Kun Kekkosen ote kirposi, Suomessa pantiin toimeen veretön vallankaappaus. Se tapahtui kaikessa hiljaisuudessa ja asia on vieläkin suuri tabu.
Asioista hyvin perillä oleva Juhani Suomi kertoi Koiviston presidenttikauden alkuajoista tekemäänsä tutkimusta tehdessään törmänneensä hiljaisuuden muuriin, hän oli jopa saanut käsityksen, että jonkinlainen salaliitto yritti estää kirjan ilmestymisen. ”On tuntunut siltä, että aivan kuin edellä kulkisi viesti, joka sulkee arkistot, suut ja jopa apurahakanavat.”, hän toteaa.
Juhani Suomen tutkimus on ensimmäinen askel Kekkosen jälkeisen vallankaappauksen salojen selvittämiseksi. Vaikka Koivisto ja Sorsa eivät luottaneet toisiinsa, he toimivat yhdessä Suomen sosialidemokratisoimiseksi.
Maan ylimmän johdon valtuuttamana Ulkoministeriön karkeakätisen puhdistuksen suorittivat Lipposen veljekset. Ulkoministeriön sosialidemoratisoinnista kertoo yksityiskohtia suurlähettiläs Björn Ahlholm, kirjassaan ”Toisinajattelija suurlähettiläänä”.
Muut hallinon alat otettiin haltuun samalla tavalla. Nyt Suomi on punakoneen vankassa otteessa. Sitä vastaan ei ole terveellistä nousta. Se ei ole viisasta varsinkaan jos elämä on vielä edessä. Punakoneen rankaisujärjestelmä on tehokas ja aukoton.
Järjestelmää vastaan nousevan, sen salaisuuksia paljastavan on parempi olla elämäntyönsä tehnyt henkilö – sellainen, jolla ei enää tarvetta todistella mitään – jolla ei ole enää mitään menetettävää.
Sellainen henkilö on esimerkiksi Juhani Suomi.
Asioista hyvin perillä oleva Juhani Suomi kertoi Koiviston presidenttikauden alkuajoista tekemäänsä tutkimusta tehdessään törmänneensä hiljaisuuden muuriin, hän oli jopa saanut käsityksen, että jonkinlainen salaliitto yritti estää kirjan ilmestymisen. ”On tuntunut siltä, että aivan kuin edellä kulkisi viesti, joka sulkee arkistot, suut ja jopa apurahakanavat.”, hän toteaa.
Juhani Suomen tutkimus on ensimmäinen askel Kekkosen jälkeisen vallankaappauksen salojen selvittämiseksi. Vaikka Koivisto ja Sorsa eivät luottaneet toisiinsa, he toimivat yhdessä Suomen sosialidemokratisoimiseksi.
Maan ylimmän johdon valtuuttamana Ulkoministeriön karkeakätisen puhdistuksen suorittivat Lipposen veljekset. Ulkoministeriön sosialidemoratisoinnista kertoo yksityiskohtia suurlähettiläs Björn Ahlholm, kirjassaan ”Toisinajattelija suurlähettiläänä”.
Muut hallinon alat otettiin haltuun samalla tavalla. Nyt Suomi on punakoneen vankassa otteessa. Sitä vastaan ei ole terveellistä nousta. Se ei ole viisasta varsinkaan jos elämä on vielä edessä. Punakoneen rankaisujärjestelmä on tehokas ja aukoton.
Järjestelmää vastaan nousevan, sen salaisuuksia paljastavan on parempi olla elämäntyönsä tehnyt henkilö – sellainen, jolla ei enää tarvetta todistella mitään – jolla ei ole enää mitään menetettävää.
Sellainen henkilö on esimerkiksi Juhani Suomi.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Punakone on taas näemmä saamassa otteen erään kaikkien tunteman saittipersoonan mielestä.
Tabun rikkojat saavat leimoja otsaansa.
Niin kuin ne, jotka eivät yhdy ihan kaikessa J.Suomen Kekkoshistoriaankaan?
Kumma mies tuo Kekkonen, kun siitä on yritetty tehdä legenda jo eläessään mitä ihmeellisimmin vippaskonstein ja niistä ei saisi joidenkin fanaatikkojen mielestä puhua mitään.
Pitäisi vain uskoa, että Urhopoika oli savutorpasta lähtöisin ja kaikki, mitä J.Suomi kirjoittaa, on totta.
Kaikkinainen Kekkosen arvostelu tai tekojen kyseenalaistaminen tai niiden motiivien perään kysely on fanaatikoista heti verrattavissa jumalanpilkkaan.
Ja jumalaahan Kekkonen toki edustaneekin näille Kekkosfanaatikoille.
...
...tämäkin tapaus alkaa vihdoin valkenemaan suurelle yleisölle
http://www.kauko-kustannus.fi/
Lukekaa otsikosta "Miten tähän on tultu" eteenpäin.
...
Ja jos eivät olisi kaivaneet, niin tänään Matti Vanhanen olisi oppositiopuolueen rivikansanedustaja.
...
Lisäyksenä avaukseen seuraavaa:
Punakoneen olemassaolo, sen kaikkea kahlitseva ja hallitseva vaikutus on yhtäiskuntamme suurin tabu. Sen kaikkialle ulottuvat lonkerot muistuttavat Neuvostoliitossa vallalla ollutta urkintajärjestelmää.
Sen olemassaolosta ei ole terveellistä edes vihjaista saati sitten sitä arvostella. Tabun rikkojalle pamahtaa leima heti otsaan ja jos hänen toimeentulonsa on jotenkin punakoneen vallan ulottuvilla - hanat väännetään kiinni.
Useimmat tämän palstan kepukaunaiset ovat punakoneen uskollisia kätyreitä ja trasselimikkoja - olivatpa he nimellisesti minkä tahansa puolueen kannattajia tahansa.
Neuvostoliitossa oli vallalla URKKI-järjestelmä.
12.10.2001 Uutispäivä Demari: Seppo Peltoniemi:
SAK:ssa Esko Aho Fan Clubin jäsenmäärä on pienimmillään. Välillä jo näytti siltä, että viileät suhteet Keskustan puheenjohtajan ja suurimman palkansaajakeskusjärjestön välillä olisivat lämmenneet. Sitten ne kylmenivät uudelleen.
– Minusta on erityisen hyvä, että ammattiyhdistysliike seuraa tarkalla silmällä, mitä puolueet tekevät ja myös noteeraa asioita. Semmoinen olisi täysin epäluonnollista, että me (Suomen Keskusta ja SAK) olisimme kaikista asioista samaa mieltä, Aho sanoo.
– Minä olen toimija, en arvioitsija, keskustan puheenjohtaja kuittaa.
Poliitikko harvoin antaa periksi, tai myöntää erehtyneensä. Harvard opetti. Esko Aho antaa löysää SAK:n suuntaan:
– Minusta työreformipaperissa oli paljon semmoisia ajatuksia, joilla on käyttöä myös tänään. Työmarkkinasopimusjärjestelmiin liittyvissä kohdissa siinä oli kohtia, joissa oli meidän virheitämme.
Yhteiset talkoot
– Minä olen huolissani. Olemme menossa huonoja aikoja kohti korkean työttömyyden oloissa.
Esko Ahon mukaan ei voi olla niin, että kaikki kuorossa hokevat samaa mantraa, jokaisen pitää tuoda oman panoksensa yhteisiin talkoisiin.
– Minusta pitäisi panostaa kotimarkkinoihin. Siellä on liikkumavaraa ja pelivaraa, jolla myös hitaamman kasvun oloissa voimme pitää yllä työllisyyttä ja kenties luoda uutta kasvua, hän sanoo.
– Nyt eteen tulee tilanteita, joissa kysytään, mihin meillä oikein on varaa. Jos sen lisäksi tulee vielä kovia palkankorotuspaineita, niin tilanne pahenee entisestään. Minusta kaikkien, jotka kantavat huolta hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen puolesta pitäisi istua ennakkoluulottomasti yhteisen pöydän ääreen.
Esko Aho vakuuttaa, että oppositio on valmis yhteisiin talkoisiin. Keskustalla on hänen mukaansa keskimääräistä enemmän halua olla mukana tuossa pöydässä.
Liikaa kierroksia
– Minusta julkisuus käy ylikierroksilla. Olen 30 vuotta aika tiiviisti seurannut Suomen poliittista elämää. Suurin muutos on tapahtunut siinä, mikä näkyy tai mikä tulee näkyville.
– Henkilöityminen näkyy kaikilla alueilla, politiikan lisäksi myös taloudessa, kulttuurissa ja urheilussa, Aho väittää.
– Minusta henkilöityminen on politiikassa huono asia, koska se peittää alleen monta kertaa paljon tärkeämpiä asioita. – Toivoisin, että mediassa syntyisi sen suuntaista liikehdintä, että kaiveltaisiin itse asioitakin ja nostettaisiin niitä näkösälle. Monet seikat ovat sitä vastaan: sähköinen viestintä muuttuu entistä nopearytmisemmäksi ja pinnallisemmaksi. Sama näkyy lehdistössäkin. On vähän paikkoja, joissa voisi saada julki kokonaisen lauseen, puhumattakaan kokonaisista ajatuksista.
Politiikan puolesta
Johan on aikoihin eletty. Esko Aho sukii SDP:n ja punamullan suuntaan.
– Milloin olette kuulleet Suomen Keskustan suunnasta riitaa haastavan, kärjekkään kommentin SDP:n suuntaan?
– Me olemme keskenämme kovia kilpailijoita. Siinä kilpailussa käytettäköön kovia, mutta rehellisiä otteita. Meillä, Keskustalla ja SDP:lla on paljon yhteisiä intressejä. Ne on hyvä pitää mielessä nyt ja vastakin, Aho sanoo.
Yksi yhteinen iso intressi on Keskustan puheenjohtajan mielestä politiikan puolustaminen. – Pitäisi luoda edellytykset sille, että yhteiskunnallinen toiminta palaisi sille kuuluvaan arvostukseen, jotta meillä on hyvää väkeä huolehtimassa yhteisten asioiden hoitamiseen.
– Kun ihmiset etääntyvät yhteiskunnallisesta toiminnasta ja politiikasta, niin kykymme huolehtia yhteiskunnallisista asioista heikentyy. Minä väitän, että siitä kärsii koko kansakunta.
Hyvin hoidettu politiikka on Ahon mukaan kilpailukykytekijä kansakunnan kannalta siinä, missä hyvin hoidettu talous tai kulttuuri.
Iso lasku odottaa
Keskusta on ollut sivussa vallan kammareista vuodesta 1995. Ex-pääministeri harmittelee vieläkin viime eduskuntavaalien jälkimaininkeja.
– Yhteiskunnallinen tilanne 1999 oli semmoinen, että olisi ollut perustultua eduskuntavaalien jälkeen rakentaa hallitus Keskustan ja sosialidemokraattien yhteistyön varaan. Siihen oli olosuhteista lähtevä tarve. Jos katsotaan niitä tehtäviä mitä tuolloin oli edessä: syventyvä alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus sekä markkinatalouden monet ääri-ilmiöt, jotka olivat jo tuolloin näkösällä.
– Minusta oli vahinko, ettei SDP:n ja Keskustan hallitusyhteistyöhön päästy, Aho vakuuttaa.
– Minulla on se käsitys, että punamultahallitus kaatui sosialidemokraattien valintaan, halu jatkuvuuteen painoi vaakakupissa enemmän kuin keskustayhteistyö. Minä väitän, että Suomi maksaa tästä vielä ison hinnan. Me maksamme eriarvoistumisesta sietämättömän suuren laskun pitkällä aikavälillä, hän väittää.
– Suomeen on jo syntynyt ja syntyy lisää reservaatteja, joista ihmiset ovat kaikonneet pois. Siellä ei ole mitään, ne ovat kuoleman seutuja.
– Suomessa on pelottavan paljon ihmisiä, jotka ovat putoamassa yhteiskunnan kelkasta lopullisesti pois. Ei niistä mitään suurta uutista saa, koska kehitys tapahtuu vaivihkaa. Vuosien päästä sitten havahdutaan: oho! Miten tässä näin kävi.
Punamulta mahdollinen
Keskusta keikkui pitkään gallup-ykkösenä. Anneli Jäätteenmäki ehätti jo panemaan puolueen kannatustavoitteeksi seuraavissa vaaleissa 30 prosenttia. Viime viikolla tuli lunta tupaan. SDP ajoi kertaalleen ohi ja Keskustan kannatus lähenee pikemminkin 20 prosentin rajaa kuin 30 prosentin kannatuslukuja.
– Keskustan kannatus on pysynyt monta vuotta vakaana. Siirtymät ovat koskeneet muita puolueita, Esko Aho tulkitsee.
– Olen ollut mukana niin kauan, että muistan, kun Keskustapuolueessa haaveiltiin 20 prosentin kannatuksesta.
Vaaleihin on vielä puolentoista vuoden rupeama. Moottorit käynnistyvät jo nyt:
– Ensimmäinen asia, mikä Keskustan pitää itselleen hahmottaa on agenda, ohjelmallinen perusta. Urakka on kova kaikille puolueille 2003 eduskuntavaaleissa, Aho tulkitsee.
– Pitää saada poweria, hyvä vaalitulos. Vaalitulos ja ohjelmakysymykset ratkaisevat tulevan hallituksen.
Punamullalla tarkoitetaan demarien ja kepun yhteistä hallitustaivalta. Viimeksi SDP ja Keskusta ovat istuneet samassa hallituksessa 1983–1987.
– Punamulta on mahdollinen. Minusta sitä ei etukäteen voi sulkea pois. Kotimarkkinavetoisen kasvun strategiassa ei olisi kauhean vaikea löytää siltä alueelta (punamulta) yhteisiä käsityksiä, Esko Aho sanoo.”
15. 09.2002 Suomenmaa: ”Keskustan nousun torjumiseksi on valjastettu kaikki mahdollinen. Siihen liittyy pääministerin julmistelu keskustan puheenjohtajalle. Saamme sitä nähdä ja kuulla vielä lisääkin.
Siihen liittyi myös Metalliliiton viestintäpäällikön Matti Putkosen surullisenkuuluisa muistio - josta, vaikka se oli päättömyyksiä täynnä - ei oikein kukaan niistä ole sanoutunut irti, joiden pitäisi. Poikkeus on SAK:n herrasmiespuheenjohtaja Lauri Ihalainen."
"Anneli Jäätteenmäki muistuttaa niin omia kuin muitakin: Keskusta on iso palkansaajapuolue, joka tekee yhteistyötä kaikkien halukkaiden järjestöjen, puolueiden ja yksityisten ihmisten kanssa. Vaaliteemojen virittelyyn puheenjohtaja toivottaa työn iloa, kaikille.
Viime aikojen julkinen suukopu taitaa kertoa eniten siitä, että keskustajohtaja puolueineen koetaan todella kovaksi kilpailijaksi politiikassa.
- Suhteet työmarkkinajärjestöihin ovat periaatteessa toimivat ja hyvät. Yhden ammattiliiton eli Metalliliiton reaktio kertoo avoimesti sen, että meidät koetaan kilpailijoina, ei yhteistyökumppanina. Mutta tämä ei tarkoita, etteivät suhteemme esimerkiksi STTK:n, SAK:n tai Akavan kanssa olisi kunnossa, Anneli Jäätteenmäki sanoo."
23.4.2002 STT: ”Keskustan piiristä annetut viestit ns. punamultayhteistyön suuntaan herättävät huolta ja hämmennystä kokoomuksessa.
Puolueen puheenjohtaja, sisäministeri Ville Itälä oudoksui tiistaina keskustan puheenjohtajaksi pyrkivän Matti Vanhasen äskeistä pääministerikannanottoa. Vanhanen antoi ymmärtää, että SDP:n Paavo Lipponen voisi mahdollisesti jatkaa pääministerinä, vaikka keskustasta tulisi vaaleissa suurin puolue, kunhan se vain pääsisi hallitukseen.
Väitän, että tämä on rähmälläänolon Suomen ennätys, Itälä totesi kokoomuksen puoluehallituksen kokouksessa. Itälän mielestä keskusta on myös "erittäin taitava takinkääntäjä", kun se työreformin nyt hylänneenä "mielistelee SAK:n suuntaan", vaikka kosiskeli samalla asialla yrittäjiä viime vaaleissa.”
Radiouutiset: Ville Itälä: ”Pari kuukautta sitten Itälä puhui porvarihallituksen mahdollisuudesta. ”Jos vaalitulos näyttää, se hallitus on mahdollinen.”
Kirjoittamasi todistaa hyvin älyn voittavan voiman ja rahan. Punakone hävisi kansalaissodan, mutta on nyt saavuttanut rajattoman vallan älykkäällä toiminnallaan!!!
paskajoukko koko jollas!
"...vallalla ollutta urkintajärjestelmää"
"Raportteja kommunistien aikeista toimitettiin SYT:n kautta "luottamuksellisille" tahoille, muun muassa tasavallan presidentille, suojelupoliisille, puolustusvoimien johdolle, isänmaallisiksi katsotuille poliitikoille sekä työmarkkina- ja yritysjohtajille."
http://www.valt.helsinki.fi/ajankohtaista/post81.htm
Hiljainen vallakumous-Eliitit tanssittivat Suomi-neitoa
http://www.stakes.fi/dialogi/01/dia20014/40128.htm