajatellaan.
Lihavana olen leppoinen niin kauan kuin minulle ollaan ystävällisiä ja jos jollakulla on huono päivä niin annan senkin useimmiten mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta jos minua loukataan tieten tahtoen, niin valitettavasti se leppoisuus karisee pois ja minä puolustan itseäni.
Mutta miksette tekin tajua, että täällä ei kannata ottaa itseensä kaikkea mitä muut sanovat? Provokaatio on aina tehokasta, kun se kohdistuu sellaiseen asiaan jolle useimmat eivät voi mitään. Kyllä, laihduttaa voi, mutta älkää sanoko, että se on helppoa. Ja jos joku ei halua laihduttaa tai pysty niin hän on silti oma persoonansa (ja varmasti tutustumisen arvoinen) ja jos se ulkonäkö sanelee kaiken, niin kääntäkää päänne tai olkaa kohteliaita silti. Vai menettekö te aina sanomaan kaikille ihmisille mitä mieltä olette heidän pukeutumisestaankin esimerkiksi?
Taisi tulla liian pitkä viesti, että kukaan jaksaa kahlata läpi, mutta tulipahan mieltä purettua.
Moi Kukkanen!
Nostan hattua sulle, jos olet rohkeasti oma itsesi! Itse olen 155cm/80kg pumpsukka, joka kävi läpi kaikki mahdolliset ja mahdottamat dieetit, ja paino vain nousi. Lääkärit piti luulosairaana, mutta suurin osa ihmisistä piti mua valehtelijana. pakko mun oli ahmia salaa, jos kerran liikuin paljon, mutta vaan lihoin. Minä yritin ja yritin, sain kaamean stressin-ja lihominen jatkui. Sitten menin vyöhyketerapeutille ja kuulin diagnoosin: fibromyalgia ja munuaiset ja maksa aivan tukossa! ja lihominen johtuikin aivoista! Teki mieli huutaa kaikille, että kuulkaas nyt. Moni asia selviintyi. Nyt vaan mutustelen homeopaattisia tabuja ja toivon, että vihani typeriä lääkäreitä kohtaan hälvenee. kaikki ei vaan ole niin yksiselitteistä, että kun liikkuu enemmän niin laihtuu, tai että pitää olla selkärangaton, jos on lihava.Nauti elämästä ja älä anna kenenkään viedä sulta iloa olla oma itsensä.
Tosiaan, minunkin painon nousun takana on sairaus, mutta silti se ei tee minusta parempaa kuin joku jolla ei ole "tekosyytä" painolleen. Pikku hiljaa se minun painoni on ainakin nyt kääntynyt laskuun lääkityksen myötä. Ja se, että mahdollisesti laihdun ei vaikuta elämässäni muuhun kuin ehkä parantaa kuntoani. Muuten se ei voi tehdä minua onnellisemmaksi.
Ennen kuin edes tiesin sairaudesta kuljin kilojeni kanssa ihan tyytyväisenä eteenpäin. Joten kiitos kannustuksesta ja toivotan samoin onnea tulevaisuuteen sinulle. Antaa niiden kaikki-tietävien lääkärien kulkea nokkapystyssä ja pysyä uskossaan omaan kaikkivoipaisuuteensa. Kyllä minullekin vihjailtiin painonpudotuksesta, mutta koetapas selittää syöväsi ihan terveellisesti, vaikka kaikki verenpaineet ja kolesterolit (jne) olivatkin normaalia tasoa. Ja vaakuuttaa niille, että harrastan jopa liikuntaa huolimatta kiloistani.
:)Tsemppiä!
lihavat on kaikkea muuta kuin leppoisia,en ainakaan tiedä ainuttakaan mukavaa lihavaa.
kaikki ovat huonon itsetunnon omaavia,suuttuvat helposti,ottavat kaiken itseensä.he haukkuvat normaali painoisia anorektikoiksi.yrittävät uskotella itselleen olevan tyytyväisiä ylipainoonsa,hokemalla olen tyytyväinen tälläisenä kuin olen.
lihavat ovat laiskoja,kateellisia,epävarmoja ihmisiä.
Eivätkä kaikki normaalipainoiset ole normaaleja , huomaan : )
Onneksi kaikki muuttuvat vain laihduttamalla. Vai?
Kiitos sulle, joku sentään ymmärsi mua
Mä ihmettelen että mistä ihmeestä on tullut käsitys että lihavat on leppoisampia kuin muut? Ei kai se luonteenpiirre muutu kilojen mukana? Ja onko vastaavasti laihat sitten kiukkuisia?
Ja jos lihavasta tulee laiha, muuttuuko se leppoisasta kiukkuiseksi? Ihan käsittämätön ajatus että kiloilla olisi mitään tekemistä luonteenpiirteiden ja käyttäytymisen kanssa.
Minä olen lihava ja se johtuu vain ja ainostaan siitä että itsekuri ja motivaatio ei toimi! Nyt on 6 kiloa tippunut ja vielä 18 jäljellä ja motivaatio pätkii edelleen (samoin itsekuri on välillä niin ja näin) mutta alaspäin paino menee kuitenkin koko ajan.
Tunnen lisäkseni monta ylipainoista, mutten ketään jolla lihavuus johtuisi mistään muusta kuin omasta toiminnasta!