Sähköpiano

sähköpiano on paska soittaa aitoon pianoon verrattuna! siinä ei ole sitä oikeaa touchia eikä mitään muutakaan... ja sitten äänikin on huono. tai saahan niitä tietysti HYVIÄ sähköpianoja, mutta ovat kalliimpia kuin HYVÄT akustiset pianot. eli ostakaa vaan ihan tavallinen!

Ostin viime vuonna sähköpianon ja valintani osui Yamaha Clavinovaan. Sen kosketus tuntui jotenkin parhaalta minun mielestäni. Hinta oli vähän alle 9000 mk. Koska ääni tulee pienehköistä kaiuttimista niin se ei tietenkään ole ihan oikean pianon veroinen mutta riittää useimpiin tarkoituksiin. Soittamaan oppii sähköpianolla ihan yhtä hyvin kuin oikeallakin. Lisäksi se on helppo siirtää tarvittaessa, voi soittaa kuulokkeilla,, eikä sitä tarvitse virittää.

Kyllä sähköpiano varmasti sopii ihan hyvin aloittelijoille, uskon vakaasti näin. Kuitenkin tarve akustiselle pianolle tulee suhteellisen nopeasti. Itse en ole koskaan omistanut sähköpianoa, sillä ensimmäinen [ja nykyinen] piano on akustinen "Yrjö T Pilvinen". Se makso muistaakseni 12000mk ja kuulostaa ikäisekseen erittäin hienolta, ehdottomasti parhaalta pianolta mitä olen soittanut.. flyygelit on tietty ihan oma lukunsa.. ;)

Mut niin piti sanomani, et itse olin soittanut n. 4 vuotta, kunnes kappaleet alkoivat olla sen verran haastavia ja nopeita, ettei enää sähköpianon koskettimilla onnistu niiden soittaminen. Sähköpianon koskettimet ovat nimittäin usein erittäin kevyet (=hitaat) soittaa. Tietty kalleimmasta päästä olevat sähköpianot voivat tehdä jokseenkin poikkeuksen, en tiedä..

Tietty sitä voi kokeilla sähköpiano ja jos todella innostuu pianonsoitosta, niin sit harkitsee akustisen ostamista!!

Meillä on kotona digitaalipiano, eli sähköpiano.
Meidän perheessä on monta pianistia ja digitaalipianomme on kovassa käytössä. Asumme myös kerrostalossa, ja yksi hyvä ominaisuus on se, että saa itse säätää äänen.

SähköPianomme on aivan oikean pianon näköinen. Siinä on juuri saman verran koskettimia kuin akustisessakin pianossakin. Koskettimet ovat DYNAAMISESTI PAINOITETTU, eli vasaroiden koko ja paino kasvavat alarekisteriä kohti mentäessä. Eli samoin kuin akustisessakin pianossa ja flyygelissäkin. Pianossamme on myös 3 pedaalia.
Koskettimien kosketusherkkyttä saa itse säätää (kolme tasoa.

Sähköpiano ei siis ole mikään lasten muovinen lelupiano, vaan laadukas soitin.
Usein pianistit suhtautuvat aluksi kielteisesti sähköiseen pianoon, koska heillä on ennakkoluuloja sanaa "sähkö-" tai "digitaali-" kohtaan pianossa.

Tietenkin se ei ole aivan samanlainen kuin akustinen piano, mutta laadukas ja hyvä soitin silti.

Meilläkin tyttö juuri nyt tuolla olohuoneessa soittelee Chopinia.

Hyvin olemme pärjänneet sähköpianon kanssa. Tietnekin sellainen Steinway-flyygeli olisi unelma, mutta kaikilla ei ole varaa sellaiseen.

T: Musikaalisen perheen äiti

Oon nyt työskennellyt alalla 8 vuotta (en tosin
kaikkea opetustoimessa), ja vaikken nyt noitten
junnujen ja harrastajien parissa ole aikoihin
toiminutkaan, niin aina silloin tällöin noista
elektronireleistä kysytään.

Kokemukseen perustuva täysin henkilökohtainen
mielipiteeni on:

Elektronipiano on ongelmallinen pianonsoiton
opiskelussa, koska

A) äänen tuottoon ei voi omalla soitolla paljoakaan
vaikuttaa. Ts. koska äänet ovat pääosin sämplejä
(mallinnus ei tällä kohdalla tee eroa), on
soittimella mahdotonta saada aikaan hienovaraisia
nyansseja.
Tämä johtuu siitä, että akustisessa
soittimessa soitetun pää-äänen, sekä
ylä- ja alasävelsarjojen suhde muuttuu
eri kosketusvoimakkuudesta (tarkkaan ottaen
nopeudesta) riippuen.
Tähän ilmiöön perustuu pianonsoiton
äänenkvaliteetin hallinta.
Lisäksi pedaali on sähköpianossa on-off, ilman
mekaanisen pedaalin hienovaraisuuksia.
Myös pedaali vaikuttaa osasävelsarjojen kautta
koko instrumentin sointiin.
Instrumentin
kokonaishallinta ei siis kehity vaikka sormet
oppivat liikkumaan, ja sinähän
haluat että junnusi soitto alkaa jonain päivänä
kuulostamaan hyvältä myös sillä
konserttiflyygelillä, Jeh? :)


B) Digitaalipianojen kosketus (myös painotettu) on
perinteisesti suhteellisen kevyt ja koska
äänentuotto ei vaadi keskittymistä kosketukseen,
jää usein sormien lihaksiston kehittyminen, joka
on pianonsoiton opiskelussa, koordinaation ohella,
ensimmäinen harjoiteltava asia, heikolle.

Käytetyn fyysisen voiman määrä, myös vaikuttaa
motoriseen kehittymiseen tietyissä kohdin.

Edelleen pianonsoiton rytmiikan hallinnan
kehittyminen (huh!) edellyttää kykyä tuottaa
ääni terveesti pianolla, ja tämä onkin usein
ongelma rytmimusiikissa. Jazz- ja rock -pianistit
saavat painia nk. time- ongelmien kanssa, jos
pianonsoiton perustekniikka on jäänyt levälleen.


Jos tarkemmin kiinnostaa voin selvittää, mutta
noin yleisesti:
Saa olla tarkkana elektronipianon kanssa tai
tekniikkavirheitä on tiedossa.

(Itsekin vieläkin huomaan aina paljon
sähkövehkeillä soitettuani, että akustinen
verme tuntuu takaisin palatessa vieraalta.)

Akustinen ja sähköinen verme ovat siis muusikolle
AINA eri soittimia.

Jos haluat ehdottomasti aidon sähkövermeen,
niin paras mitä tiedän on vanha kunnon Rhodes,
joka oikeastaan on mekaaninen kone.
(Tämä on se SÄHKÖpiano).
Akustiseen pianoon sen kosketusta ei kyllä voi
juuri verrata (myös Chick Corean mielipide).

Toisaalta:

Elektronisoittimet, tietyistä samplaukseeen
liittyvistä syistä johtuen,kehittävät äänten
pituuden hallintaa (akustista paremmin) ja
mahdollistavat harjoittelun myös silloin kun
naapurin noita-akka kuuntelee harjanvarsi
valppaana sitä sunnuntai- aamun epistolaansa.

Lisäksi sähkökone, joka mielestäni aina
kannattaisi hankkia kuljeteltavana mallina
transit caseineen, on helposti kannettavissa
keikalle/mökille/ studioon etc.

Akustisen pianon ja flyygelin välillä on
ammattisoittajan kannalta eroa kosketuksessa,
mutta jos pikku terminaattorinne ei vielä ihan
nuori Mozart ole, niin sillä ei ole suurta
merkitystä.

Hankinta:

Unohda Casiot kokonaan. Syntyn voit hankkia,
jos haluat NIMENOMAAN opetella soittamaan
Hammondeja, synttyjä, Nordleadeja
ja muita kevyellä koskettimistolla
varustettuja soittimia.
Ne eivät ole pianoja, eikä niillä voi
pianonsoittoa opetella.

Esim. Korg Trinityä (syntty, kevyt kosketus)
alkaa käytettynä saamaan kohtuuhintaan, se on
trendisoitin ja vieläkin studioon asti
käyttökelpoinen.

Sähkösoittimista ei saa
vaihdossa mitään, joten siksi kannattaa ostaa
käytettynä, jos saa) ja pitääkseen sen sitten
kaatopaikalle/kierrätykseen asti.

Osta siksi kone, joka on ammattiverme, jotta
sulla ehkä hyvällä säkällä on paikka päästä siitä
eroon.

Rytmikoneilla ja systeemeillä ei soitonopiskelussa
tee aluksi mitään, mutta sekvensseristä voi olla
hyötyä. (Toisaalta jos sulla kerran on tietsikka
äänikortilla, niin MIDIn avulla voit käyttää
tietokone- sekvensseriä, joka pätkii mennentullen
koneiden omat pikku vehkeet.)

Varsinaisista elektroni- pianoista
Esim. Technicsillä (muutoin on aika epäilyttävä
brandi) on halpa (n. 1000 €)ja
älyttömän pieni digitaali-piano, joka
on käytännössä koskettimiston kokoinen, lisäksi
tarvitset äänentoiston, esim liität stereoihin
tms. ja standin l. Jalan, piuhat ja sustain-
pedaalin.

Paras vaihtoehto pianonsoiton opiskeluun
kerrostalossa on mielestäni Yamahan Silent- piano
(kallis kun piru itse), jossa
on oikea pystypiano, mutta jota voi tarvittaessa
käyttää myös kuulokkeilla ikäänkuin sähköpianona,
jossa on aito pianokoneisto. Se on hyvä soittaa,
mutta keikallehan sitä ei kanna susikaan.

Akustisten soittimet on KALLIITA, juu! Kannattaa
kysellä pianonvirittäjiltä, koska niillä liikkuu
jatkuvasti koneita, ja voit päästä kiinni ehkä
edullisemmin kuin soitinliikkeestä. Kuka tietää?

Ammattisoittajan treeniflyygelin saa käytettynä
9000-10 000 €. Pystypianoista en oikeen tiedä,
mutta jotenkin tuntuu, että 2000 € ei näinä
päivinä laatua saa.

(Nykypäivän flyygelien etu on siinä, että niiden
kosketusta voidaan hurjasti säätää, joten ei tarvi
vaihtaa soitinta vain siksi, että ei kosketuksesta
satu pitämään).


Hinta ei aina silti ratkaise, eikä halpojen
soitinten kohdalla edes merkki, se on yksilöstä
kiinni vielä Steinwayssakin.
Hanki siis ammatti-ihminen apuun.

Bottomline:

Pistä lapsi ammattitaitoiselle soittotunnille,
ja käyttäkää pari soittotuntia opettajan kanssa
pianon etsintään.
Se ei takuulla mene hukkaan, on vaihtelua sille
maikalle ja opit tuntemaan lapsesi opettajan.

MrShaft

Kiitos kaikille vastauksistanne.

Olen saanut teiltä aika paljon palautetta ja suurin osa tuntui olevan aika kielteistä...

No, olisihan sellainen Steinway&Sons tienkin upea, mutta kaikilla ei ole varaa sellaisiin.

Tietenkin haluaisin ostaa oikean akustisen pianon, mutta
A) Meillä ei ole varaa sellaiseen
B) Ja vaikka sellaisen saisi ostettua, niin asumme kerrostalossa, jossa (ainakin meidän talossamme)pianonsoitto olisi mahdotonta. Emme halua, että saame jatkuvasti valituksia siitä, että kuuluu meteliä. Ja aika suuri äänihän pianosta lähtee. Asumme vanhassa kerrostalossa, jossa äänieristykset eivät ole siitä parhaimmasta päästä.