aurinkopaneeli purkkariin

Päästäänkös tuolla yhdistelmällä Peltier-kaappi supercool-yksikkö virrankulutuksessa lähelle kompressorikaapin lukemia? Minkälainen tuo Supercool-yksikkö on ja paljon maksaa?

Coolman kirjoitti:

Päästäänkös tuolla yhdistelmällä Peltier-kaappi supercool-yksikkö virrankulutuksessa lähelle kompressorikaapin lukemia? Minkälainen tuo Supercool-yksikkö on ja paljon maksaa?

Lue lisää

Siis eikös supercool ole juuri peltier-yksikkö?
Siis kun noin 3 tai 4 vuotta sitten parantelin omaa kylmäboksiani vaihtoehtoina oli Supercool ja kompressorivaihtoehto. Teoriassa virran kulutus oli samaa likipitäen luokkaa mutta päädyin kompressoriin siinä uskossa, että se jäähdyttää tehokkaammin boksiin laitetut tavarat (hyvin onkin pelannut).
Aurinkopanelina on kannella 30 wattinen, se lataa viikolla akun täyteen (pieni, muistaakseni 75 Ah) ja sähkö riittää hyvin viikonlopuksi, jääkaappi navigointielektroniikka lämppäri (Wallas) mitä nyt vähän valoja kesällä tarvii. Pidemmillä reissuilla on pärjätty kun kuitenkin satamasta lähtiessä ja tullessa tulee ajettua koneella tunti tai 2 päivässä ja satamassa ollaan maasähkössä jos sellainen on. Silloinkin yleensä vain käytetään jääkaappia sen verkkolaitteella kun ei ole kiinteää maasähkölaturia.
Hyvä määrä aurinkopanelia voisi olla ehkä joku 100 W, silloin olisi vähäiseen sähkönkulutukseen tottunut aika riippumaton koneesta. Toisaalta aurinkosähkö on tosi kallista jos vertaa että saman määrän pyörittää dieselillä.

Coolman kirjoitti:

Päästäänkös tuolla yhdistelmällä Peltier-kaappi supercool-yksikkö virrankulutuksessa lähelle kompressorikaapin lukemia? Minkälainen tuo Supercool-yksikkö on ja paljon maksaa?

Lue lisää

Peltieriksi kutsutaan puolijohdetekniikalla toteutettua lämmönsiirtoelementtiä, jota käyttää mm. Supercool niminen ruotsalainen tuote. Sen lisäksi lähes kaikki halvat lähinnä autoihin myytävät "sähkökylmälaukut" toimivat peltier-elementein. Yleisesti ottaen peltierin hyötysuhde on kompressoriin verrattuna todella huono. Huippukomponenteilla päästään tosi huonosta huonoon, mutta hinta nousee. Supercoolia huonommalla hyötysuhteella varustettuja ei kannata missään nimessä tuoda veneeseen, ellei aio olla aina maasähkössä kiinni.

Kompressorikylmäkone pienessä arkussa toimii hyvissä olosuhteissa n. 20 Ah energialla vuorokaudessa. Halpa peltierlaite vie samoissa olosuhteissa lähes 100 Ah. Kallis peltier (Supercool) arviolta 40-50 Ah/vrk. Viimeinen on arvaus. Kaksi aikaisempaa on tutkittu ja mitattu. Kaikki edellä mainitut n. lukemat olettavat, että kylmätilan ja ympäristön lämpötilaero on n. 15 astetta ja kylmätilaan ei laiteta lämpimiä tuotteita. Jos arkkuun lataa lämmintä olutta niin vuorokausikulutus on äkkiä moninkertainen.

Halpa Peltier kylmälaukku ei kuulu veneeseen. Usko pois.

SpK kirjoitti:

Peltieriksi kutsutaan puolijohdetekniikalla toteutettua lämmönsiirtoelementtiä, jota käyttää mm. Supercool niminen ruotsalainen tuote. Sen lisäksi lähes kaikki halvat lähinnä autoihin myytävät "sähkökylmälaukut" toimivat peltier-elementein. Yleisesti ottaen peltierin hyötysuhde on kompressoriin verrattuna todella huono. Huippukomponenteilla päästään tosi huonosta huonoon, mutta hinta nousee. Supercoolia huonommalla hyötysuhteella varustettuja ei kannata missään nimessä tuoda veneeseen, ellei aio olla aina maasähkössä kiinni.

Kompressorikylmäkone pienessä arkussa toimii hyvissä olosuhteissa n. 20 Ah energialla vuorokaudessa. Halpa peltierlaite vie samoissa olosuhteissa lähes 100 Ah. Kallis peltier (Supercool) arviolta 40-50 Ah/vrk. Viimeinen on arvaus. Kaksi aikaisempaa on tutkittu ja mitattu. Kaikki edellä mainitut n. lukemat olettavat, että kylmätilan ja ympäristön lämpötilaero on n. 15 astetta ja kylmätilaan ei laiteta lämpimiä tuotteita. Jos arkkuun lataa lämmintä olutta niin vuorokausikulutus on äkkiä moninkertainen.

Halpa Peltier kylmälaukku ei kuulu veneeseen. Usko pois.

Lue lisää

Ah ei taida olla energian vaan sähkövarauksen mitta. Sitä käytetään puhuttaessa esim. akkujen varauksesta. Tavallisesti sähkölaitteiden osalta puhutaan virrankulutuksesta ja virran mittayksikkö on ampeeri A. Laitteet siis vievät virtaa 20 A tai 100 A vuorokaudessa.

Coolman kirjoitti:

Päästäänkös tuolla yhdistelmällä Peltier-kaappi supercool-yksikkö virrankulutuksessa lähelle kompressorikaapin lukemia? Minkälainen tuo Supercool-yksikkö on ja paljon maksaa?

Lue lisää

Tässä linkki Supercoolin valmistajan sivuille.
http://www.supercool.se/sidor/products/marine/marine_prod.php
Kuluttaa economy säädöllä 1.5 amppeeria ja täydellä teholla 6.2 amppeeria, noi näkyy tuolta sivulta linkistä: product specifications. Vehje ei jaksa kylmentää hyvin eristettyä boxia kun max. 25 astetta ulkolämpötilaa alemmas. Eli jos on veneessä helteellä sisällä 35 astetta, kylmäboxissa on sitten jo 10 astetta. Yksikön ilmanotto kannattaa järjestää turkkilevyjen alle (mahdollisimman kylmään) ilmastointiputkella. Hyvä puoli kompressorilaitteeseen verrattuna on hiljainen ääni ja se että ainoat liikkuvat osat ovat pienet flektit sisä- ja ulkopuolella. Supercool koneiston hinta on alkaen vähän päälle 300 egeä. Vestekistä ainakin löytyy.

taukki kirjoitti:

Ah ei taida olla energian vaan sähkövarauksen mitta. Sitä käytetään puhuttaessa esim. akkujen varauksesta. Tavallisesti sähkölaitteiden osalta puhutaan virrankulutuksesta ja virran mittayksikkö on ampeeri A. Laitteet siis vievät virtaa 20 A tai 100 A vuorokaudessa.

Lue lisää

Ah=sähkövaraus, jonka ampeerin sähkövirta kuluttaa tunnin aikana.
Eli Taukin kannanotto on virheellinen.
A=sähkövirran yksikkö

Matkapurjehtija kirjoitti:

Ah=sähkövaraus, jonka ampeerin sähkövirta kuluttaa tunnin aikana.
Eli Taukin kannanotto on virheellinen.
A=sähkövirran yksikkö

Taukki taisi sanoa, että Ah on sähkövarauksen mitta. Niin sanoit sinäkin, mutta minun viestissäni se kuitenkin oli virheellisesti sanottu. Merkillistä....

taukki kirjoitti:

Taukki taisi sanoa, että Ah on sähkövarauksen mitta. Niin sanoit sinäkin, mutta minun viestissäni se kuitenkin oli virheellisesti sanottu. Merkillistä....

Kyllä oikeampaa on sanoa, että laite vie 20 Ah vuorokaudessa kuin 20 A vuorokaudessa. Taukin viestistä jää väärä kuva ihmisille.

Simo kirjoitti:

Kyllä oikeampaa on sanoa, että laite vie 20 Ah vuorokaudessa kuin 20 A vuorokaudessa. Taukin viestistä jää väärä kuva ihmisille.

Sähkölaitteet kuluttavat virtaa, jonka mittayksikkö on amppeeri. Esim. 20W tehoinen laite kuluttaa vuorokaudessa virtaa 40A (24*20/12), jonka virran ulosottaminen pienentää täyteen varatun 80 Ah akun jännitteen 12,24 V tasolle eli puoleen. Puhekielessä ei toki ole hirveästi väärinymmärryksen vaaraa vaikka puhuttaisiin Ah:sta ja A:sta sekaisin. Alkuperäinen kirjoittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että Ah on energian mitta mitä se ei ole.

taukki kirjoitti:

Sähkölaitteet kuluttavat virtaa, jonka mittayksikkö on amppeeri. Esim. 20W tehoinen laite kuluttaa vuorokaudessa virtaa 40A (24*20/12), jonka virran ulosottaminen pienentää täyteen varatun 80 Ah akun jännitteen 12,24 V tasolle eli puoleen. Puhekielessä ei toki ole hirveästi väärinymmärryksen vaaraa vaikka puhuttaisiin Ah:sta ja A:sta sekaisin. Alkuperäinen kirjoittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että Ah on energian mitta mitä se ei ole.

Lue lisää

Ampeeri on tosiaan virran yksikkö, joka saadaan jakamalla teho jännitteellä sähköopin peruskaavan mukaisesti: P(W)=U(V)*I(A). Nyt siis se 20 W laite vie jatkuvasti 20 W/12 V eli 1,7 A.

Sitten kun tuo kerrotaan ajalla päästään yksikköön As (tai Ah tai Avrk tai Avuosi), joka on varauksen yksikkö ja jolle on olemassa myös tunnus C ja nimi Coulombi. Akkujen varauskyky (kapasiteetti) ilmoitetaan tässä yksikössä (Ah).

Jos tuo laite on vuorokauden päällä, se vie siis 1,7 A * 24 h eli 40 Ah. Saman veisi 40 W laite joka olisi 12 h käytössä eli 12 h * 40 W / 12 V=12 Ah. Jos ensimmäistä käytetään aina kokoajan ja toista 12 h vuorokaudessa, on molempien kulutus sama eli 40 Ah vuorokaudessa.

On täysin väärin sanoa, että ko. laite vie 40 A vuorokaudessa. Tämä on sama kuin sanoisi "veneen nopeus on 10 solmua vuorokaudessa tai 20 km/h vuorokaudessa". Tuota Ah vastaava oikea sanonta olisi "veneellä päästiin 50 mpk vuorokaudessa tai 100 km vuorokaudessa" (on ajettu 5 tuntia vuorokaudessa 10 solmua).

Joakim kirjoitti:

Ampeeri on tosiaan virran yksikkö, joka saadaan jakamalla teho jännitteellä sähköopin peruskaavan mukaisesti: P(W)=U(V)*I(A). Nyt siis se 20 W laite vie jatkuvasti 20 W/12 V eli 1,7 A.

Sitten kun tuo kerrotaan ajalla päästään yksikköön As (tai Ah tai Avrk tai Avuosi), joka on varauksen yksikkö ja jolle on olemassa myös tunnus C ja nimi Coulombi. Akkujen varauskyky (kapasiteetti) ilmoitetaan tässä yksikössä (Ah).

Jos tuo laite on vuorokauden päällä, se vie siis 1,7 A * 24 h eli 40 Ah. Saman veisi 40 W laite joka olisi 12 h käytössä eli 12 h * 40 W / 12 V=12 Ah. Jos ensimmäistä käytetään aina kokoajan ja toista 12 h vuorokaudessa, on molempien kulutus sama eli 40 Ah vuorokaudessa.

On täysin väärin sanoa, että ko. laite vie 40 A vuorokaudessa. Tämä on sama kuin sanoisi "veneen nopeus on 10 solmua vuorokaudessa tai 20 km/h vuorokaudessa". Tuota Ah vastaava oikea sanonta olisi "veneellä päästiin 50 mpk vuorokaudessa tai 100 km vuorokaudessa" (on ajettu 5 tuntia vuorokaudessa 10 solmua).

Lue lisää

http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/si.html

Joakim kirjoitti:

Ampeeri on tosiaan virran yksikkö, joka saadaan jakamalla teho jännitteellä sähköopin peruskaavan mukaisesti: P(W)=U(V)*I(A). Nyt siis se 20 W laite vie jatkuvasti 20 W/12 V eli 1,7 A.

Sitten kun tuo kerrotaan ajalla päästään yksikköön As (tai Ah tai Avrk tai Avuosi), joka on varauksen yksikkö ja jolle on olemassa myös tunnus C ja nimi Coulombi. Akkujen varauskyky (kapasiteetti) ilmoitetaan tässä yksikössä (Ah).

Jos tuo laite on vuorokauden päällä, se vie siis 1,7 A * 24 h eli 40 Ah. Saman veisi 40 W laite joka olisi 12 h käytössä eli 12 h * 40 W / 12 V=12 Ah. Jos ensimmäistä käytetään aina kokoajan ja toista 12 h vuorokaudessa, on molempien kulutus sama eli 40 Ah vuorokaudessa.

On täysin väärin sanoa, että ko. laite vie 40 A vuorokaudessa. Tämä on sama kuin sanoisi "veneen nopeus on 10 solmua vuorokaudessa tai 20 km/h vuorokaudessa". Tuota Ah vastaava oikea sanonta olisi "veneellä päästiin 50 mpk vuorokaudessa tai 100 km vuorokaudessa" (on ajettu 5 tuntia vuorokaudessa 10 solmua).

Lue lisää

Jatketaan vielä, että tuosta Ah:sta pääsee energiaan kertomalla sen jännitteellä eli 40 Ah * 12 V = 480 Wh.

taukki kirjoitti:

Sähkölaitteet kuluttavat virtaa, jonka mittayksikkö on amppeeri. Esim. 20W tehoinen laite kuluttaa vuorokaudessa virtaa 40A (24*20/12), jonka virran ulosottaminen pienentää täyteen varatun 80 Ah akun jännitteen 12,24 V tasolle eli puoleen. Puhekielessä ei toki ole hirveästi väärinymmärryksen vaaraa vaikka puhuttaisiin Ah:sta ja A:sta sekaisin. Alkuperäinen kirjoittaja oli kuitenkin sitä mieltä, että Ah on energian mitta mitä se ei ole.

Lue lisää

Kirjaimellisesti olet oikeassa sen suhteen, että Ah ei ole energian mitta. Mutta-mutta, tässä tapauksessa se on koska varmasti kaikki keskustelun seuraajat tietävät ja ymmärtävät että kyseessä on 12V:n järjestelmä. Teho on jännite * virta ja energia on teho /aikayksikkö. Eli kun jännite yleisesti tunnetaan (ja käsitellään laskennassa vakiona) voidaan energiamäärää kuvata yksiköllä Ah - aivan kuten tehdään akkujen varauksen suhteen. Akuston varaustila Ah:lla ilmaistuna kertoo nimenomaan siitä miten paljon akustoon on varattu energiaa.

Kun jännite tunnetaan, Ah (mitä ilmaisua käytin) kuvaa energiamäärää aivan samalla tavalla kuin esim yksikkö kWh.

SpK kirjoitti:

Kirjaimellisesti olet oikeassa sen suhteen, että Ah ei ole energian mitta. Mutta-mutta, tässä tapauksessa se on koska varmasti kaikki keskustelun seuraajat tietävät ja ymmärtävät että kyseessä on 12V:n järjestelmä. Teho on jännite * virta ja energia on teho /aikayksikkö. Eli kun jännite yleisesti tunnetaan (ja käsitellään laskennassa vakiona) voidaan energiamäärää kuvata yksiköllä Ah - aivan kuten tehdään akkujen varauksen suhteen. Akuston varaustila Ah:lla ilmaistuna kertoo nimenomaan siitä miten paljon akustoon on varattu energiaa.

Kun jännite tunnetaan, Ah (mitä ilmaisua käytin) kuvaa energiamäärää aivan samalla tavalla kuin esim yksikkö kWh.

Lue lisää

Yhtä lailla voidaan sanoa, että kg on tilavuusmitta, jos tiedetään mistä aineesta on kyse. Ehkä selkeämpää on kuitenkin käyttää suoraan sitä yksikköä, jolla mitataan kyseistä suuretta.

SpK kirjoitti:

Kirjaimellisesti olet oikeassa sen suhteen, että Ah ei ole energian mitta. Mutta-mutta, tässä tapauksessa se on koska varmasti kaikki keskustelun seuraajat tietävät ja ymmärtävät että kyseessä on 12V:n järjestelmä. Teho on jännite * virta ja energia on teho /aikayksikkö. Eli kun jännite yleisesti tunnetaan (ja käsitellään laskennassa vakiona) voidaan energiamäärää kuvata yksiköllä Ah - aivan kuten tehdään akkujen varauksen suhteen. Akuston varaustila Ah:lla ilmaistuna kertoo nimenomaan siitä miten paljon akustoon on varattu energiaa.

Kun jännite tunnetaan, Ah (mitä ilmaisua käytin) kuvaa energiamäärää aivan samalla tavalla kuin esim yksikkö kWh.

Lue lisää

Joule on perusyksikkö, ja aika helppo, kun 1J=1Ws siis watti * sekunti. Mutta kilokalori olis paljon hauskempi energiayksikkö. Tai se vanha kilopondimetri. "Mulla on akussa 800 kilopondimetriä jäljellä" Tai sitten vaikka hevosvomaminuutti. "Osta hyvä akku, 100 hevosvomaminuuttia".
1 KWH = 3600000 J siis joulea tai wattisekuntia.
60 amppeerituntia 12 voltin akussa vastaa noin niinkuin 0,72 kWh. Sillä ei sähkösaunaa saa lämpöiseksi. Sen verran energiaa on isossa päivällisessä.