Siis mitenkä selviää tällainen uskovainen, jolla on omasta mielestään omituinen pakottava tarve ajatella joka päivä useaan otteeseen fyysistä läheisyyttä ihmisen kanssa, jota rakastaa. Ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan? He eivät ole naimisissa ja muutenkaan naimisiin meno ei ihan ole ainakaan lähitulevaisuudessa tapahtuvaa. Sanotaanhan, että jo pelkkä ajatus sellaisesta jutusta on synti ja yleensäkin pelkkä halu tehdä syntiä ilman että sitä tekee konkreettisesti on syntiä.
Kun käy seuroissa ja saa uskoa synnit anteeksi, niin henkilö huomaakin ajattelevansa jo kohta kotimatkalla taas sitä juttua. Onko tämä aivan vieras ongelma ja siis hyvin harvinainen? Toivon, että sheriffi ei tätä poistaisi, sillä tässä on kyse jo aika pahasta pulmasta, kun tietyt ajatukset pyörivät päässä liian usein.
Kun käy seuroissa ja saa uskoa synnit anteeksi, niin henkilö huomaakin ajattelevansa jo kohta kotimatkalla taas sitä juttua. Onko tämä aivan vieras ongelma ja siis hyvin harvinainen? Toivon, että sheriffi ei tätä poistaisi, sillä tässä on kyse jo aika pahasta pulmasta, kun tietyt ajatukset pyörivät päässä liian usein.
Vastaukset 5
Vanhimmat
asianomaisen ka josta ajattelet sellaista? Kuulostaa kyl ettet ole uskovainen tai olet hiukkasen hukassa? Olet ehkä hyvin nuori? Täältä tuskin selvää vastausta saat, mutta ,mielestäni keskustelu auttaa äidin kanssa.. ? luulenpa että on normaaliakin että tuntee sitäkin vetovoimaa toista kohtaan, kun on rakastunut... Voisko olla eriasia jos tuntisit sitä monia muitakin kohtaan.. Oisko silloin aihetta huolestua?
voi olla merkki siitä, että on hukassa..eihän kukaan uskovainen tuollaista varmaan edes ajattele ikinä.
Lukaisepas tämä Jaakobin kirjeen kohta
Jaak. 1:2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte.
3 Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä.
4 Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.
5 Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta.
6 Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.
Minut on autettu pois monenlaisten pakonomaisten ja häiritsevien ajatusten ja tekojen parista ja se apu on löytynyt erittäin läheltä.
Room. 6:7 Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta.
(8 Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan.)
Sinun ei siis tarvitse tehdä mitään, mitä et halua ja minkä ehkä koet vääräksi. Olet siitä täysin vapaa :) Omin voimin ei voi kukaan syntiä välttää, joten anna se kokonaan Jeesuksen huoleksi.
>> eihän kukaan uskovainen tuollaista varmaan edes ajattele ikinä
Ei kai tuo nyt niin tavatonta ole. Itse en ole seukannut niin en tiedä noista himoista, mutta olen kuullut että kovat on kiusaukset seksiin seurusteluaikana. Jotkut sitten lankeavatkin...
Olet sikäli poikkeus että olet rehellinen ihminen, monen teeskentelijän joukossa.
Luonnollinen ihminen.
Tämä on erittäin hyvä lähtokohta. Olet tunnistanut itsessäsi tällaisia vaikutteita ja tunnustanut ne myös. Tästä voi alkaa työstäminen.
Nyt on niin, että rakkauden puutos etsii tietä eri tavoin. Joillakin ihmisillä rakkauden puutos ilmenee seksuaalielämän alueelta. Yksi pelaa, toinen ryyppää, ja kolmas tienaa jatkuvasti lisää rahaa, enemmän ja enemmän.
Joku on aina työssä ollakseen edes jollekin ihmiselle tärkeä. Mutta käykin niin, että kun hän on aina työn vuoksi poissa rakkaidensa luota, tulee hän lopulta työnarkomaanina hylätyksi. Ja palaa pahimmassa tapauksessa loppuun.
Yksi rakentaa komeita taloja tullakseen näin huomioon otetuksi. Yksi muuttaa rauhatonna paikasta toiseen usein. Yksi ajaa samasta syystä komealla autolla.
Rakkautta me jokainen tarvitsemme, se on selvä asia. Mutta me olisimme tarvinneet myöskin kannustusta ja hyväksyntää, välittämistä jo aivan syntymästämme saakka. Siinä on ollut paljon puutoksia.
Tämä puutos heijastuu häpeänä ja myös epämääräisenä syyllisyytenä ja pelkona, josta ei oikein tiedä, että mistä se tulee. Pelon tunne kertoo meille sen, että olemme turvattomia.