Seuraavassa mielenkiintoista tarinaa eräästä totaalikieltäytyjästä "Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa" missä ei anneta mahdollisuutta olla tarttumatta aseisiin ja puolustaa omia arvojaan. Vaan täytyy orjallisesti olla yhteiskunnan hirttosilmukassa ja käydä sotilaskoulutus, mikä määrittelee missä vaiheessa tulet kuolemaan epätoivottomassa puolustussodassa.
Suosittelen kaikkien asevelvollisten miettimään tarkasti mitkä ovat sellaisia arvoja joiden puolesta kannattaa jopa menettää oma henkensä. Minulle ne eivät ole valtion asettamat arvot vaan jotkut aivan muut.
Jos saisin uuden mahdollisuuden olisin aivan varmasti totaalikieltäytyjä en epäilisi sitä enää yhtään koska haluan pitää omasta arvomaailmastani kiinni mihin ei kuulu valtion ja sen hyvinvoinnin puolustaminen aseellisesti ja ihmisiä tuhoamalla.
KRP's least wanted, tästä kohdasta alkaen juttua epäoikeudenmukaisesta asevelvollisuus helvetistämme.
http://www.kolumbus.fi/antra/NOKKA.htm
Suosittelen kaikkien asevelvollisten miettimään tarkasti mitkä ovat sellaisia arvoja joiden puolesta kannattaa jopa menettää oma henkensä. Minulle ne eivät ole valtion asettamat arvot vaan jotkut aivan muut.
Jos saisin uuden mahdollisuuden olisin aivan varmasti totaalikieltäytyjä en epäilisi sitä enää yhtään koska haluan pitää omasta arvomaailmastani kiinni mihin ei kuulu valtion ja sen hyvinvoinnin puolustaminen aseellisesti ja ihmisiä tuhoamalla.
KRP's least wanted, tästä kohdasta alkaen juttua epäoikeudenmukaisesta asevelvollisuus helvetistämme.
http://www.kolumbus.fi/antra/NOKKA.htm
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vuonna 98 oli jo mahdollista valita aseeton palvelus tai siviilipalvelus.
Todellinen rauhanpuolustaja ei halua olla minkäänlaisissa tekemisissä armeijan kanssa, vaan kieltäytyy siitä aivan täysin.
Minä ainakin valitsin mieluummin sivarin kun että olisin mennyt armeijaan aseettomaan palvelukseen, tuo aseeton palvelus on myös ihan samanlaista maanpuolustusta kun armeija yleensäkin on.
Totaalikieltäytyminen on myös paljon parempi vaihtoehto kun armeijan aseeton palvelus.
Aloitus ei todellakaan ollut mikään huono provo vaan asiallinen kirjoitus jossa kerrotaan muutamia totuuksia suomen väärästä ja epäoikeudenmukaisesta asevelvollisuudesta jota yksikään todellinen rauhan kannattaja ei hyväksy millään tavalla.
Olen täysin samaa mieltä keskustelun aloittajan kanssa, niin tässä kun monissa muissakin asioissa.
Siviilipalvelus ideansa irvikuvana
Suurin osa totaalikieltäytyjistä hakee kutsunnoissa siviilipalvelukseen, ja vasta myöhemmin ilmoittaa kieltäytyvänsä siitäkin. Siviilipalveluksen olemassaolo on paljolti sosiaalidemokraattisen rauhanliikkeen ponnistelujen tulos: Sosiaalidemokraattisen etiikan mukaan on oikein ja kaunista, että ihmiset tekevät
palveluksia valtiolle vaikka sitten pakotettuna. Tarkoitus oli, että siviilipalvelusinstituutiosta tulee "uudenlainen armeija", joka väkivallattomien konfliktinratkaisumenetelmien avulla vastaa turvallisuusriskeihin. Mutta sosiaalidemokraatit eivät tajunneet sitä, että viime kädessä ne riskit jotka valtio määrittelee uhaksi itselleen ovat juuri niitä jotka uhkaavat hallitsevan luokan asemaa. Valtion pysyminen pystyssä edellyttää väkivaltaa, ja näin valtiolla on suuri intressi turvata että tätä väkivaltaa toteuttamaan ehdollistettuja ihmisiä on tarpeeksi tarjolla. Näin valtion on varmistettava että siviilipalvelus on mahdollisimman vähän houkutteleva vaihtoehto.
Siviilipalvelusmiehet tekevät vaatimattoman koulutuksen vaativia työtehtäviä alipalkalla maassa, jossa on edelleen satoja tuhansia, pääosin matalasti koulutettuja työttömiä. Palveluspaikkojen pula pahenee, ja asumistilanne on hirveä. Minulla ei ole mitään väkivallatonta konfliktinratkaisua vastaan, mutta yhdelläkään siviilipalvelusmiehellä ei ole tällä hetkellä tähän liittyviä työtehtäviä. Sosiaalidemokraattisen rauhanliikkeen typerän sinisilmäisyyden takia valtio on saanut siviilipalveluksesta keinon kurinalaistaa aseistakieltäytyjiä ja legitimoida armeijan olemassaoloa. Sodan syttyessä siviilipalvelusmiehet pistetään linjaan siinä missä kaikki muutkin. Näin ollen olisin pelkuri jos menisin kutsuntatilaisuuteen valehtelemaan että haluaisin siviilipalvelukseen. Kutsunnoissa ei edes anneta mahdollisuutta kieltäytyä kaikesta asepalveluksesta suoraan, näin ollen sinne menemisessä ei todellakaan ole mitään järkeä.
- Seuraavassa mielenkiintoista tarinaa eräästä totaalikieltäytyjästä "Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa" missä ei anneta mahdollisuutta olla tarttumatta aseisiin ja puolustaa omia arvojaan.
Heti ensimmäinen lause on puppua. Vaihtoehtoja on. Jopa totaalikieltäytyjiä käsitellään varsin helläkätisesti (avovankilat joissa mahdollisuus opiskella...).
Jos asettuu yhteiskunnan normien ulkopuolelle, joutuu myös kantamaan tekonsa seuraamukset. Ei verojakaan voi lakata maksamasta ilman rangaistusta.
Ulkoinen turvallisuus on Suomessa demokraattisesti päätetty hoitaa yleisellä asevelvollisuudella. Ainahan voi tietysti asioita yrittää muuttaa. Jotenkin tuo turvallisuus on mielestäni kuitenkin tarpeen järjestää.
taistelussa sivareita, totaalikieltäytyjiä ym. pohjasakkaa vastaan. En tuntisi minkäänlaista sääliä, enkä potisi huonoa omaatuntoa tulittaessani niitä mammanpoikia RK:llä. Siinä sulle rauhanaatetta.
Tappaisit varmasti perheesikin heti, kun menisi huonosti, armeija kasvattaa murhanhimoisia perkeleitä.
oli hyvä juttu.
ehkä välillä vähän kuivan puoleinen ja vihalla kirjoitettua..
..mutta onko mielestäsi oikein nauttia oikeutuksista, jos ei ole valmis tekemään velvollisuuksia?
Mistä velvollisuuksista? Velvollisuuksista joka antaa erityisoikeuksia naisille, jehovantodistajille ja ahvenanmaalaisille. Jos kaikki edellämainitut olisivat mukana asevelvollisuudessa niin siitä voisiin ehkä puhua velvollisuutena,
Oikeudet meidän yhteiskunnassa (terveydenhoito, koulutus, oikeusturva, poliisin ja palokunnan suojelu, ym ym) maksetaan pääosin veroilla, ja verovelvollisuus on kuitenkin täysin erillinen asia kuin asevelvollisuus.
Ahvenanmaalaisilla on siviilipalvelus pakollinen.
Siinä mielessä olen samaan mieltä, että kyllä on verojenmaksuvelvollisuus(jossa kylläkin riistetään rahaa kaikesta mitä ikinä voidaan keksiä), mutta toisaalta löytyy muitakin oikeuksia, joita ei voida ostaa rahalla: esim. sananvapaus,kokoontumisvapaus ja esim uskonnonvapaus. Näitä ei välttämättä voida tarpeen tullen puolustaa vain rahalla vaan pitää olla myös muutakin, kuin kasa verorahoilla ostettuja aseita, joita ei kukaan osaa käyttää.
Erittäin epäntodennäköistä, että juuri nyt näitä aseita tarvittaisiin käyttää, mutta ken tietään 20 vuoden päästä. Siksi on hyvä pitää yllä puolustusvoimia, johon osallistuu koko kansa (myös muutenkin kuin vain rynkyllä sohimalla)
"Oikeudet meidän yhteiskunnassa (terveydenhoito, koulutus, oikeusturva, poliisin ja palokunnan suojelu, ym ym) maksetaan pääosin veroilla, ja verovelvollisuus on kuitenkin täysin erillinen asia kuin asevelvollisuus. "
Viimeinen keino oikeuksien ylläpitämiseen, kun muista ei enää ole hyötyä, on armeija.