Ei ymmärrä..

viestiketjut, kymmenien viestien pituisetkin? Kaikki alusta loppuun?

Kyllä täällä jokainen saa esittää kysymyksiä, jos ne liittyvät palstan aiheeseen. Jos sinua juuri tämä teema kyllästyttää, ole hyvä äläkä lue näitä viestejä vaan osallistu keskusteluun sellaisissa viestiketjuissa, joiden aihe miellyttää.

Ei alkup. kirjoittaja kirjoitti:

viestiketjut, kymmenien viestien pituisetkin? Kaikki alusta loppuun?

Kyllä täällä jokainen saa esittää kysymyksiä, jos ne liittyvät palstan aiheeseen. Jos sinua juuri tämä teema kyllästyttää, ole hyvä äläkä lue näitä viestejä vaan osallistu keskusteluun sellaisissa viestiketjuissa, joiden aihe miellyttää.

Lue lisää

Tietenkin täällä saa kuka tahansa kysyä mitä tahansa. Se on vaan niin kummallista, miksi juuri tänne palstalle eksyy lähes päivittäin näitä uteliaita, joita kiinnostaa nimenomaan huostaanottojen syyt. Moni huostaanotetun lapsen vanhempi on tällä palstalla kertonut henkilökohtaisesta elämästään hyvin arkoja asioita. Tarvitaan hieman viitseliäisyyttä ja tunneälyä, jotta pystyy muodostamaan näistä palasista kokonaiskuvia ihmisten elämistä.

Kukaan, jolta on lapsi huostaanotettu tai muusta syystä sijoitettu, ei ole velvollinen vastailemaan täällä uteliaiden satunnaiskävijöiden kysymyksiin. Tätä kysyjät eivät tunnu ymmärtävän, vaan provosoivat biovanhempia näillä "kyllä huostaanottoon on aina syy"-jutuillaan.

Tämän palstan ensisijainen tarkoitus on biovanhempien keskinäinen keskustelu: kokemuksien ja tiedon vaihtaminen. Ulkopuoliset ovat tervetulleita lukemaan ja kirjoittamaan, mutta yksitoikkoinen jankutus on niin kovin tylsää. Tätä asiaa on ennen kysytty ja siihen on asiallisesti vastattu. Otsikon mukaan pitäisi ainakin yksi keskusteluketju aiheesta löytyä kärsimättömällekin lukijalle.

bored one kirjoitti:

Tietenkin täällä saa kuka tahansa kysyä mitä tahansa. Se on vaan niin kummallista, miksi juuri tänne palstalle eksyy lähes päivittäin näitä uteliaita, joita kiinnostaa nimenomaan huostaanottojen syyt. Moni huostaanotetun lapsen vanhempi on tällä palstalla kertonut henkilökohtaisesta elämästään hyvin arkoja asioita. Tarvitaan hieman viitseliäisyyttä ja tunneälyä, jotta pystyy muodostamaan näistä palasista kokonaiskuvia ihmisten elämistä.

Kukaan, jolta on lapsi huostaanotettu tai muusta syystä sijoitettu, ei ole velvollinen vastailemaan täällä uteliaiden satunnaiskävijöiden kysymyksiin. Tätä kysyjät eivät tunnu ymmärtävän, vaan provosoivat biovanhempia näillä "kyllä huostaanottoon on aina syy"-jutuillaan.

Tämän palstan ensisijainen tarkoitus on biovanhempien keskinäinen keskustelu: kokemuksien ja tiedon vaihtaminen. Ulkopuoliset ovat tervetulleita lukemaan ja kirjoittamaan, mutta yksitoikkoinen jankutus on niin kovin tylsää. Tätä asiaa on ennen kysytty ja siihen on asiallisesti vastattu. Otsikon mukaan pitäisi ainakin yksi keskusteluketju aiheesta löytyä kärsimättömällekin lukijalle.

Lue lisää

lähinnä siksi, että todella monissa viesteissä kirjoitetaan pelkästään pahaa sijaisvanhemmista ja sossusta ja tunnutaan olevan sitä mieltä, ettei mitään muuta syytä huostaanottoon ole ollut, kuin innokas sossutäti, joka jostain on keksinyt, että ruvetaanpa huostaanottoon. Lukemistani viesteistä päätellen kukaan, joka on kirjoittanut aiheesta "lapseni on otettu huostaan", ei ole kertonut syitä, ainoastaan ovat väittäneet, että mitään syytä huostaanottoon ei olisi ollut. Sitä varmaan nämä Sinulle kirjoittaneet ovat tarkoittaneet.

Itsekin olen ihmetellyt ihan samaa. Olen satunnaisesti vieraillut palstalla kun käyn täällä "kakkosnelosessa" aina välillä lukemassa näitä eri vanhempien keskustelupalstoja. Tuntuu tosiaan että vallalla ovat nämä viestit, jossa huostaanotolle ei ole mitään perustetta, lapsi vain voidaan arpanappulan perusteella viedä ihan keneltä tahansa. Ja kyllä, minä en ole sijaisvanhempi, eikä lapsiani ole otettu huostaan, joten sikäli minun ei pitäisi edes olla tällä palstalla. Lapsityötä tekevänä olen kuitenkin halunnut seurata myös muiden kuin raskaus- tai synnytyspalstojen keskusteluja.

En väitä mitään huostaanottojen syistä, en tunne asiaa riittävän hyvin. En halua syyllistää ketään, totesin vain, että tällainen kummallinen tunne on tullut näiden täällä esitettyjen kommenttien perusteella. Olen aina luullut, että huostaanotolle on aina joku peruste. Joidenkin täällä esitettyjen viestien väittämien mukaan huostaan voidaan ottaa kenen tahansa lapsi koska tahansa.

Asiahan on äärimmäisen tärkeä. Jos oikeasti huostaan voidaan ottaa kenen lapsi tahansa, vrt. esim. paljon puhutut sakkokiintiöt, niin tämä ei ole enää vain yksittäisten perheiden tragedia, tai edes tiettyjen kuntien ongelma, vaan eduskunnan asia.

herännyt kirjoitti:

lähinnä siksi, että todella monissa viesteissä kirjoitetaan pelkästään pahaa sijaisvanhemmista ja sossusta ja tunnutaan olevan sitä mieltä, ettei mitään muuta syytä huostaanottoon ole ollut, kuin innokas sossutäti, joka jostain on keksinyt, että ruvetaanpa huostaanottoon. Lukemistani viesteistä päätellen kukaan, joka on kirjoittanut aiheesta "lapseni on otettu huostaan", ei ole kertonut syitä, ainoastaan ovat väittäneet, että mitään syytä huostaanottoon ei olisi ollut. Sitä varmaan nämä Sinulle kirjoittaneet ovat tarkoittaneet.

Itsekin olen ihmetellyt ihan samaa. Olen satunnaisesti vieraillut palstalla kun käyn täällä "kakkosnelosessa" aina välillä lukemassa näitä eri vanhempien keskustelupalstoja. Tuntuu tosiaan että vallalla ovat nämä viestit, jossa huostaanotolle ei ole mitään perustetta, lapsi vain voidaan arpanappulan perusteella viedä ihan keneltä tahansa. Ja kyllä, minä en ole sijaisvanhempi, eikä lapsiani ole otettu huostaan, joten sikäli minun ei pitäisi edes olla tällä palstalla. Lapsityötä tekevänä olen kuitenkin halunnut seurata myös muiden kuin raskaus- tai synnytyspalstojen keskusteluja.

En väitä mitään huostaanottojen syistä, en tunne asiaa riittävän hyvin. En halua syyllistää ketään, totesin vain, että tällainen kummallinen tunne on tullut näiden täällä esitettyjen kommenttien perusteella. Olen aina luullut, että huostaanotolle on aina joku peruste. Joidenkin täällä esitettyjen viestien väittämien mukaan huostaan voidaan ottaa kenen tahansa lapsi koska tahansa.

Asiahan on äärimmäisen tärkeä. Jos oikeasti huostaan voidaan ottaa kenen lapsi tahansa, vrt. esim. paljon puhutut sakkokiintiöt, niin tämä ei ole enää vain yksittäisten perheiden tragedia, tai edes tiettyjen kuntien ongelma, vaan eduskunnan asia.

Lue lisää

näitä palstoja. Olen myös lukenut ja samoihin tuloksiin tulisin jos en tietäisi asoiden toistakin puolta. Olen myös työssäni (lähes 30 vuotta) hyvin lähellä lapsia ja lasten vanhempia.
Nytkin eräs äiti on hyvin masentunut syystä kun on lukenut näitä huostaanottojuttuja. Hän saikuulla jokinaika sitten että hänellä on syöpä. Nyt pelkää että hänen lapsensa varastetaan kuten hän sen ilmaisi. No kysyin mistä tuo varastaminen nimitys johtuu. No hän oli lukenut juuri tätä palstaa mutta ei ole jaksanut kommentoida mitään juttuja. Siksi meinaan että tämä on pelottavaa vääristeltyä tietoa levittävä palsta. Ei pidä uskoa kaikkea mitä täällä kirjoitellaan.
Olet aivan oikeassa että jos huostaan voidaan ottaa kenen lapsi tahansa niin se ongelma pitää hoitaa niin että tällaista ei taphdu.

Hei mulla on kans tilanne aika paha laskuja maksamatta viimevuodelta yli 1000 edestä mutta olen niitä nyt pikkuhiljaa maksellut pois,ja on 1 lapsi tyttö 9 v perhetyöntekijä sanoi että en ole kelvollinen äidiksi ku on laskuja maksamatta ja että lapsi voidaan ottaa huostaan jos en hoida asioitani nyt mua pelottaa että jos ne ottaakin sen ;((( se on mulle niin rakas ja tärkee kyllä lapsen paikka on omien vanhempien luona!!!! pakko vaa maksaa laskuja ja säästää rahaa elämiseen ettei tyttö lähtis se nainen huus mulle täyttä kurkkua siitä asiasta......oon itkeny tätä asiaa en oo ees nukkunu kunnolla tän täkia kun tollee pelotellaan se huutaa melkee aina kun käy meillä se helvetin perhetyöntekijä iha kun mulla ei ois mitää sananvaltaa sanoo sille asioista et miks ne on menny niiku on menny ja nythä oon melkee kaiken maksanu laskuistani viimevuodelta 2018.Et mitäköhä se nainen vielä haluu......

Minäkin luen silloin tällöin näitä palstoja mielenkiinnolla.
siskoltani on huostaanotettu lapsi, ei ilman syytä. Täällä lukessa saa todella sellaisen kuvan, että lapsia huotaanotetaan vaan siksi kun sossut ovat niin ilkeitä. Olen myös lukenut monta kertaa, kun joku on kysynyt että miksi juuri sinun lapsesi huostaanotettiin? Mielestäni nämä bioäidit eivät ole sitä kertoneet. En usko, että niitä lapsia huvikseen huostaanotetaan. Mutta olisiko asia niin, että juuri siksi bioäideiltä huostaanotetaan, kun eivät edes ymmärrä tehneensä väärin? Ovat saaneet avohuollon tukitoimia/perhetyöntekijöitä ym eivätkä kuitenkaan opi, missä menee pieleen???

äiti myös kirjoitti:

Minäkin luen silloin tällöin näitä palstoja mielenkiinnolla.
siskoltani on huostaanotettu lapsi, ei ilman syytä. Täällä lukessa saa todella sellaisen kuvan, että lapsia huotaanotetaan vaan siksi kun sossut ovat niin ilkeitä. Olen myös lukenut monta kertaa, kun joku on kysynyt että miksi juuri sinun lapsesi huostaanotettiin? Mielestäni nämä bioäidit eivät ole sitä kertoneet. En usko, että niitä lapsia huvikseen huostaanotetaan. Mutta olisiko asia niin, että juuri siksi bioäideiltä huostaanotetaan, kun eivät edes ymmärrä tehneensä väärin? Ovat saaneet avohuollon tukitoimia/perhetyöntekijöitä ym eivätkä kuitenkaan opi, missä menee pieleen???

Lue lisää

Muutin Espooseen suureksi epäonnekseni, ja etenkin lapseni epäonneksi -98. Minua asutettiin matkustjakodissa viimeiseilleni asti raskaana, asunnon hankkimisessa ei sossu auttanut vaan katsoi parhaimaksi maksaa lähes 10 000MK/kk sairaan pienestä luukusta yhteiskunnan laskuun.Espoolla oli varaa, mitä? Samaan aikaan Vantaalainen, suonensisäisiä aineita käyttävälle, niin ikään RASKAANA olevalle äidille järjestettiin oma asunto hyvissä ajoin ennen laskettua aikaansa. Minä se sain virua neuloja väistellen ko. paikassa. Eräänä päivänä en katsonut eteeni ja tallasin neulan päälle. Sossu naureskeli ja solvaili että -"Mitäs et kato etees"! Järjestin itselleni paikan ensikotiin, mistä sossu maksoi siitäkin. Sitä haukkumisen määrää ja etenkin sen ALATYYLIÄ en aio toistaa. Mitään tukea ei annettu, eikä anneta nytkään. Lapsi otettiin selän takana huostaan, kotiutettiin häätötilanteeseen, as.tuet sossun perinnässä vaikkeivat senttiäkään vuokrissa auttaneet. Vuokran jälkeen jäi 79,95e jäljelle, ei tuettu. Lapsen kanssa elettiin 450e/kk mikä asumismenojen jälkeen jäi. Suoranaista VITTUILUA ja vaatimuksia ylellisistä asusteista kyllä esitettiin. Pakkasessa piti palella, ulkopuoliset tietenkin kauhistelivat rähjäistä ulkonäköä, ties mihin rahani tuhlasin, vai mitä? Sama helvetti ilman sukulaisten tukea... Olen näet lastenkotilapsi... Hyvä on tietää, kuinka "lapsen etua ajattelevat" sossut lasta aikuisiässä kohtelevat, kaukana on etu ja tuki, pelkkä pohjasakka... Olen tänä vuonna pistänyt kaiken, tänä 7 vuotena saamani "tuen" näyttöineen eduskunnan oikeusasiamiehelle, kun lääninhallitus kerta toisensa jälkeen julisti anonyymiyden turvin esiintyvät SAMAT sossut SYYNTAKEETTOMIKSI kaikkeen muuhun paitsi virkaansa! Suoraan sanottuna, kun vihdoin ja viimein löydät pitävää, kirjallista näyttöä kaikesta, menetti lääni toimivaltnsa jopa kannanottoon. Ironisinta on, kuinka se päätöksensä alussa kuitenkin julisti,, kuinka sen tehtäviin "kuuluu sos.toimen suunnittelu,, ohjaus ja valvonta". Koko höskä eduskunnassa. Ja kohtelu,, mitä Espoon kaupungin eräät työntekijät ovat "lastensuojelun" nimiin antaneet, ovat niitä asioita joista lapseni on vasta toipumassa. Se, että joku lukee ammatikseen sos.työntekijän viran, ei todellakaan tarkoita että ko. paperi olisi rokotus henkistä sairastumista vastaan sen enempää kuin ehkäisykeino mielivallallekaan. Itseasiassa, juuri sos.työntekijä on se, joka voi ihmisten elämän tuhota vain jos naama/tausta ei miellytä. Tuon kaltaiset sos.työntekijät myrkyttävät ilmapiirin, koska tietävät virkalojaalisuuden ajavan komeasti lastensuojelun edelle. Ensisijaisesti tulisi niiden HYVIEN, asiansa oikein hoitavien sossujen puuttua virkaheiton työtoverinsa touhuihin. Kun joku käyttää kaiken aikansa syyttömien kimpussa oloon vain koska niin on päättänyt, jää taatusti moni aiheellinen huostaanotto tekemättä. Piste ja voikaa hyvin. Ja KIITOS ennen kaikkea ystävälleni, jonka koneelta sain kommenttini laittaa. Ei ole Espoo rahojaan ainakaan minun ja lapseni tukemiseen käyttänyt. Kohtelu kyllä kuluja aiheuttaa... T: J.H
• Re: Unohdetaanko huono-osaisuus
Kiitos Sakke kannustavasta lopusta, jonka viestissäsi esitit.Asia kuitenkin menee niin, että muutin Espooseen sillä edellisessä asuinkunnassani ei ollut tarjolla mitään rikkoutuneen avioliiton muistoja lukuunottamatta. Lisäksi Espoon ja Helsingin seudulla oli paljon tuttuja. Vuokrasin asunnon yksityishenkilöltä ja maksoin 1000mk etukäteen. Hyväuskoisuuteni palkittiin juuri niinkuin odottaa saattaakin, enkä voi tänä päivänäkään syyttää asiasta muita kuin omaa tyhmyyttäni. Koska kavereiden nurkissa pyöriminen ei omastakaan mielestäni ollut itsenäistä ja riippumatonta elämää, menin sos.toimeen pyytämään apua. Olipa taas arpaonni kohdallaan! Minua juoksutettiin hakemassa kotipaikkakuntatodistusta jonka liftaamalla tein Tapiolan väestörekisteriin. Kiikutettuani lappua vaativalle tantalle, sain kuulla ettei hän sillä mitään tee,, aikoja ei anneta. Olisi minun kai tuo pitänyt älytä, sillä jos tarkoituksenaan olisi ollut auttaa, olisi tuon faxilla kai tilannut nopeammin kuin minä ehdin peukaloani nostaa. Ystäväni opastivat minua tekemään kantelun lääninhallitukseen, sillä rahattomana ja asunnottomana Espoolaisena olin oikeutettu saamaan edes jonkinlaista neuvoa. No, matkustajakotiin sitten vain odottelemaan, josko as.hakemukseen piankin vastattaisiin. Olin myös tuossa vaiheessa tutustunut lapseni isään, jonka en vielä tuossa vaiheessa tiennyt elävän kaksoiselämää. Minulle oli 13v. aiemmin sanottu, etten tulisi lapsia saamaan. Hyvin tuo paikkansa pitikin, kunnes "kaksoiseläjä" todisti minun olevan muutakin kuin vain naisen puolikas. Kävin ultrassa, olin 9:llä viikolla. Ei MISSÄÄN vaiheessa tullut mieleenikään tehdä aborttia edes sillä perusteella, että olin sos.toimen "osakas"! Niin, TT-tukeahan en saanut vaan roikuin leipäjonossa, Veikko Hurstikin (rauha hänen sielulleen) tuli hyvin tutuksi. Sos.työntekijän omat "äidinvaistot" omien raskauksiensa ajoilta taisivat herätä henkiin, kun kieltäytyi kirjaamasta raskauttani ylös, koska -"pentusi saattaa tulla ulos ku vettä vaa". Tuota kannustavaa lausahdusta en unohda ikinä sen enempää kuin mitään muutakaan, jonka kirjoittamiseen kuluisi aikaa ja kerrottavaa tulisi enemmin tekstin maksimikoko riittää. En juo, en ole käyttänyt huumeita, en ole koskaan saanut häätöä, en edes varoitusta! Siinä yksi fakta, joka kumoaa "auttamishalusta" papereitani muokanneen sos.työntekijän kehittämät teatraaliset esitykset itseni ja lapseni asioista. Vastaan ei otettu, kuten ei nytkään. Tilasin myös viikko sitten synnytyskertomukseni erinäisiin asioihin liittyen. Järkytys oli suuri kun sain lukea papereistani sos.työntekijän esittämää "faktaa" asioista, joita ei minun OIKEASSA elämässäni ole tapahtunut. Ja minä kun luulin menneeni Jorviin vaan synnyttämään lapseni, joka oli elämäni tärkein asia. Nuo "faktat" niin ikään vääriksi todistettavissa ja eteenpäin toimitettu. Katsos, minun elämäni Espoossa on viimeisen 3v. ajan mennyt todisteluun siitä, että minä olen TODELLA ollut sos.työntekijän henkisen pahoinvoinnin kaatopaikka, kun aiemmin vain ihmettelin miksi tällaista sattuu. Oli kuitenkin sanomattakin selvää, ettei KUKAAN, edes Aku Ankka, ole NÄIN epäonnisten tähtien alla syntynyt. Sitä oli vain vaikea todistaa kunnes rekisteritietojen tark.pyyntöä apuna käyttäen alkoi asiat selvitä. Pyysin näet saada itselleni kaikki sos.toimeen toimittamani kuitit alk. -98 koska meille ei maksettu takaisin lääkkeitä, sähkölaskuja ym. Ai mitä tosta? Aivan, sos.toimi tapansa mukaan toimi tukemisen periaatteen siivittämän innon vallassa ja alkuperäisten kuittien sijaan sainkin enimmäkseen vanhojen laskujen kopioita, mukana sos.toimen ja EspoonKruunun välinen faxi, josta paljastui kuinka asumistukeni ei Kelasta ollut suinkaan mennyt EspoonKruunuun, vaan sos.toimeen! Siitä alkoi vyyhti purkautua ja epäm. rästittely selvitä. Olihan esim. sähköt menneet asunnostamme poikki pari viikkoa muuttomme jälkeen ed. asukkaan nimiin. Kelakin muisti muuttovuoden lopussa tiedustella, asuiko kanssamme Piip Piip niminen henkilö, että yksinhuoltajan korotus lapsilisään tulisi muutoin periä. Kuinka Espoon kaupungin asuntotoimisto on voinut vuokrata eteenpäin asunnon, jossa edellinen asukas tuntui olevan vielä kirjoilla? Jotain hämärää siinä tietysti pitäisi tajuta olevan, kun seinät rempassa ja jättötavaroita kämppä täynnä. Sopimus tuli tehtyä asuntoa näkemättä, siinä käytettiin hyväksi tilannetta, jossa äiti hätäili pienen lapsen kanssa asunnottomana. Kelasta löytynyt myös sos.toimen perintälappua, jonka mukaan se vaatii as.tukia maksamansa tt-tuen vastineeksi -01. Tätä tukea odottelen edelleen. Siinä VAIN murto-osa Espoon tukea. Nyt 43,5 "kaksiossamme" (lue: vaneriseinällä kahtia jaettu keittiötön yksiö) nousee vuokra niin paljon,, ettei siinä ole enää varaa asua. Nälkävyötä en pysty enempää kiristämään, olen 10kg alipainoinen. Se rahamäärä mikä nälälläni säästyy, ei riitä lapselle edes sukkiin. Kuin pisteenä I:n päälle, saimme esityksen, kuinka helmikuun vuokra "maksamatta". Kuitti on, sossun tukea ei. Maksoivathan he -03 perättömän rästin kuiteistani huolimatta. Näin kustannuksellamme ruokitaan EspoonKruunua ja sossu saa palkaksi tehdä perättömiä merkintöjä. Kaikesta kiistaton näyttö enkä myöskään usko olevani ainoa Espoossa, jonka kohdalla asiat näin menneet. On tavallaan helpottavaa, että asiat selvisivät ainakin noilta osin. Samalla se on myös järkyttävää. Niin, olen kohta 37v. ja mielestäni kantanut ihan tarpeeksi vastentahtoista korttani Espoon kekoon toimiessani sos.toimen palkattomana kaatopaikkana. Lapsellani on oikeus huolettomaan lapsuuteen, ja se on kaiken vireille laittamani asioiden tavoite ja tarkoitus. J.H

Kaikki tuki on annettu???????? kirjoitti:

Muutin Espooseen suureksi epäonnekseni, ja etenkin lapseni epäonneksi -98. Minua asutettiin matkustjakodissa viimeiseilleni asti raskaana, asunnon hankkimisessa ei sossu auttanut vaan katsoi parhaimaksi maksaa lähes 10 000MK/kk sairaan pienestä luukusta yhteiskunnan laskuun.Espoolla oli varaa, mitä? Samaan aikaan Vantaalainen, suonensisäisiä aineita käyttävälle, niin ikään RASKAANA olevalle äidille järjestettiin oma asunto hyvissä ajoin ennen laskettua aikaansa. Minä se sain virua neuloja väistellen ko. paikassa. Eräänä päivänä en katsonut eteeni ja tallasin neulan päälle. Sossu naureskeli ja solvaili että -"Mitäs et kato etees"! Järjestin itselleni paikan ensikotiin, mistä sossu maksoi siitäkin. Sitä haukkumisen määrää ja etenkin sen ALATYYLIÄ en aio toistaa. Mitään tukea ei annettu, eikä anneta nytkään. Lapsi otettiin selän takana huostaan, kotiutettiin häätötilanteeseen, as.tuet sossun perinnässä vaikkeivat senttiäkään vuokrissa auttaneet. Vuokran jälkeen jäi 79,95e jäljelle, ei tuettu. Lapsen kanssa elettiin 450e/kk mikä asumismenojen jälkeen jäi. Suoranaista VITTUILUA ja vaatimuksia ylellisistä asusteista kyllä esitettiin. Pakkasessa piti palella, ulkopuoliset tietenkin kauhistelivat rähjäistä ulkonäköä, ties mihin rahani tuhlasin, vai mitä? Sama helvetti ilman sukulaisten tukea... Olen näet lastenkotilapsi... Hyvä on tietää, kuinka "lapsen etua ajattelevat" sossut lasta aikuisiässä kohtelevat, kaukana on etu ja tuki, pelkkä pohjasakka... Olen tänä vuonna pistänyt kaiken, tänä 7 vuotena saamani "tuen" näyttöineen eduskunnan oikeusasiamiehelle, kun lääninhallitus kerta toisensa jälkeen julisti anonyymiyden turvin esiintyvät SAMAT sossut SYYNTAKEETTOMIKSI kaikkeen muuhun paitsi virkaansa! Suoraan sanottuna, kun vihdoin ja viimein löydät pitävää, kirjallista näyttöä kaikesta, menetti lääni toimivaltnsa jopa kannanottoon. Ironisinta on, kuinka se päätöksensä alussa kuitenkin julisti,, kuinka sen tehtäviin "kuuluu sos.toimen suunnittelu,, ohjaus ja valvonta". Koko höskä eduskunnassa. Ja kohtelu,, mitä Espoon kaupungin eräät työntekijät ovat "lastensuojelun" nimiin antaneet, ovat niitä asioita joista lapseni on vasta toipumassa. Se, että joku lukee ammatikseen sos.työntekijän viran, ei todellakaan tarkoita että ko. paperi olisi rokotus henkistä sairastumista vastaan sen enempää kuin ehkäisykeino mielivallallekaan. Itseasiassa, juuri sos.työntekijä on se, joka voi ihmisten elämän tuhota vain jos naama/tausta ei miellytä. Tuon kaltaiset sos.työntekijät myrkyttävät ilmapiirin, koska tietävät virkalojaalisuuden ajavan komeasti lastensuojelun edelle. Ensisijaisesti tulisi niiden HYVIEN, asiansa oikein hoitavien sossujen puuttua virkaheiton työtoverinsa touhuihin. Kun joku käyttää kaiken aikansa syyttömien kimpussa oloon vain koska niin on päättänyt, jää taatusti moni aiheellinen huostaanotto tekemättä. Piste ja voikaa hyvin. Ja KIITOS ennen kaikkea ystävälleni, jonka koneelta sain kommenttini laittaa. Ei ole Espoo rahojaan ainakaan minun ja lapseni tukemiseen käyttänyt. Kohtelu kyllä kuluja aiheuttaa... T: J.H
• Re: Unohdetaanko huono-osaisuus
Kiitos Sakke kannustavasta lopusta, jonka viestissäsi esitit.Asia kuitenkin menee niin, että muutin Espooseen sillä edellisessä asuinkunnassani ei ollut tarjolla mitään rikkoutuneen avioliiton muistoja lukuunottamatta. Lisäksi Espoon ja Helsingin seudulla oli paljon tuttuja. Vuokrasin asunnon yksityishenkilöltä ja maksoin 1000mk etukäteen. Hyväuskoisuuteni palkittiin juuri niinkuin odottaa saattaakin, enkä voi tänä päivänäkään syyttää asiasta muita kuin omaa tyhmyyttäni. Koska kavereiden nurkissa pyöriminen ei omastakaan mielestäni ollut itsenäistä ja riippumatonta elämää, menin sos.toimeen pyytämään apua. Olipa taas arpaonni kohdallaan! Minua juoksutettiin hakemassa kotipaikkakuntatodistusta jonka liftaamalla tein Tapiolan väestörekisteriin. Kiikutettuani lappua vaativalle tantalle, sain kuulla ettei hän sillä mitään tee,, aikoja ei anneta. Olisi minun kai tuo pitänyt älytä, sillä jos tarkoituksenaan olisi ollut auttaa, olisi tuon faxilla kai tilannut nopeammin kuin minä ehdin peukaloani nostaa. Ystäväni opastivat minua tekemään kantelun lääninhallitukseen, sillä rahattomana ja asunnottomana Espoolaisena olin oikeutettu saamaan edes jonkinlaista neuvoa. No, matkustajakotiin sitten vain odottelemaan, josko as.hakemukseen piankin vastattaisiin. Olin myös tuossa vaiheessa tutustunut lapseni isään, jonka en vielä tuossa vaiheessa tiennyt elävän kaksoiselämää. Minulle oli 13v. aiemmin sanottu, etten tulisi lapsia saamaan. Hyvin tuo paikkansa pitikin, kunnes "kaksoiseläjä" todisti minun olevan muutakin kuin vain naisen puolikas. Kävin ultrassa, olin 9:llä viikolla. Ei MISSÄÄN vaiheessa tullut mieleenikään tehdä aborttia edes sillä perusteella, että olin sos.toimen "osakas"! Niin, TT-tukeahan en saanut vaan roikuin leipäjonossa, Veikko Hurstikin (rauha hänen sielulleen) tuli hyvin tutuksi. Sos.työntekijän omat "äidinvaistot" omien raskauksiensa ajoilta taisivat herätä henkiin, kun kieltäytyi kirjaamasta raskauttani ylös, koska -"pentusi saattaa tulla ulos ku vettä vaa". Tuota kannustavaa lausahdusta en unohda ikinä sen enempää kuin mitään muutakaan, jonka kirjoittamiseen kuluisi aikaa ja kerrottavaa tulisi enemmin tekstin maksimikoko riittää. En juo, en ole käyttänyt huumeita, en ole koskaan saanut häätöä, en edes varoitusta! Siinä yksi fakta, joka kumoaa "auttamishalusta" papereitani muokanneen sos.työntekijän kehittämät teatraaliset esitykset itseni ja lapseni asioista. Vastaan ei otettu, kuten ei nytkään. Tilasin myös viikko sitten synnytyskertomukseni erinäisiin asioihin liittyen. Järkytys oli suuri kun sain lukea papereistani sos.työntekijän esittämää "faktaa" asioista, joita ei minun OIKEASSA elämässäni ole tapahtunut. Ja minä kun luulin menneeni Jorviin vaan synnyttämään lapseni, joka oli elämäni tärkein asia. Nuo "faktat" niin ikään vääriksi todistettavissa ja eteenpäin toimitettu. Katsos, minun elämäni Espoossa on viimeisen 3v. ajan mennyt todisteluun siitä, että minä olen TODELLA ollut sos.työntekijän henkisen pahoinvoinnin kaatopaikka, kun aiemmin vain ihmettelin miksi tällaista sattuu. Oli kuitenkin sanomattakin selvää, ettei KUKAAN, edes Aku Ankka, ole NÄIN epäonnisten tähtien alla syntynyt. Sitä oli vain vaikea todistaa kunnes rekisteritietojen tark.pyyntöä apuna käyttäen alkoi asiat selvitä. Pyysin näet saada itselleni kaikki sos.toimeen toimittamani kuitit alk. -98 koska meille ei maksettu takaisin lääkkeitä, sähkölaskuja ym. Ai mitä tosta? Aivan, sos.toimi tapansa mukaan toimi tukemisen periaatteen siivittämän innon vallassa ja alkuperäisten kuittien sijaan sainkin enimmäkseen vanhojen laskujen kopioita, mukana sos.toimen ja EspoonKruunun välinen faxi, josta paljastui kuinka asumistukeni ei Kelasta ollut suinkaan mennyt EspoonKruunuun, vaan sos.toimeen! Siitä alkoi vyyhti purkautua ja epäm. rästittely selvitä. Olihan esim. sähköt menneet asunnostamme poikki pari viikkoa muuttomme jälkeen ed. asukkaan nimiin. Kelakin muisti muuttovuoden lopussa tiedustella, asuiko kanssamme Piip Piip niminen henkilö, että yksinhuoltajan korotus lapsilisään tulisi muutoin periä. Kuinka Espoon kaupungin asuntotoimisto on voinut vuokrata eteenpäin asunnon, jossa edellinen asukas tuntui olevan vielä kirjoilla? Jotain hämärää siinä tietysti pitäisi tajuta olevan, kun seinät rempassa ja jättötavaroita kämppä täynnä. Sopimus tuli tehtyä asuntoa näkemättä, siinä käytettiin hyväksi tilannetta, jossa äiti hätäili pienen lapsen kanssa asunnottomana. Kelasta löytynyt myös sos.toimen perintälappua, jonka mukaan se vaatii as.tukia maksamansa tt-tuen vastineeksi -01. Tätä tukea odottelen edelleen. Siinä VAIN murto-osa Espoon tukea. Nyt 43,5 "kaksiossamme" (lue: vaneriseinällä kahtia jaettu keittiötön yksiö) nousee vuokra niin paljon,, ettei siinä ole enää varaa asua. Nälkävyötä en pysty enempää kiristämään, olen 10kg alipainoinen. Se rahamäärä mikä nälälläni säästyy, ei riitä lapselle edes sukkiin. Kuin pisteenä I:n päälle, saimme esityksen, kuinka helmikuun vuokra "maksamatta". Kuitti on, sossun tukea ei. Maksoivathan he -03 perättömän rästin kuiteistani huolimatta. Näin kustannuksellamme ruokitaan EspoonKruunua ja sossu saa palkaksi tehdä perättömiä merkintöjä. Kaikesta kiistaton näyttö enkä myöskään usko olevani ainoa Espoossa, jonka kohdalla asiat näin menneet. On tavallaan helpottavaa, että asiat selvisivät ainakin noilta osin. Samalla se on myös järkyttävää. Niin, olen kohta 37v. ja mielestäni kantanut ihan tarpeeksi vastentahtoista korttani Espoon kekoon toimiessani sos.toimen palkattomana kaatopaikkana. Lapsellani on oikeus huolettomaan lapsuuteen, ja se on kaiken vireille laittamani asioiden tavoite ja tarkoitus. J.H

Lue lisää

Nyt oli kyllä NIIN sekavaa ja katkeraa tekstiä etten yhtään ihmettele, että elämäsi on yhtä sekavaa ja katkeraa.. Jospa tyrkyttäisit tarinasi Karpolle, hän varmasti kaivaisi kaikki faktat esiin ja sinusta tulisi kuuliainen ja asiansa hoitava kansalainen! Vai kuinkahan siinä kävisi..?

P.s. Uskoisitko, että ihminen voi olla puhdas ja siisti vaikka ei olisikaan paljoa rahaa?? Mutta se on ihan eri asia jos ei viitsi nähdä vaivaa asioiden eteen..

Kirjoituksesi on TÄYNNÄ vääristelyä. Esimerkkinä "Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko". Omiin papereihin?? Virallisiin vai hänen omiin muistiinpanoihin? Virallisiin muistiinpanoihin hän ei VARMASTI ole tuollaista kirjoittanut ellei sinulle ole kyseisestä sairaudesta diagnoosia tehty. Jos ne olivat hänen omia muistiinpanoja, kuinka sinä niitä olet lukenut?

Ymmärrän, että on kova paikka menettää lapsensa, mutta pitäisi yrittää pysyä ASIASSA ei vääristellä omaksi eduksi. Myötätuntoa on helpompi antaa ihmiselle joka on rehellinen ja myöntää oman osuutensa.
Teksteistäsi huomaa selvästi, että olet hyvin tasapainoton ja vihamielinen.

Ja sepäs tässä maailmassa hassua on, että lapsi rakastaa omia vanhempiaan AINA, tekivätpä nämä mitä tahansa. Pelkkä rakkaus ei kuitenkaan takaa riittävästi ruokaa, turvaa, väkivallattomuutta, päihteettömyyttä tai huolenpitoa.

Itse olen työtön yksinhuoltaja. Teen pätkätöitä aina kun tarjotaan. Sukua ei ole 150 km säteellä ja lasten isä kuollut. Meillä on kuitenkin säännöllinen päivärytmi, mietin tarkkaan vähät rahat ja lapset saavat varmasti kaikkea mitä tarvitsevat. Pidän omasta hyvinvoinnistani huolen mm. käymällä säännöllisesti lenkillä, silloin naapuri katsoo lapsiani tunnin ajan. Ei työttömyys tai yksinhuoltajuus tarkoita välttämättä sitä, että elämä ei pysyisi käsissä. Olen miettinut sitäkin jos sairastuisin vakavasti, niin etten pystyisi huolehtimaan lapsistani. Olemme siskoni kanssa sopineet, että lapseni muuttaisivat silloin heille. Ilman siskoni apua olisin valmis myös antamaan heidät hyvään sijaisperheeseen. En tiedä missä ne kaikki huonot sijaisperheet majailevat, olen tavannut heitä sekä työni kautta että muutoin (mm. naapurissa) ja kaikki he ovat ihania ihmisiä. He eivät ole vieneet keneltäkään lapsia, he ovat ojentaneet auttavan kätensä kun lapsilla on ollut hätä biokodissaan. Heidän luonaan ei tarvitse PELÄTÄ eikä tuntea turvattomuutta. Heillä syödään ja nukutaan säännöllisesti, pelataan ja luetaan, ollaan yhdessä.

rehellinen kirjoitti:

Kirjoituksesi on TÄYNNÄ vääristelyä. Esimerkkinä "Kun lapseni otettiin minulta pois, sosiaalityöntekijä kirjoitti omiin papereihinsa, että olen skitsofreenikko". Omiin papereihin?? Virallisiin vai hänen omiin muistiinpanoihin? Virallisiin muistiinpanoihin hän ei VARMASTI ole tuollaista kirjoittanut ellei sinulle ole kyseisestä sairaudesta diagnoosia tehty. Jos ne olivat hänen omia muistiinpanoja, kuinka sinä niitä olet lukenut?

Ymmärrän, että on kova paikka menettää lapsensa, mutta pitäisi yrittää pysyä ASIASSA ei vääristellä omaksi eduksi. Myötätuntoa on helpompi antaa ihmiselle joka on rehellinen ja myöntää oman osuutensa.
Teksteistäsi huomaa selvästi, että olet hyvin tasapainoton ja vihamielinen.

Ja sepäs tässä maailmassa hassua on, että lapsi rakastaa omia vanhempiaan AINA, tekivätpä nämä mitä tahansa. Pelkkä rakkaus ei kuitenkaan takaa riittävästi ruokaa, turvaa, väkivallattomuutta, päihteettömyyttä tai huolenpitoa.

Itse olen työtön yksinhuoltaja. Teen pätkätöitä aina kun tarjotaan. Sukua ei ole 150 km säteellä ja lasten isä kuollut. Meillä on kuitenkin säännöllinen päivärytmi, mietin tarkkaan vähät rahat ja lapset saavat varmasti kaikkea mitä tarvitsevat. Pidän omasta hyvinvoinnistani huolen mm. käymällä säännöllisesti lenkillä, silloin naapuri katsoo lapsiani tunnin ajan. Ei työttömyys tai yksinhuoltajuus tarkoita välttämättä sitä, että elämä ei pysyisi käsissä. Olen miettinut sitäkin jos sairastuisin vakavasti, niin etten pystyisi huolehtimaan lapsistani. Olemme siskoni kanssa sopineet, että lapseni muuttaisivat silloin heille. Ilman siskoni apua olisin valmis myös antamaan heidät hyvään sijaisperheeseen. En tiedä missä ne kaikki huonot sijaisperheet majailevat, olen tavannut heitä sekä työni kautta että muutoin (mm. naapurissa) ja kaikki he ovat ihania ihmisiä. He eivät ole vieneet keneltäkään lapsia, he ovat ojentaneet auttavan kätensä kun lapsilla on ollut hätä biokodissaan. Heidän luonaan ei tarvitse PELÄTÄ eikä tuntea turvattomuutta. Heillä syödään ja nukutaan säännöllisesti, pelataan ja luetaan, ollaan yhdessä.

Lue lisää

Tyttäreni kirje sosiaalityöntekijöille 7 kuukauden sijoituksen jälkeen:

Kun oltiin Venäjällä sijaisäiti kysyi multa, että haluunko mä donitsin. Mä en halunnut ja Heidi halus mut sille ei annettu!

Sijaisäiti on monta kertaa uhannut antaa selkään Heidille!

Kavereillakin saa olla vain kaksi tuntia!

Mikko ja Saana (nimet keksitty)- tukilapset - nukkuu meijän huoneessa vaikka meille luvattiin omat huoneet!

Kavereille ei saa mennä kun Mikko ja Saana on meillä. Miksi meijän pitää hoitaa Mikkoa ja Saanaa vaikka me ei saada palkkaa?

Miksi sijaisperheen oman pojan ei tarvi olla Mikon ja Saanan kanssa? Miksi oma poika saa olla kavereiden kanssa vaikka koko päivän?

Miks en saanut kenkiä vaikka ne makso vain noin 140 mk (n.23 euroa)?

Kun kysyin sijaisäidiltä saanko soittaa äidille niin hän sanoi, että äiti saa vain soittaa meille?

Sijaisäiti sanoi, että on sovittu, että äiti saa soittaa vain kerran viikossa ja sosiaalityöntekijä kysy, että soitteleeko äiti paljon meille!

Mun hartain toivomus on päästä äidin luo asumaan!

Sijaisäiti vie meitä sen kavereiden luo, eikä siellä ole mitään tekemistä. Jos me sanotaan, että me ei haluta lähteä niin sijaisäiti sanoo, että "meille on sanottu, että te tykkäätte käydä erilaisissa paikoissa." Niin me tykätäänki, mutta ei missään vanhojen ihmisten luona vaan Taiteiden yössä, teattereissa, elokuvissa, konserteissa, Heurekassa jne. Miksi sijaisperheen oman pojan ei tartte tulla mukaan?

Kun Heidi kysyi, että miksi me saadaan olla kavereiden kanssa vaan 2 tuntia niin sijaisäiti sanoi, että "Eihän me ehitä olemaan kavereillamme edes kahta tuntia kun te rupeatte jo vinkumaan pois!"

Miksi sijaisäiti kysyi minulta, että voiko mun isä maksaa kyydin Espooseen vaikka se asia ei minulle kuulu?


Tässä yksi lapseni kirjoittama kirje ollessaan sijoitettuna, ja vielä ensimmäinen ilta sijaisperheessä:

Äiti!

Mul on kauhean paha mieli! Mulle tuli kauhee pahamieli jo ensimmäisenä iltana, kun sijaisisä oli viemässä sosiaalityöntekijää Jyväskylän bussiasemalle ja sijaisäiti oli näytelmä harjoituksissa. Mä ja Heidi ollaan vaan kotona. Heidi oli omassa ja mä omassa huoneessa.

Mä ajattelin sitä kun mä istuin sun sylissä ja me puhallettiin toisiamme ja mä en voinut puhaltaa, koska mä nauroin niin paljon. Sitten mä ajattelin sitä, kun mä itkin kun meijän piti antaa kissat pois.

Aina kun mä oon surullinen mä otan sen leijonan - annoin tytöilleni leijonanrepun ja sinne enkelisuklaakonfentteja kun tyttöjä lähdettiin viemään Espoosta Äänekoskelle - ja laitan jotain musiikkia.

Äiti mä rakastan sua ja mähaluun kotiin. Tee kaikkes et sä saat meijät takas! Jookos.

Rakkaudella tyttäresi Kirsi.

Ps. Mä annan varmuuden vuoks mun osotteen.

11-vuotiaan kirje äidille oltuaan sijoitettuna yhden vuoden:

KAIPAUS

Olipa kerran tyttö, joka eli onnellisesti äitinsä ja siskonsa kanssa. Eräänä päivänä hän joutui siskonsa kanssa lastenkotiin ja sieltä sijaisperheeseen. Hän toivoi kovasti pääsevänsä äitinsä luo. Iltaisin hän rukoili: Jumala sinä tiedät, että äiti pystuu huolehtimaan meistä. Anna meidän mennä äidin luoksu asumaan. Aamen.
Häntä rupesi itkettämään kun hän ajatteli, että äiti ei ole antamassa joka iltaista pusuaan ja sitä iloa pelatessaan hänen kanssaan. Kaikkea sitä lohtua ja hellyyttä, jota äiti voi antaa, sitä hänellä oli ikävä.Kaikki riidat ja erimielisyydet, niitä hänellä oli ikävä. Hänellä oli kaikkea mitä hän sai ja teki äitinsä kanssa, ikävä. Hän rakasti äitiään niin paljon kun toista ihmistä voi rakastaa.

Lots of kisses: Kirsi

Ps. Muista, että mä rakastan sua!

3 vuotiaan tyttäreni kirje äitienpäivänä 2000 hänen ollessaan sijoitettuna 2,5 vuotta ja oli kerennyt "kiinnittyä" perheeseen:

"Hän oli onnellisesti perheensä kanssa Linnanmäellä ja päivä oli mitä kaunein. Kaikki olivat iloisia.
Sitten soi herätyskello, eikä hän olisi millään jaksanut nousta. Hän oli valvonut yli puolen yön, itkenyt ja muistellut niitä ihania aikoja, joita hän oli vfiettänyt perheensä kanssa. Sitä hän teki joka ilta.
Koulussa hänen oli paha olla, hänta ahdisti. Hänen teki mieli huutaa ja kiljua kurkku suorana, mutta hän ei halunnut vaikeuksia.
Kotona katsoi telkkaria ja söi. Hän söi suruun.
Harkoissa hän vain oli. Kaikki pelikaverit ärsyttivät ja hän tunsi taas itsensä ahdistuneeksi.
Kotona hän taas valvoi."

NÄIN ONNELLINEN TYTTÖNI OLI SIJOITETTUNA SIJAISPERHEESEEN!

TYTTÖJENI JA MINUN ONNEKSI SE HELVETTI ON NYT OHI!

Pirjo Pietilä kirjoitti:

Tyttäreni kirje sosiaalityöntekijöille 7 kuukauden sijoituksen jälkeen:

Kun oltiin Venäjällä sijaisäiti kysyi multa, että haluunko mä donitsin. Mä en halunnut ja Heidi halus mut sille ei annettu!

Sijaisäiti on monta kertaa uhannut antaa selkään Heidille!

Kavereillakin saa olla vain kaksi tuntia!

Mikko ja Saana (nimet keksitty)- tukilapset - nukkuu meijän huoneessa vaikka meille luvattiin omat huoneet!

Kavereille ei saa mennä kun Mikko ja Saana on meillä. Miksi meijän pitää hoitaa Mikkoa ja Saanaa vaikka me ei saada palkkaa?

Miksi sijaisperheen oman pojan ei tarvi olla Mikon ja Saanan kanssa? Miksi oma poika saa olla kavereiden kanssa vaikka koko päivän?

Miks en saanut kenkiä vaikka ne makso vain noin 140 mk (n.23 euroa)?

Kun kysyin sijaisäidiltä saanko soittaa äidille niin hän sanoi, että äiti saa vain soittaa meille?

Sijaisäiti sanoi, että on sovittu, että äiti saa soittaa vain kerran viikossa ja sosiaalityöntekijä kysy, että soitteleeko äiti paljon meille!

Mun hartain toivomus on päästä äidin luo asumaan!

Sijaisäiti vie meitä sen kavereiden luo, eikä siellä ole mitään tekemistä. Jos me sanotaan, että me ei haluta lähteä niin sijaisäiti sanoo, että "meille on sanottu, että te tykkäätte käydä erilaisissa paikoissa." Niin me tykätäänki, mutta ei missään vanhojen ihmisten luona vaan Taiteiden yössä, teattereissa, elokuvissa, konserteissa, Heurekassa jne. Miksi sijaisperheen oman pojan ei tartte tulla mukaan?

Kun Heidi kysyi, että miksi me saadaan olla kavereiden kanssa vaan 2 tuntia niin sijaisäiti sanoi, että "Eihän me ehitä olemaan kavereillamme edes kahta tuntia kun te rupeatte jo vinkumaan pois!"

Miksi sijaisäiti kysyi minulta, että voiko mun isä maksaa kyydin Espooseen vaikka se asia ei minulle kuulu?


Tässä yksi lapseni kirjoittama kirje ollessaan sijoitettuna, ja vielä ensimmäinen ilta sijaisperheessä:

Äiti!

Mul on kauhean paha mieli! Mulle tuli kauhee pahamieli jo ensimmäisenä iltana, kun sijaisisä oli viemässä sosiaalityöntekijää Jyväskylän bussiasemalle ja sijaisäiti oli näytelmä harjoituksissa. Mä ja Heidi ollaan vaan kotona. Heidi oli omassa ja mä omassa huoneessa.

Mä ajattelin sitä kun mä istuin sun sylissä ja me puhallettiin toisiamme ja mä en voinut puhaltaa, koska mä nauroin niin paljon. Sitten mä ajattelin sitä, kun mä itkin kun meijän piti antaa kissat pois.

Aina kun mä oon surullinen mä otan sen leijonan - annoin tytöilleni leijonanrepun ja sinne enkelisuklaakonfentteja kun tyttöjä lähdettiin viemään Espoosta Äänekoskelle - ja laitan jotain musiikkia.

Äiti mä rakastan sua ja mähaluun kotiin. Tee kaikkes et sä saat meijät takas! Jookos.

Rakkaudella tyttäresi Kirsi.

Ps. Mä annan varmuuden vuoks mun osotteen.

11-vuotiaan kirje äidille oltuaan sijoitettuna yhden vuoden:

KAIPAUS

Olipa kerran tyttö, joka eli onnellisesti äitinsä ja siskonsa kanssa. Eräänä päivänä hän joutui siskonsa kanssa lastenkotiin ja sieltä sijaisperheeseen. Hän toivoi kovasti pääsevänsä äitinsä luo. Iltaisin hän rukoili: Jumala sinä tiedät, että äiti pystuu huolehtimaan meistä. Anna meidän mennä äidin luoksu asumaan. Aamen.
Häntä rupesi itkettämään kun hän ajatteli, että äiti ei ole antamassa joka iltaista pusuaan ja sitä iloa pelatessaan hänen kanssaan. Kaikkea sitä lohtua ja hellyyttä, jota äiti voi antaa, sitä hänellä oli ikävä.Kaikki riidat ja erimielisyydet, niitä hänellä oli ikävä. Hänellä oli kaikkea mitä hän sai ja teki äitinsä kanssa, ikävä. Hän rakasti äitiään niin paljon kun toista ihmistä voi rakastaa.

Lots of kisses: Kirsi

Ps. Muista, että mä rakastan sua!

3 vuotiaan tyttäreni kirje äitienpäivänä 2000 hänen ollessaan sijoitettuna 2,5 vuotta ja oli kerennyt "kiinnittyä" perheeseen:

"Hän oli onnellisesti perheensä kanssa Linnanmäellä ja päivä oli mitä kaunein. Kaikki olivat iloisia.
Sitten soi herätyskello, eikä hän olisi millään jaksanut nousta. Hän oli valvonut yli puolen yön, itkenyt ja muistellut niitä ihania aikoja, joita hän oli vfiettänyt perheensä kanssa. Sitä hän teki joka ilta.
Koulussa hänen oli paha olla, hänta ahdisti. Hänen teki mieli huutaa ja kiljua kurkku suorana, mutta hän ei halunnut vaikeuksia.
Kotona katsoi telkkaria ja söi. Hän söi suruun.
Harkoissa hän vain oli. Kaikki pelikaverit ärsyttivät ja hän tunsi taas itsensä ahdistuneeksi.
Kotona hän taas valvoi."

NÄIN ONNELLINEN TYTTÖNI OLI SIJOITETTUNA SIJAISPERHEESEEN!

TYTTÖJENI JA MINUN ONNEKSI SE HELVETTI ON NYT OHI!

Lue lisää

Niin mitenkäs se skitsofrenian diagnoisointi menikään..? Jos olet siihen saanut diagnoosin, niin mitä sitä poraamaan jos se lasten edun nimissä kirjataan virallisiin papereihin??
Kopioimalla samaa tekstiä todistat vain kyvyttömyytesi olla rehellinen ja vastata kysymyksiin, siihen mistä on oikeasti kyse.
Ymmärrän, että sinulla on tyttäriäsi ikävä, mutta mitähän mieltä he ovat siitä, että äitinsä levittelee heidän kirjeitään netin keskustelupalstalla??

Pirjo Pietilä kirjoitti:

Tyttäreni kirje sosiaalityöntekijöille 7 kuukauden sijoituksen jälkeen:

Kun oltiin Venäjällä sijaisäiti kysyi multa, että haluunko mä donitsin. Mä en halunnut ja Heidi halus mut sille ei annettu!

Sijaisäiti on monta kertaa uhannut antaa selkään Heidille!

Kavereillakin saa olla vain kaksi tuntia!

Mikko ja Saana (nimet keksitty)- tukilapset - nukkuu meijän huoneessa vaikka meille luvattiin omat huoneet!

Kavereille ei saa mennä kun Mikko ja Saana on meillä. Miksi meijän pitää hoitaa Mikkoa ja Saanaa vaikka me ei saada palkkaa?

Miksi sijaisperheen oman pojan ei tarvi olla Mikon ja Saanan kanssa? Miksi oma poika saa olla kavereiden kanssa vaikka koko päivän?

Miks en saanut kenkiä vaikka ne makso vain noin 140 mk (n.23 euroa)?

Kun kysyin sijaisäidiltä saanko soittaa äidille niin hän sanoi, että äiti saa vain soittaa meille?

Sijaisäiti sanoi, että on sovittu, että äiti saa soittaa vain kerran viikossa ja sosiaalityöntekijä kysy, että soitteleeko äiti paljon meille!

Mun hartain toivomus on päästä äidin luo asumaan!

Sijaisäiti vie meitä sen kavereiden luo, eikä siellä ole mitään tekemistä. Jos me sanotaan, että me ei haluta lähteä niin sijaisäiti sanoo, että "meille on sanottu, että te tykkäätte käydä erilaisissa paikoissa." Niin me tykätäänki, mutta ei missään vanhojen ihmisten luona vaan Taiteiden yössä, teattereissa, elokuvissa, konserteissa, Heurekassa jne. Miksi sijaisperheen oman pojan ei tartte tulla mukaan?

Kun Heidi kysyi, että miksi me saadaan olla kavereiden kanssa vaan 2 tuntia niin sijaisäiti sanoi, että "Eihän me ehitä olemaan kavereillamme edes kahta tuntia kun te rupeatte jo vinkumaan pois!"

Miksi sijaisäiti kysyi minulta, että voiko mun isä maksaa kyydin Espooseen vaikka se asia ei minulle kuulu?


Tässä yksi lapseni kirjoittama kirje ollessaan sijoitettuna, ja vielä ensimmäinen ilta sijaisperheessä:

Äiti!

Mul on kauhean paha mieli! Mulle tuli kauhee pahamieli jo ensimmäisenä iltana, kun sijaisisä oli viemässä sosiaalityöntekijää Jyväskylän bussiasemalle ja sijaisäiti oli näytelmä harjoituksissa. Mä ja Heidi ollaan vaan kotona. Heidi oli omassa ja mä omassa huoneessa.

Mä ajattelin sitä kun mä istuin sun sylissä ja me puhallettiin toisiamme ja mä en voinut puhaltaa, koska mä nauroin niin paljon. Sitten mä ajattelin sitä, kun mä itkin kun meijän piti antaa kissat pois.

Aina kun mä oon surullinen mä otan sen leijonan - annoin tytöilleni leijonanrepun ja sinne enkelisuklaakonfentteja kun tyttöjä lähdettiin viemään Espoosta Äänekoskelle - ja laitan jotain musiikkia.

Äiti mä rakastan sua ja mähaluun kotiin. Tee kaikkes et sä saat meijät takas! Jookos.

Rakkaudella tyttäresi Kirsi.

Ps. Mä annan varmuuden vuoks mun osotteen.

11-vuotiaan kirje äidille oltuaan sijoitettuna yhden vuoden:

KAIPAUS

Olipa kerran tyttö, joka eli onnellisesti äitinsä ja siskonsa kanssa. Eräänä päivänä hän joutui siskonsa kanssa lastenkotiin ja sieltä sijaisperheeseen. Hän toivoi kovasti pääsevänsä äitinsä luo. Iltaisin hän rukoili: Jumala sinä tiedät, että äiti pystuu huolehtimaan meistä. Anna meidän mennä äidin luoksu asumaan. Aamen.
Häntä rupesi itkettämään kun hän ajatteli, että äiti ei ole antamassa joka iltaista pusuaan ja sitä iloa pelatessaan hänen kanssaan. Kaikkea sitä lohtua ja hellyyttä, jota äiti voi antaa, sitä hänellä oli ikävä.Kaikki riidat ja erimielisyydet, niitä hänellä oli ikävä. Hänellä oli kaikkea mitä hän sai ja teki äitinsä kanssa, ikävä. Hän rakasti äitiään niin paljon kun toista ihmistä voi rakastaa.

Lots of kisses: Kirsi

Ps. Muista, että mä rakastan sua!

3 vuotiaan tyttäreni kirje äitienpäivänä 2000 hänen ollessaan sijoitettuna 2,5 vuotta ja oli kerennyt "kiinnittyä" perheeseen:

"Hän oli onnellisesti perheensä kanssa Linnanmäellä ja päivä oli mitä kaunein. Kaikki olivat iloisia.
Sitten soi herätyskello, eikä hän olisi millään jaksanut nousta. Hän oli valvonut yli puolen yön, itkenyt ja muistellut niitä ihania aikoja, joita hän oli vfiettänyt perheensä kanssa. Sitä hän teki joka ilta.
Koulussa hänen oli paha olla, hänta ahdisti. Hänen teki mieli huutaa ja kiljua kurkku suorana, mutta hän ei halunnut vaikeuksia.
Kotona katsoi telkkaria ja söi. Hän söi suruun.
Harkoissa hän vain oli. Kaikki pelikaverit ärsyttivät ja hän tunsi taas itsensä ahdistuneeksi.
Kotona hän taas valvoi."

NÄIN ONNELLINEN TYTTÖNI OLI SIJOITETTUNA SIJAISPERHEESEEN!

TYTTÖJENI JA MINUN ONNEKSI SE HELVETTI ON NYT OHI!

Lue lisää

sinullahan oli ihmelapsi, miksi päästit käsistäsi?

>
3 vuotiaan tyttäreni kirje äitienpäivänä 2000 hänen ollessaan sijoitettuna 2,5 vuotta ja oli kerennyt "kiinnittyä" perheeseen:

"Hän oli onnellisesti perheensä kanssa Linnanmäellä ja päivä oli mitä kaunein. Kaikki olivat iloisia.
Sitten soi herätyskello, eikä hän olisi millään jaksanut nousta. Hän oli valvonut yli puolen yön, itkenyt ja muistellut niitä ihania aikoja, joita hän oli vfiettänyt perheensä kanssa. Sitä hän teki joka ilta.
Koulussa hänen oli paha olla, hänta ahdisti. Hänen teki mieli huutaa ja kiljua kurkku suorana, mutta hän ei halunnut vaikeuksia.
Kotona katsoi telkkaria ja söi. Hän söi suruun.
Harkoissa hän vain oli. Kaikki pelikaverit ärsyttivät ja hän tunsi taas itsensä ahdistuneeksi.
Kotona hän taas valvoi."

huh hu.. kirjoitti:

Niin mitenkäs se skitsofrenian diagnoisointi menikään..? Jos olet siihen saanut diagnoosin, niin mitä sitä poraamaan jos se lasten edun nimissä kirjataan virallisiin papereihin??
Kopioimalla samaa tekstiä todistat vain kyvyttömyytesi olla rehellinen ja vastata kysymyksiin, siihen mistä on oikeasti kyse.
Ymmärrän, että sinulla on tyttäriäsi ikävä, mutta mitähän mieltä he ovat siitä, että äitinsä levittelee heidän kirjeitään netin keskustelupalstalla??

Lue lisää

ja ovat hyvin tyytyväisiä, että pääsivät pois. Ja nyt kun toinen elää ns. omillaan, hän on melkein päivittäin minun kanssani tekemisissä ja toinen on laitoksessa, koska kaiken kokemansa jälkeen lopetti koulunkäynnin, mutta hän on päivittäin minuun puhelimella yhteydessä ja ihan laitoksen laskuun ja saa tarvitsemansa vaatteet.

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että jos joudutaan lapset ottamaan huostaan, heidän paikkansa on laitos, joka tukee lasten ja vanhempien yhteydenpitoa ja laitosta on helpompi kontroloida kuin mielivaltaista sijaisperhettä, joka voi vetää kaikki kulukorvaukset ja lapsilisät omaan omaisuuteensa ja lapset kulkevat ryysyissä eivätkä saa edes harrastaa mitään, kosk sijaisperhe haluaa pitää "lapset lapsina". Kuttula-Jukolaan en hyväksy, mutta on monia laitoksia, joista ei kuulukkaan mitään ikävää.

ja osaa kirjoittaa kirjoitti:

sinullahan oli ihmelapsi, miksi päästit käsistäsi?

>
3 vuotiaan tyttäreni kirje äitienpäivänä 2000 hänen ollessaan sijoitettuna 2,5 vuotta ja oli kerennyt "kiinnittyä" perheeseen:

"Hän oli onnellisesti perheensä kanssa Linnanmäellä ja päivä oli mitä kaunein. Kaikki olivat iloisia.
Sitten soi herätyskello, eikä hän olisi millään jaksanut nousta. Hän oli valvonut yli puolen yön, itkenyt ja muistellut niitä ihania aikoja, joita hän oli vfiettänyt perheensä kanssa. Sitä hän teki joka ilta.
Koulussa hänen oli paha olla, hänta ahdisti. Hänen teki mieli huutaa ja kiljua kurkku suorana, mutta hän ei halunnut vaikeuksia.
Kotona katsoi telkkaria ja söi. Hän söi suruun.
Harkoissa hän vain oli. Kaikki pelikaverit ärsyttivät ja hän tunsi taas itsensä ahdistuneeksi.
Kotona hän taas valvoi."

Lue lisää

pois. Siis lapseni, joka on syntynyt vuonna 1987 ja oli vuonna 2000 13-vuotias ja oli 500 km päässä sijaisperheessä antoi minulle tämän kirjeen äitienpäivänä.

huh hu.. kirjoitti:

Niin mitenkäs se skitsofrenian diagnoisointi menikään..? Jos olet siihen saanut diagnoosin, niin mitä sitä poraamaan jos se lasten edun nimissä kirjataan virallisiin papereihin??
Kopioimalla samaa tekstiä todistat vain kyvyttömyytesi olla rehellinen ja vastata kysymyksiin, siihen mistä on oikeasti kyse.
Ymmärrän, että sinulla on tyttäriäsi ikävä, mutta mitähän mieltä he ovat siitä, että äitinsä levittelee heidän kirjeitään netin keskustelupalstalla??

Lue lisää

Tätä kehtaa levitellä!

kaunis kirje! kirjoitti:

Tätä kehtaa levitellä!

mielestä mitenkään erikoinen..

kaunis kirje! kirjoitti:

Tätä kehtaa levitellä!

kyllä sää niitä osaat vääristellä kersojes nimille.
Vaikiat tenavar pannaan usee laitoksiin ja siälä äiree on hyvä niitä sitte kiruttaa puhelimen välityksellä. Niin ku sää Pirio teet-

sinun miälestäs kirjoitti:

kyllä sää niitä osaat vääristellä kersojes nimille.
Vaikiat tenavar pannaan usee laitoksiin ja siälä äiree on hyvä niitä sitte kiruttaa puhelimen välityksellä. Niin ku sää Pirio teet-

Lue lisää

et edes uskalla omalla nimelläsi esiintyä kun olet noin tietäväinen ja älykäs!

Joo, sinähän se tierät kirjoitti:

et edes uskalla omalla nimelläsi esiintyä kun olet noin tietäväinen ja älykäs!

Yhtä hyvin voit sitten syyttää omalla nimellä kirjoittamattomuudesta sitten koko palstaa! Kuka nyt niin hullu on, että omalla nimellä kirjoittelee, varsinkaan tälläisella palstalla!? Saa kaikki hullut vaan peräänsä!

Joo, sinähän se tierät kirjoitti:

et edes uskalla omalla nimelläsi esiintyä kun olet noin tietäväinen ja älykäs!

o se mukavaa ku kehutaa älykkääksi.
Kyllä tiärän ku on smas kelekas.

Biovanhemmilla eikä sijoitetuilla lapsilla ole puolesta puhujia. Se on tosi. Moni biovanhempi lamaantuu kun kohtaa sen totuuden että huostaan ottoa ei puretakkaan ehkä koskaan. Ja sitten alkaa taistelu omien sijoitetuiden lasten oikeuksien puolesta. Silloin vanhemmat eivät todellakaan jaksa ajatella omaa kuntoutustaan, vaan masennus syvenee. Jos on hyvät sijaisvanhemmat ja hyvät sosiaalityöntekijät tätä taistelua ei tarvitse käydä, ja voi keskittyä omaan itseensä.

Mutta on tilanteita jolloin sekä sosiaalityöntekijät että sijaisvanhemmat keksimällä keksivät syitä, miksi lapsia ei "muka" voi palauttaa vanhemmille. Ja lapsia ei haluta kuulla.

Laitoksilla ehkä on toisin. Siellä ehkä tuetaan vanhemmuutta ja lasten ja vanhempien yhteydenpitoa.

Minä ainakin henkilökohtaisesti olen kokenut, että minut on haluttu poistaa lasteni elämästä ja ajatellen lasteni parasta poistuinkin vähäksi aikaa, mutta kun lasteni olosuhteet eivät parantuneet. Silloin tajusin, että syy voi olla ehkä jossain muualla kuin minussa! Nimittäin minulle hoettiin koko ajan, että "et anna lapsesi turvallisesti kiinnittyä sijaisperheeseen".

meille uusille keskustelijoille. Moni ihmettelijä ei varmasti ole ollut tietoinen siitä, että huostaanoton syitä ei aina kerrota. Tai tule ajatelleeksi, että biobvanhempi saattaa olla niin elämässään kauheassa vaiheessa, että koko huostaanottoprosessi menee ikään kuin "ohi". Mutta kiitos asiallisesta selvennyksestä!

asiallisesta vastauksesta kirjoitti:

meille uusille keskustelijoille. Moni ihmettelijä ei varmasti ole ollut tietoinen siitä, että huostaanoton syitä ei aina kerrota. Tai tule ajatelleeksi, että biobvanhempi saattaa olla niin elämässään kauheassa vaiheessa, että koko huostaanottoprosessi menee ikään kuin "ohi". Mutta kiitos asiallisesta selvennyksestä!

Lue lisää

joilla ei ole ollut ongelmia kotona. Ei päihteitä, masennusta, koulut sujuneet hyvin jne. Kyllähän minullekin toitotettiin, että minussa olisi vika kun lastani kiusasivat koulussa sairaanhoitajan ja yrittäjä/koulutuslautakunnan jäsenten jälkeläiset. Koska joukossa oli koulutuslautakunnan jäsenen jälkeläinen, noita lapsia ei tietenkään vaadittu hoidon piiriin, eikä koko viiden vuoden aikana koulutuslautakunta käsitellyt asiaa, vaan lapseni siivottiin viimein pois koululta ja siirrettiin edelleen hakattavaksi sinne Jukolaan.
Meidän tapauksessa syy oli ympäristön kyvyttömyydestä jälkikasvunsa kanssa. En ota toisten ihmisten kyvyttömyyttä kantaakseni, vaikka olen joutunut uhatuksi ja agressiivisen käytöksen kohteeksi sossun ja sittemmin Jukolan taholta.
Koska käräytin Jukolan sijaisvanhemmat alkoholin käyttämisestä, teinien nukuttamisesta sijarien makuuhuoneessa, pahoinpitelyistä jne. he ovat tehneet kaikkensa pitääkseen piilossa tekemisensä ja ovat tehneet todella tiivistä yhteistyötä sossun kanssa. Tietysti myös rahan takia. Pahinta on kuitenkin, että lastani on manipuloitu Jukolassa hyvin raaoin menetelmin.
Jos kirjoittaisin täällä heidän kasvatusmetodeistaan ja sossun julmuuksista, niin tulee ihan varmasti kommentti, että tuollaista ei kukaan usko. Myös sossut ovat luottaneet samaan seikkaan, uskottavuusongelmaan. Sen turvin he toteuttavat kauheuksiaan.

meitä kirjoitti:

joilla ei ole ollut ongelmia kotona. Ei päihteitä, masennusta, koulut sujuneet hyvin jne. Kyllähän minullekin toitotettiin, että minussa olisi vika kun lastani kiusasivat koulussa sairaanhoitajan ja yrittäjä/koulutuslautakunnan jäsenten jälkeläiset. Koska joukossa oli koulutuslautakunnan jäsenen jälkeläinen, noita lapsia ei tietenkään vaadittu hoidon piiriin, eikä koko viiden vuoden aikana koulutuslautakunta käsitellyt asiaa, vaan lapseni siivottiin viimein pois koululta ja siirrettiin edelleen hakattavaksi sinne Jukolaan.
Meidän tapauksessa syy oli ympäristön kyvyttömyydestä jälkikasvunsa kanssa. En ota toisten ihmisten kyvyttömyyttä kantaakseni, vaikka olen joutunut uhatuksi ja agressiivisen käytöksen kohteeksi sossun ja sittemmin Jukolan taholta.
Koska käräytin Jukolan sijaisvanhemmat alkoholin käyttämisestä, teinien nukuttamisesta sijarien makuuhuoneessa, pahoinpitelyistä jne. he ovat tehneet kaikkensa pitääkseen piilossa tekemisensä ja ovat tehneet todella tiivistä yhteistyötä sossun kanssa. Tietysti myös rahan takia. Pahinta on kuitenkin, että lastani on manipuloitu Jukolassa hyvin raaoin menetelmin.
Jos kirjoittaisin täällä heidän kasvatusmetodeistaan ja sossun julmuuksista, niin tulee ihan varmasti kommentti, että tuollaista ei kukaan usko. Myös sossut ovat luottaneet samaan seikkaan, uskottavuusongelmaan. Sen turvin he toteuttavat kauheuksiaan.

Lue lisää

Pitäisikö tämä nyt ymmärtää niin, että jokaisella koulukiusatulla on vaara tulla huostaanotetuksi?? Varsinkin jos kiusaajina on vaikutusvaltaisen perheen jäseniä? MITÄÄN muutako ei huostaanottoon tarvittu? Vain koulukiusauksen uhrin leima?
Olen itse aikoinaan ollut koulukiusattu, onneksi ei minua sentään huostaanotettu!! Äitini kyllä puuttui asiaan hanakasti ja asiallisesti. Hän ei suostunut mihinkään muuhun kuin siihen, että asia loppuu. Pitkä prosessi, mutta kannatti. Ei tarvinnut edes erota perheestäni, vaan sain elää lopunkin lapsuuteni turvallisessa ja tasapainoisessa perheessäni.

Olisin myös utelias kuulemaan miten SOSSU on uhannut ja käyttäytynyt agressiivisesti teitä kohtaan? ;o)

Miksi et kertoisi raaoista menetelmistä Jukolassa jos niitä kerran on? Uskokoon ken uskoo, faktat ne on jotka painaa.

huostaanoton syynä..? kirjoitti:

Pitäisikö tämä nyt ymmärtää niin, että jokaisella koulukiusatulla on vaara tulla huostaanotetuksi?? Varsinkin jos kiusaajina on vaikutusvaltaisen perheen jäseniä? MITÄÄN muutako ei huostaanottoon tarvittu? Vain koulukiusauksen uhrin leima?
Olen itse aikoinaan ollut koulukiusattu, onneksi ei minua sentään huostaanotettu!! Äitini kyllä puuttui asiaan hanakasti ja asiallisesti. Hän ei suostunut mihinkään muuhun kuin siihen, että asia loppuu. Pitkä prosessi, mutta kannatti. Ei tarvinnut edes erota perheestäni, vaan sain elää lopunkin lapsuuteni turvallisessa ja tasapainoisessa perheessäni.

Olisin myös utelias kuulemaan miten SOSSU on uhannut ja käyttäytynyt agressiivisesti teitä kohtaan? ;o)

Miksi et kertoisi raaoista menetelmistä Jukolassa jos niitä kerran on? Uskokoon ken uskoo, faktat ne on jotka painaa.

Lue lisää

nyt mitä haluat.
Kävin monta vuotta koululla kertomassa kiusaamisesta ja esitin ratkaisukeinoja asiaan, vaikkei se minun tehtäväni ollutkaan, vaan koulun tehtävä. Mitään ei tapahtunut, mutta kouluterveydenhoitaja on kuitenkin kirjannut käyntini hänen luonaan. Koulunjohtaja ei tehnyt tarvittavia toimia kiusaamisen kitkemiseksi, vaan se jatkui ja tyypillisesti raaistui. Ei kaiketi osannut tai välittänyt, mutta osasipa kuitenkin vetää viinaa ja hoippui koululaisten seassa humalassa, jäi sitten ilmeisesti varhaiseläkkeelle.
Sossu on lähestynyt muutaman keran fyysisen väkivallan merkityksessä, mutta repinyt vain tavaroitani. Minua on uhattu poliisilla, jos olen kuulemisessa alkanut kertomaan omia näkemyksiäni. Kuulemisissa minun on pitänyt kuunnella sossun kertomaa, vaikkapa yhteydenpidonrajoittamisista, joiden perusteet ovat sossun pelot siitä että hakisin lapseni pois. Siis sossun pelot. Ei mitään todellisiin tapahtumiin perustuvaa, mutta mitäpä vaikka hakisinkin koska kiireellinen huostaan otto on rauennut aikapäiviä sitten. Sossu muunteli lastensuojelulain 18 § ajat mieleisekseen ja toimi muokkaamansa lain mukaan. Ja kuulemistilaisuus oli varattu minun kuulemistani varten, jossa minulta vietiin puheoikeus uhkaamalla. Paikallinen naispoliisi juoksee sossun asialla mielellään, koska omassa elämässään olisi tarkastamisen varaa, jätti lapsensa ja teki uusia uuden kumppanin kanssa. Sitä olen ihmetellyt kuinka on siellä instanssissa aikaa toteuttaa sossun pyyntöjä.
Kaltoinkohteut ovat kirjattuina ja näin ollen fakta. Ja joista sossu on ollut tietoinen. Sossu kirjoitti nukkumapaikasta niin, että pitää olla mahdollisimman lähellä sijais-isää yöllisten purkausten varalta.
Olen ollut monta kertaa huuli pyöreänä itsekin. Hieraisin silmiäni silloinkin, kun sosiaalilautakunnan puheenjohtaja (noin kaksimetrinen vatsakas mies, alko häntäkin vienyt) tuijotti minua ja lastani silmät palaen ja nousi puoliksi seisomaan pöytänsä takaa hakaten kokousnuijalla pöytään, että luulin nuijan särkyvän. Hetken kävi mielessä, että hän huitaisee sillä erästä jäsentä vieressään, joka oli huostaan oton purun kannalla.

ymmärrä kirjoitti:

nyt mitä haluat.
Kävin monta vuotta koululla kertomassa kiusaamisesta ja esitin ratkaisukeinoja asiaan, vaikkei se minun tehtäväni ollutkaan, vaan koulun tehtävä. Mitään ei tapahtunut, mutta kouluterveydenhoitaja on kuitenkin kirjannut käyntini hänen luonaan. Koulunjohtaja ei tehnyt tarvittavia toimia kiusaamisen kitkemiseksi, vaan se jatkui ja tyypillisesti raaistui. Ei kaiketi osannut tai välittänyt, mutta osasipa kuitenkin vetää viinaa ja hoippui koululaisten seassa humalassa, jäi sitten ilmeisesti varhaiseläkkeelle.
Sossu on lähestynyt muutaman keran fyysisen väkivallan merkityksessä, mutta repinyt vain tavaroitani. Minua on uhattu poliisilla, jos olen kuulemisessa alkanut kertomaan omia näkemyksiäni. Kuulemisissa minun on pitänyt kuunnella sossun kertomaa, vaikkapa yhteydenpidonrajoittamisista, joiden perusteet ovat sossun pelot siitä että hakisin lapseni pois. Siis sossun pelot. Ei mitään todellisiin tapahtumiin perustuvaa, mutta mitäpä vaikka hakisinkin koska kiireellinen huostaan otto on rauennut aikapäiviä sitten. Sossu muunteli lastensuojelulain 18 § ajat mieleisekseen ja toimi muokkaamansa lain mukaan. Ja kuulemistilaisuus oli varattu minun kuulemistani varten, jossa minulta vietiin puheoikeus uhkaamalla. Paikallinen naispoliisi juoksee sossun asialla mielellään, koska omassa elämässään olisi tarkastamisen varaa, jätti lapsensa ja teki uusia uuden kumppanin kanssa. Sitä olen ihmetellyt kuinka on siellä instanssissa aikaa toteuttaa sossun pyyntöjä.
Kaltoinkohteut ovat kirjattuina ja näin ollen fakta. Ja joista sossu on ollut tietoinen. Sossu kirjoitti nukkumapaikasta niin, että pitää olla mahdollisimman lähellä sijais-isää yöllisten purkausten varalta.
Olen ollut monta kertaa huuli pyöreänä itsekin. Hieraisin silmiäni silloinkin, kun sosiaalilautakunnan puheenjohtaja (noin kaksimetrinen vatsakas mies, alko häntäkin vienyt) tuijotti minua ja lastani silmät palaen ja nousi puoliksi seisomaan pöytänsä takaa hakaten kokousnuijalla pöytään, että luulin nuijan särkyvän. Hetken kävi mielessä, että hän huitaisee sillä erästä jäsentä vieressään, joka oli huostaan oton purun kannalla.

Lue lisää

Ymmärrän mitä luen, otan tekstit sekä ihmisten puheet hyvin kirjaimellisesti. Vieläkään en saanut vastausta siihen, tulisiko minun lapsistani huolehtivan ja heille turvallisen elämän tarjoavana pelätä, että heistä tulee koulukiusattuja ja sossu huostaanottaa heidät sen seurauksena ja sillä perusteella?? Vaikka asiat muuten olisivat hyvin, koulukiusauksen UHRIKSI joutuminen ratkaisee??? Ihan näin typerä en ole..

älykäs kirjoitti:

Ymmärrän mitä luen, otan tekstit sekä ihmisten puheet hyvin kirjaimellisesti. Vieläkään en saanut vastausta siihen, tulisiko minun lapsistani huolehtivan ja heille turvallisen elämän tarjoavana pelätä, että heistä tulee koulukiusattuja ja sossu huostaanottaa heidät sen seurauksena ja sillä perusteella?? Vaikka asiat muuten olisivat hyvin, koulukiusauksen UHRIKSI joutuminen ratkaisee??? Ihan näin typerä en ole..

Lue lisää

että niin käy. Lapsista huolehtiminen ei kiusaajia pidättele, sekin että on hyvä ja älykäs oppilas, saattaa ärsyttää.
Lapselleni huoriteltiin koulumatkalla minua äitiä, koska olin yksinhuoltaja. Lapseni oli koulumyönteinen, siististi puettu. Hyvin sopusuhtainen, joten siitäkään ei olisi pitänyt syytä löytyä. Toivottavasti lastasi aletaan tosiaan kiusata, sitten ymmärrät.

älykäs kirjoitti:

Ymmärrän mitä luen, otan tekstit sekä ihmisten puheet hyvin kirjaimellisesti. Vieläkään en saanut vastausta siihen, tulisiko minun lapsistani huolehtivan ja heille turvallisen elämän tarjoavana pelätä, että heistä tulee koulukiusattuja ja sossu huostaanottaa heidät sen seurauksena ja sillä perusteella?? Vaikka asiat muuten olisivat hyvin, koulukiusauksen UHRIKSI joutuminen ratkaisee??? Ihan näin typerä en ole..

Lue lisää

Kyllä, todistan, että koulukiusaamisen takia voidaan ottaa huostaan tai ainakin uhata sillä.

Meillä opettaja oli häiriintynyt ja lapseni ei pysytnyt olemaan hänen luokassaan, siis ope kiusasi. Onglemana oli se, että KUKAAN auttajaviranomainen ei pystynyt puuttumaan koulun tilanteseen, sitä ei siis osattu hoitaa oikein. Lapsi joutui psykiatriseen laitokseen sairaalakouluun, kun ei voinut mennä open eteen luokkaan.

Osastolla hoito on sitä, että diagnoosi on: lapsi potee eroahdistusta ja etsitään vanhemmista syitä ja kirjataan niitä ylös. Jos ei löydetä mitään todellisia syitä, hoitajat keksivät niitä mitä ihmeellisimmällä konsteilla. Sosiaalityöntekijät ovat tietysti jo kuvioissa mukana ja he ovat YHTEISTYÖSSÄ koulun kanssa ja opettajien "työtovereita" , eivätkä puutu millään tavoin kouluorgasisaation elämään. Sossu on siis koulun puolella lasta vastaan.

Koulun olosuhteet eivät luonnollisesti tällaisella hoidolla muutu miksikään eikä lapsen tilanne korjaanu yhtään. Päinvastoin sairaalassa olo masentaa lapsen ja vanhemmat, koska pienikin lapsi ymmärtää, että hänessä on nyt jokin vika, koska on täällä. Ja se näkyy lapsen käytöksessä. Selvä!

Kodissa ja vanhemmissa TÄYTYY olla jotain vikaa, koska lapsi ei mene kouluun. Otetaan lapsi huostaan, ja laitetaan sijaisperheseen, he kyllä saavat lapsen koulunkäynnin onnistumaan. Sairaalalle tuli myös hätä, kun eivät keksineet miten ihmeessä tervettä ja normaalia lasta pitää hoitaa. Sijaishoitoon lähettämisellä voidaa pestä kädet ja päästään tästäkin tapauksesta eroon!!

Tämä on tosi kertomus siitä, kuinka lapsia erotetaan vanhemmistaan väärin perustein.

PS. Tässä tapauksessa vanhemmat löysivät lapselle toisen koulun, eikä huostaanottoa pantu täytäntöön. Mutta tämä kokemuksemme kertoo selvää kieltä viranomaisten toiminnasta ja heidän menettelytavoistaan.

Ei siis savua ilman tulta!!!!!

kommentti kirjoitti:

Kyllä, todistan, että koulukiusaamisen takia voidaan ottaa huostaan tai ainakin uhata sillä.

Meillä opettaja oli häiriintynyt ja lapseni ei pysytnyt olemaan hänen luokassaan, siis ope kiusasi. Onglemana oli se, että KUKAAN auttajaviranomainen ei pystynyt puuttumaan koulun tilanteseen, sitä ei siis osattu hoitaa oikein. Lapsi joutui psykiatriseen laitokseen sairaalakouluun, kun ei voinut mennä open eteen luokkaan.

Osastolla hoito on sitä, että diagnoosi on: lapsi potee eroahdistusta ja etsitään vanhemmista syitä ja kirjataan niitä ylös. Jos ei löydetä mitään todellisia syitä, hoitajat keksivät niitä mitä ihmeellisimmällä konsteilla. Sosiaalityöntekijät ovat tietysti jo kuvioissa mukana ja he ovat YHTEISTYÖSSÄ koulun kanssa ja opettajien "työtovereita" , eivätkä puutu millään tavoin kouluorgasisaation elämään. Sossu on siis koulun puolella lasta vastaan.

Koulun olosuhteet eivät luonnollisesti tällaisella hoidolla muutu miksikään eikä lapsen tilanne korjaanu yhtään. Päinvastoin sairaalassa olo masentaa lapsen ja vanhemmat, koska pienikin lapsi ymmärtää, että hänessä on nyt jokin vika, koska on täällä. Ja se näkyy lapsen käytöksessä. Selvä!

Kodissa ja vanhemmissa TÄYTYY olla jotain vikaa, koska lapsi ei mene kouluun. Otetaan lapsi huostaan, ja laitetaan sijaisperheseen, he kyllä saavat lapsen koulunkäynnin onnistumaan. Sairaalalle tuli myös hätä, kun eivät keksineet miten ihmeessä tervettä ja normaalia lasta pitää hoitaa. Sijaishoitoon lähettämisellä voidaa pestä kädet ja päästään tästäkin tapauksesta eroon!!

Tämä on tosi kertomus siitä, kuinka lapsia erotetaan vanhemmistaan väärin perustein.

PS. Tässä tapauksessa vanhemmat löysivät lapselle toisen koulun, eikä huostaanottoa pantu täytäntöön. Mutta tämä kokemuksemme kertoo selvää kieltä viranomaisten toiminnasta ja heidän menettelytavoistaan.

Ei siis savua ilman tulta!!!!!

Lue lisää

viranomaisille ja etenkin koululle siinä vaiheessa, kun alkaa oireilemaan kieltäytymällä menemästä kouluun. Niin oli meillä ja äidissä oli vika sossun mielestä, sossu kirjoitti ettei äiti pysty auttamaan lasta. Teinkin siinä virheen, että menin koululle kertomaan asiasta ollenkaan, olisi pitänyt laittaa kivi lapaseen, pitää suu tukossa ja notkua koululla lapseni lähellä. Tai muuttaa pois paikkakunnalta, mitä kyllä harkitsinkin, mutta sossu oli jo siinä vaiheessa kuiviossa mukana, ja uhkasi soittaa heti mahdolliselle uudelle paikkakunnalle sosiaalitoimistoon, jos lähden. Olin ehdottanut koulutoimenjohtajallekin, että lapsi siirtyisi käymään toista ala-astetta, joka oli saman matkan päässä kodista, ei käynyt. Oli ilmeistä, että tämä suojeli myös koulunjohtajan alkoholiriippuvuutta. Olin ottanut puheeksi koulunjohtajan päihtyneenä esiintymisen ja tästä syystä koulutoimenjohtajalle sopi hyvin, että kiusaaminen jatkui. Koulutoimenjohtaja oli siis tietoinen myöskin kiusaamisesta, mutta asiaa ei käsitelty koulutuslautakunnassa.
Viranomaiset perustavat yhtäköyttä yhdistyksen sillä aikaa, kuin että tunnustaisivat tosiasiat ja toimisivat opetuslainsäädännön mukaisesti.

meitä kirjoitti:

joilla ei ole ollut ongelmia kotona. Ei päihteitä, masennusta, koulut sujuneet hyvin jne. Kyllähän minullekin toitotettiin, että minussa olisi vika kun lastani kiusasivat koulussa sairaanhoitajan ja yrittäjä/koulutuslautakunnan jäsenten jälkeläiset. Koska joukossa oli koulutuslautakunnan jäsenen jälkeläinen, noita lapsia ei tietenkään vaadittu hoidon piiriin, eikä koko viiden vuoden aikana koulutuslautakunta käsitellyt asiaa, vaan lapseni siivottiin viimein pois koululta ja siirrettiin edelleen hakattavaksi sinne Jukolaan.
Meidän tapauksessa syy oli ympäristön kyvyttömyydestä jälkikasvunsa kanssa. En ota toisten ihmisten kyvyttömyyttä kantaakseni, vaikka olen joutunut uhatuksi ja agressiivisen käytöksen kohteeksi sossun ja sittemmin Jukolan taholta.
Koska käräytin Jukolan sijaisvanhemmat alkoholin käyttämisestä, teinien nukuttamisesta sijarien makuuhuoneessa, pahoinpitelyistä jne. he ovat tehneet kaikkensa pitääkseen piilossa tekemisensä ja ovat tehneet todella tiivistä yhteistyötä sossun kanssa. Tietysti myös rahan takia. Pahinta on kuitenkin, että lastani on manipuloitu Jukolassa hyvin raaoin menetelmin.
Jos kirjoittaisin täällä heidän kasvatusmetodeistaan ja sossun julmuuksista, niin tulee ihan varmasti kommentti, että tuollaista ei kukaan usko. Myös sossut ovat luottaneet samaan seikkaan, uskottavuusongelmaan. Sen turvin he toteuttavat kauheuksiaan.

Lue lisää

joutui koulukiusatuksi. Nykyään olen myös sijaisäiti, mutta silloin en ollut.
Kiusaaja oli myös "merkittävän"(ei siis hyvän) perheen lapsi. Kiusaaminen saatiin loppumaan, eikä kukaan prosessin missään vaiheessa edes puhunut mistään huostaanotosta.
Oman kokemukseni pohjalta on erittäin vaikea kuvitella, että lapsesi huostaanoton ainoa syy oli se, että hän oli koulukiusattu.

mahdollista kirjoitti:

että niin käy. Lapsista huolehtiminen ei kiusaajia pidättele, sekin että on hyvä ja älykäs oppilas, saattaa ärsyttää.
Lapselleni huoriteltiin koulumatkalla minua äitiä, koska olin yksinhuoltaja. Lapseni oli koulumyönteinen, siististi puettu. Hyvin sopusuhtainen, joten siitäkään ei olisi pitänyt syytä löytyä. Toivottavasti lastasi aletaan tosiaan kiusata, sitten ymmärrät.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä mitä koulukiusaus on! Kerroinhan jo, että olen sen kokenut, turha siitä tulla minulle selittämään!
Ymmärrän myös, että koulukiusauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa (paitsi sosiaalisesti lahjakas, se piirre kuuluu kiusaajalle..).
MUTTA se mitä kysyin kuului: VOIKO PELKKÄ KOULUKIUSAUKSEN UHRIKSI JOUTUMINEN OLLA SYYNÄ HUOSTAANOTOLLE?????
Lukeeko lapsesi huostaanottopapereissa syyn kohdalla todellakin näin?

kommentti kirjoitti:

Kyllä, todistan, että koulukiusaamisen takia voidaan ottaa huostaan tai ainakin uhata sillä.

Meillä opettaja oli häiriintynyt ja lapseni ei pysytnyt olemaan hänen luokassaan, siis ope kiusasi. Onglemana oli se, että KUKAAN auttajaviranomainen ei pystynyt puuttumaan koulun tilanteseen, sitä ei siis osattu hoitaa oikein. Lapsi joutui psykiatriseen laitokseen sairaalakouluun, kun ei voinut mennä open eteen luokkaan.

Osastolla hoito on sitä, että diagnoosi on: lapsi potee eroahdistusta ja etsitään vanhemmista syitä ja kirjataan niitä ylös. Jos ei löydetä mitään todellisia syitä, hoitajat keksivät niitä mitä ihmeellisimmällä konsteilla. Sosiaalityöntekijät ovat tietysti jo kuvioissa mukana ja he ovat YHTEISTYÖSSÄ koulun kanssa ja opettajien "työtovereita" , eivätkä puutu millään tavoin kouluorgasisaation elämään. Sossu on siis koulun puolella lasta vastaan.

Koulun olosuhteet eivät luonnollisesti tällaisella hoidolla muutu miksikään eikä lapsen tilanne korjaanu yhtään. Päinvastoin sairaalassa olo masentaa lapsen ja vanhemmat, koska pienikin lapsi ymmärtää, että hänessä on nyt jokin vika, koska on täällä. Ja se näkyy lapsen käytöksessä. Selvä!

Kodissa ja vanhemmissa TÄYTYY olla jotain vikaa, koska lapsi ei mene kouluun. Otetaan lapsi huostaan, ja laitetaan sijaisperheseen, he kyllä saavat lapsen koulunkäynnin onnistumaan. Sairaalalle tuli myös hätä, kun eivät keksineet miten ihmeessä tervettä ja normaalia lasta pitää hoitaa. Sijaishoitoon lähettämisellä voidaa pestä kädet ja päästään tästäkin tapauksesta eroon!!

Tämä on tosi kertomus siitä, kuinka lapsia erotetaan vanhemmistaan väärin perustein.

PS. Tässä tapauksessa vanhemmat löysivät lapselle toisen koulun, eikä huostaanottoa pantu täytäntöön. Mutta tämä kokemuksemme kertoo selvää kieltä viranomaisten toiminnasta ja heidän menettelytavoistaan.

Ei siis savua ilman tulta!!!!!

Lue lisää

Tuleekohan sitä (myrkky)savua postilaatikostasikin..? Radiossakin puhutaan vain sinusta..??
Anteeksi vain, mutta olen psyk.sairaanhoitaja ja kertomasi toiminta ja diagnosointi psy.osastolla EI TODELLAKAAN pidä paikkaansa! Miksi ihmeessä JUURI SINUN lapsesi olisi niin kiinnostava tapaus, että väkisin pitäisi hoitaa? Millaiset motiivit ajattelet olevan ihmisillä, jotka ihan vain HUVIKSEEN laittavat lapsia hoitoon tai ottavat huostaan?
Psykiatriseen hoitoon, varsinkin lasten, on todella älyttömät jonot. Sinne ei todellakaan oteta ketään joka ei ole hoidon tarpeessa!!!!
Uskon, että on tuskallista ja nöyryyttävää kun oma lapsi viedään pois, mutta tuska ei lievene toisia syytellen!

Hyvä, että keksitte koulun vaihdon.. Minä olisin ottanut lapsen pois jo hyvissä ajoin tuollaisesta paikasta.

on rasite kirjoitti:

viranomaisille ja etenkin koululle siinä vaiheessa, kun alkaa oireilemaan kieltäytymällä menemästä kouluun. Niin oli meillä ja äidissä oli vika sossun mielestä, sossu kirjoitti ettei äiti pysty auttamaan lasta. Teinkin siinä virheen, että menin koululle kertomaan asiasta ollenkaan, olisi pitänyt laittaa kivi lapaseen, pitää suu tukossa ja notkua koululla lapseni lähellä. Tai muuttaa pois paikkakunnalta, mitä kyllä harkitsinkin, mutta sossu oli jo siinä vaiheessa kuiviossa mukana, ja uhkasi soittaa heti mahdolliselle uudelle paikkakunnalle sosiaalitoimistoon, jos lähden. Olin ehdottanut koulutoimenjohtajallekin, että lapsi siirtyisi käymään toista ala-astetta, joka oli saman matkan päässä kodista, ei käynyt. Oli ilmeistä, että tämä suojeli myös koulunjohtajan alkoholiriippuvuutta. Olin ottanut puheeksi koulunjohtajan päihtyneenä esiintymisen ja tästä syystä koulutoimenjohtajalle sopi hyvin, että kiusaaminen jatkui. Koulutoimenjohtaja oli siis tietoinen myöskin kiusaamisesta, mutta asiaa ei käsitelty koulutuslautakunnassa.
Viranomaiset perustavat yhtäköyttä yhdistyksen sillä aikaa, kuin että tunnustaisivat tosiasiat ja toimisivat opetuslainsäädännön mukaisesti.

Lue lisää

Meillä ei tilanne ollut sellainen, että huostaanotolla oltaisiin oltu uhkailemassa, mutta koulussa oli ongelmia ja hyvä jos sinne saakka edes päästiin. Yksikertaisesti otin toiseen kouluun yhteyttä ja kerroin, että katson koulunvaihdon olevan nyt lapselle hyväksi. Sitä ennen tein selväksi lapselle, että jos ei kouluun pääse, niin edessä on koulun vaihto. Ennen tuota uhkausta olin kartoittanut lapsen kaveripiirin ja todennut, että ihan kaikki ei ole kohdallaan ja se oikeastaan olikin se päällimmäinen syy koulun vaihtoajatukseen. Lapsi oli tuossa vaiheessa jo aivan täysin erityisopetuksen piirissä, ei minun tahdostani, vaan koulussa tehdyn yksipuolisen päätöksen takia. Koulunvaihto sujui hyvin ja sopeutuminen uuteen kouluun myös kohtuullisen hyvin, yksi takapakki välillä tuli, mutta senkin ohi päästiin. Erityisopetukselle kaikessa muodossa sanoin, ei kiitos. Lapsi on normaali ja saa tulla toimeen ihan tavallisen opetuksen kanssa ja näin onkin tullut koulun vaihdon jälkeen.

Sosiaaliviranomaiset olisivat voineet tulkita tämän tilanteen kovin negatiivisestikkin, mutta eivät onneksi niin tehneet. Ehkeivät ehtineet reagoida asiaan mitenkään. Erityisopetuksesta kieltäytymisestä en saanut ollenkaan kritiikkiä viranomaisilta. Koulussa sen sijaan yrittivät puhua, että kuinka erityisopetus on lapsen etu jne. Kritiikkiä sen sijaan sain siitä, etten muka kysynyt lapselta mitään ennen koulun vaihtoa. Tämä oli tullut lapsen suusta, mutta olin sanonut, että pelisäännöt ovat selvät: Yksikin vielä poissaolo niin lähtö tulee.

Viranomaiset osaavat rattaita pyörittää ja jos ne lähtee pyörimään, niin niitä on vaikea pysäyttää. Näissä rattaidenpyörittämistalkoissa tahtoo unohtua se, että miksi niitä rattaita oikein pyöritetään tai että onko niiden pyörittäminen ollenkaan tarpeellista. Eli vanhakantaisesti sanottuna "lapsi menee pesuveden mukana".

..... kirjoitti:

Ymmärrän kyllä mitä koulukiusaus on! Kerroinhan jo, että olen sen kokenut, turha siitä tulla minulle selittämään!
Ymmärrän myös, että koulukiusauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa (paitsi sosiaalisesti lahjakas, se piirre kuuluu kiusaajalle..).
MUTTA se mitä kysyin kuului: VOIKO PELKKÄ KOULUKIUSAUKSEN UHRIKSI JOUTUMINEN OLLA SYYNÄ HUOSTAANOTOLLE?????
Lukeeko lapsesi huostaanottopapereissa syyn kohdalla todellakin näin?

Lue lisää

ettei pelkästään koulukiusaamisenuhriksi joutuminen voi aiheuttaa huostaanottoa. Sen sijaan se voi, että lapsi kieltäytyy lähtemästä kouluun, eli oppivelvollisuus ei tule hoidetuksi. Se voi myös, että lapsi järkkyy henkisesti pahemman kerran ja menee vaikka puukon kanssa kouluun riehumaan ja pelottelemaan kiusaajiaan.

Vai ymmärrätkö? kirjoitti:

ettei pelkästään koulukiusaamisenuhriksi joutuminen voi aiheuttaa huostaanottoa. Sen sijaan se voi, että lapsi kieltäytyy lähtemästä kouluun, eli oppivelvollisuus ei tule hoidetuksi. Se voi myös, että lapsi järkkyy henkisesti pahemman kerran ja menee vaikka puukon kanssa kouluun riehumaan ja pelottelemaan kiusaajiaan.

Lue lisää

Ja niinhän väitit, että KOULUKIUSAUS oli syynä huostaanottoon. Olisi ehkä rehellisyyden ja tasapuolisuuden nimissä asiaa alunperin kertoessa kannattanut mainita, että lapsi oli puukon kanssa riehunut koulussa?
Ikävää, ettei lapsella ollut kotona sellaista suojaa, että noin sekosi. Tutkimusten mukaanhan koulukiusauksesta on mahdollisuus selvitä vankan ja horjumattoman taustajoukon voimin.

"ei meidän Maija" kirjoitti:

Tuleekohan sitä (myrkky)savua postilaatikostasikin..? Radiossakin puhutaan vain sinusta..??
Anteeksi vain, mutta olen psyk.sairaanhoitaja ja kertomasi toiminta ja diagnosointi psy.osastolla EI TODELLAKAAN pidä paikkaansa! Miksi ihmeessä JUURI SINUN lapsesi olisi niin kiinnostava tapaus, että väkisin pitäisi hoitaa? Millaiset motiivit ajattelet olevan ihmisillä, jotka ihan vain HUVIKSEEN laittavat lapsia hoitoon tai ottavat huostaan?
Psykiatriseen hoitoon, varsinkin lasten, on todella älyttömät jonot. Sinne ei todellakaan oteta ketään joka ei ole hoidon tarpeessa!!!!
Uskon, että on tuskallista ja nöyryyttävää kun oma lapsi viedään pois, mutta tuska ei lievene toisia syytellen!

Hyvä, että keksitte koulun vaihdon.. Minä olisin ottanut lapsen pois jo hyvissä ajoin tuollaisesta paikasta.

Lue lisää

joku, että sosiaalityöntekijä voi ottaa lapsen huostaan taatakseen itselle työpaikan!

Ja ihan huvikseen!

mitä luen kirjoitti:

Ja niinhän väitit, että KOULUKIUSAUS oli syynä huostaanottoon. Olisi ehkä rehellisyyden ja tasapuolisuuden nimissä asiaa alunperin kertoessa kannattanut mainita, että lapsi oli puukon kanssa riehunut koulussa?
Ikävää, ettei lapsella ollut kotona sellaista suojaa, että noin sekosi. Tutkimusten mukaanhan koulukiusauksesta on mahdollisuus selvitä vankan ja horjumattoman taustajoukon voimin.

Lue lisää

kun satuin vastaamaan tähän ketjuun. En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta typerä tinkaamisesi sai minut kirjoittamaan. Selkeästi yrität löydä jo lyötyä yhä uudestaan ja sen kuvittelit pääseväsi tekemään juuri äsken. Ilmeisesti nautit siitä.

Mietippä muuten oikeasti, mikä sinua viiraaa, sillä sinua oikeasti viiraa jokin ja aika pahasti.

Vai ymmärrätkö? kirjoitti:

kun satuin vastaamaan tähän ketjuun. En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta typerä tinkaamisesi sai minut kirjoittamaan. Selkeästi yrität löydä jo lyötyä yhä uudestaan ja sen kuvittelit pääseväsi tekemään juuri äsken. Ilmeisesti nautit siitä.

Mietippä muuten oikeasti, mikä sinua viiraaa, sillä sinua oikeasti viiraa jokin ja aika pahasti.

Lue lisää

Väität mitä väität MINUSTA. Koska et tunne minua, vain MINÄ tiedän mitkä ovat tarkoitusperäni. Ja se oli kysyä "voidaanko lapsi oikeasti huostaanottaa koska on joutunut koulukiusauksen uhriksi". Ikävää jos tämä osuu, mutta siitä en voi kantaa vastuuta miten kukakin tuntee! Silloin voi vain miettiä mikä itseä viiraa pahasti..

Siinä sanoi kirjoitti:

joku, että sosiaalityöntekijä voi ottaa lapsen huostaan taatakseen itselle työpaikan!

Ja ihan huvikseen!

Sanoi "joku"..? Aika oleellista olisi tietää kuka oli tämä joku.. Bioäitikö?

Siinä sanoi kirjoitti:

joku, että sosiaalityöntekijä voi ottaa lapsen huostaan taatakseen itselle työpaikan!

Ja ihan huvikseen!

Totuus on joskus taruakin ihmeellisempi, näin vaan todella toimitaan vieläpä yliopistollisessa opetussairaalassa!

Sinä "Maija" katselet psykiatrista hoitotyötä sieltä sisältä käsin, etkä näe kaikkia möhläyksiä (sokea piste) mitä hoidon nimissä tehdään.

Kukaan ei ota lapsia huvikseen hoitoon. Mutta kun lapsi oireilee koulukiusauksen seurauksena, ja kun vastakkain ovat aikuinen auktoriteetti ja lapsi, on aivan normaalia, lapsi reagoi ja alkaa oireilemaan niin, ettei pysty käymään koulua normaalisti. Silloin on hoidon paikka edessä, mikä tietysti on väärin, koska kouluyhteisöä ja opea olisi pitänyt ruveta hoitamaan eikä lasta. Mutta tällaista hoitoa ei ole vielä olemassakaan!! Sairaalakouluun ei tietääkseni pääse, ellei ole hoidossa ja lapsen on kuitenkin pakko käydä koulua, joten se on syy ottaa hoitoon.

Olen todella kehittynyt tuossa hoitoruljanssissa perheemme kanssa vuosia pyöriessäni , todelliseksi psykiatrisen sairaanhoidon asiantuntijaksi. Itsekin nuoriso- ja sosiaalityön opintoja lukeneena (en koskaan ollut sossu) osasin "opiskella" lapsemme saamaa hoitoa ja opin hyvin kantapään kautta mitä se voi olla kun ei osata tarttua todellisiin ongelmiin vaan asiakkaita pyöritetään sairaalan hoitomenetelmissä. Kun hoitotulosta ei tietenkään synny, huostaanotto otetaan puheeksi, se on käsittääkseni hoitosysteemiin kuuluva automaattinen ele.

Käsitän, että sama ele on sossun puolella, kun perhettä ei osata tukea tarpeeksi avohuollossa tai sossulla menee sormi suuhun osaamattomuuttaan. Avuttomuus heijastetaan vanhempiin ja kun ne (vika vanhemmissa)silmälasit ovat kerran päähän pantu, kuvaa vanhemmista ei saa enää millään ilveellä muuttumaan työntekijän aivoissa.

kommentti kirjoitti:

Totuus on joskus taruakin ihmeellisempi, näin vaan todella toimitaan vieläpä yliopistollisessa opetussairaalassa!

Sinä "Maija" katselet psykiatrista hoitotyötä sieltä sisältä käsin, etkä näe kaikkia möhläyksiä (sokea piste) mitä hoidon nimissä tehdään.

Kukaan ei ota lapsia huvikseen hoitoon. Mutta kun lapsi oireilee koulukiusauksen seurauksena, ja kun vastakkain ovat aikuinen auktoriteetti ja lapsi, on aivan normaalia, lapsi reagoi ja alkaa oireilemaan niin, ettei pysty käymään koulua normaalisti. Silloin on hoidon paikka edessä, mikä tietysti on väärin, koska kouluyhteisöä ja opea olisi pitänyt ruveta hoitamaan eikä lasta. Mutta tällaista hoitoa ei ole vielä olemassakaan!! Sairaalakouluun ei tietääkseni pääse, ellei ole hoidossa ja lapsen on kuitenkin pakko käydä koulua, joten se on syy ottaa hoitoon.

Olen todella kehittynyt tuossa hoitoruljanssissa perheemme kanssa vuosia pyöriessäni , todelliseksi psykiatrisen sairaanhoidon asiantuntijaksi. Itsekin nuoriso- ja sosiaalityön opintoja lukeneena (en koskaan ollut sossu) osasin "opiskella" lapsemme saamaa hoitoa ja opin hyvin kantapään kautta mitä se voi olla kun ei osata tarttua todellisiin ongelmiin vaan asiakkaita pyöritetään sairaalan hoitomenetelmissä. Kun hoitotulosta ei tietenkään synny, huostaanotto otetaan puheeksi, se on käsittääkseni hoitosysteemiin kuuluva automaattinen ele.

Käsitän, että sama ele on sossun puolella, kun perhettä ei osata tukea tarpeeksi avohuollossa tai sossulla menee sormi suuhun osaamattomuuttaan. Avuttomuus heijastetaan vanhempiin ja kun ne (vika vanhemmissa)silmälasit ovat kerran päähän pantu, kuvaa vanhemmista ei saa enää millään ilveellä muuttumaan työntekijän aivoissa.

Lue lisää

Ja katsojan ollessa äiti, jonka lapsi on otettu pois, voi totuus olla todella ihmeellinen!

"Osastolla hoito on sitä, että diagnoosi on: lapsi potee eroahdistusta ja etsitään vanhemmista syitä ja kirjataan niitä ylös. Jos ei löydetä mitään todellisia syitä, hoitajat keksivät niitä mitä ihmeellisimmällä konsteilla"

Tämä oli kohta jota kritisoin ja TIEDÄN, että TÄMÄ ei pidä paikkaansa! HOITAJA EI VOI (eikä ole niin tyhmä, miksi edes tekisi näin?) KEKSIÄ TEKAISTUJA SYITÄ "MITÄ IHMEELLISIMMILLÄ KONSTEILLA".
PISTE.

biolapseni kirjoitti:

joutui koulukiusatuksi. Nykyään olen myös sijaisäiti, mutta silloin en ollut.
Kiusaaja oli myös "merkittävän"(ei siis hyvän) perheen lapsi. Kiusaaminen saatiin loppumaan, eikä kukaan prosessin missään vaiheessa edes puhunut mistään huostaanotosta.
Oman kokemukseni pohjalta on erittäin vaikea kuvitella, että lapsesi huostaanoton ainoa syy oli se, että hän oli koulukiusattu.

Lue lisää

koulukiusatuksi joutuminen. Kotona ei ole puutteita ollut huoltamisessa, eikä kukaan ole sellaista esittänytkään. Ainoa asia oli etten pysty auttamaan lasta KOULUSSA tapahtuneissa asioissa. Mielestäni koulussa valvovat opettajat eikä vanhemmat. Tilanne levisi käsiin koulun kyvyttömyyden ja haluttomuuden takia ja sille piti saada syyllinen. Helpointa oli päätyä minuun, yksinhuoltajaäitiin. Tiedän nyt mitä sanonta "taistelu tuulimyllyjä vastaan" tarkoittaa.
Kuvittele nyt sinäkin mitä kuvittelet, muista että kuvitelmat eivät olekaan faktaa. Ne ovat fiktiota.

näin.. kirjoitti:

Ja katsojan ollessa äiti, jonka lapsi on otettu pois, voi totuus olla todella ihmeellinen!

"Osastolla hoito on sitä, että diagnoosi on: lapsi potee eroahdistusta ja etsitään vanhemmista syitä ja kirjataan niitä ylös. Jos ei löydetä mitään todellisia syitä, hoitajat keksivät niitä mitä ihmeellisimmällä konsteilla"

Tämä oli kohta jota kritisoin ja TIEDÄN, että TÄMÄ ei pidä paikkaansa! HOITAJA EI VOI (eikä ole niin tyhmä, miksi edes tekisi näin?) KEKSIÄ TEKAISTUJA SYITÄ "MITÄ IHMEELLISIMMILLÄ KONSTEILLA".
PISTE.

Lue lisää

ammattikuntaasi, sehän on se vanha kaava. Mutta älä nyt luule, että kaikki ihmiset uskoisivat Suomen psykiatrisen hoidon järjestelmän olevan virheetöntä ja täydellistä.Että muka kaikki psykiatrisissa hoitolaitoksissa annettava hoito olisi laadukasta, täydellisen pätevää ja työntekijät eivät muka tekisi virheitä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä kaikilla työaloilla, myös hoitoalalla,tämä on realismia ollut aina ja on faktaa tänäkin päivänä.

Vai ymmärrätkö? kirjoitti:

ettei pelkästään koulukiusaamisenuhriksi joutuminen voi aiheuttaa huostaanottoa. Sen sijaan se voi, että lapsi kieltäytyy lähtemästä kouluun, eli oppivelvollisuus ei tule hoidetuksi. Se voi myös, että lapsi järkkyy henkisesti pahemman kerran ja menee vaikka puukon kanssa kouluun riehumaan ja pelottelemaan kiusaajiaan.

Lue lisää

eikä liity mitenkään huostaanottoon! Oppivelvollisuuden voi ja saa täyttää muutoinkin kuin käymällä yhtä ja kyseistä koulua tai että ns: fyysistä kouluilmastoa ollenkaan.

Luulen että koulut jos mitkä ovat tukemassa vanhempia ja niin tuleekin ja sosiaalipuoli ei voi käyttää lasta ja lapsen perusturva ympäristöä arvioidessaan itsensä toimialan hyväksi sitä mitä koulun ja kodin välillä tapahtuu. Muuten kuin tukemalla olosuhteita lapsen hyväksi ja arvioimalla koulun resursseja.

Koska se on erittäin tärkeää lapselle ja koulun on oltava valmis jakamaan se vastuu mutta myös vanhempien tulee tukea koulun käyntiä.

Laitoksena koulussa olevien ongelmien ratkominen taas ei kuulu yksilö vanhempian ratkottavaksi sekä jokin yksittäinen lapsi tai perhe joutuu sosiaalisen arvionnin kohteeksi sen perusteella.

Jos on kiusattu koulussa ja se tekee lapsesta "huostaan" otettavan on jotain asiassa joka ei palvele lapsen etua. Vaan kohtaamatta jää edelleen se koulukiusaaminen kyseisessä koulussa.

ei aiheuta kirjoitti:

eikä liity mitenkään huostaanottoon! Oppivelvollisuuden voi ja saa täyttää muutoinkin kuin käymällä yhtä ja kyseistä koulua tai että ns: fyysistä kouluilmastoa ollenkaan.

Luulen että koulut jos mitkä ovat tukemassa vanhempia ja niin tuleekin ja sosiaalipuoli ei voi käyttää lasta ja lapsen perusturva ympäristöä arvioidessaan itsensä toimialan hyväksi sitä mitä koulun ja kodin välillä tapahtuu. Muuten kuin tukemalla olosuhteita lapsen hyväksi ja arvioimalla koulun resursseja.

Koska se on erittäin tärkeää lapselle ja koulun on oltava valmis jakamaan se vastuu mutta myös vanhempien tulee tukea koulun käyntiä.

Laitoksena koulussa olevien ongelmien ratkominen taas ei kuulu yksilö vanhempian ratkottavaksi sekä jokin yksittäinen lapsi tai perhe joutuu sosiaalisen arvionnin kohteeksi sen perusteella.

Jos on kiusattu koulussa ja se tekee lapsesta "huostaan" otettavan on jotain asiassa joka ei palvele lapsen etua. Vaan kohtaamatta jää edelleen se koulukiusaaminen kyseisessä koulussa.

Lue lisää

Eipä ole kovinkaan kauaa aikaa sitten, kun erään tuttavan perheen lasta oltiin laittamassa koulukotiin sen takia ettei hän käynyt koulussa. Tämä oppilas oli myös joutunut koulukiusaamisen kohteeksi ja siitä syystä aika ylireagoiva ympäristöönsä. Ei kelvannut sosiaalipuolen ihmisille se, että lapsen opetus olisi hoidettua kotona. Tämä perhe teki sitten oman ratkaisunsa ja muutti toiselle paikkakunnalle lapsikatraansa kanssa.

kiitos kirjoitti:

Sanoi "joku"..? Aika oleellista olisi tietää kuka oli tämä joku.. Bioäitikö?

katsoa ohjelmaa kokonaan ja lopunkin vain siinä sivussa, mutta muistaakseni ohjelmassa oli lääninhallituksen (?) lakinainen, pesueen edustaja ja sitten joku muu "ammatti-ihminen" ja joku heistä sanoi, että huostaanottoja tapahtuu myös sen takia, että sosiaalityöntekijä haluaa taata itselleen pitkäaikaisen työpaikan. Olisikohan ollut se lääninhallituksen lakinainen????

Pyydäppä uusintaa siitä Karpon ohjelmasta!

puolustat omaa kirjoitti:

ammattikuntaasi, sehän on se vanha kaava. Mutta älä nyt luule, että kaikki ihmiset uskoisivat Suomen psykiatrisen hoidon järjestelmän olevan virheetöntä ja täydellistä.Että muka kaikki psykiatrisissa hoitolaitoksissa annettava hoito olisi laadukasta, täydellisen pätevää ja työntekijät eivät muka tekisi virheitä. Kaikki ihmiset tekevät virheitä kaikilla työaloilla, myös hoitoalalla,tämä on realismia ollut aina ja on faktaa tänäkin päivänä.

Lue lisää

MISSÄ LAUSEESSA VÄITIN "Suomen psykiatrisen hoidon järjestelmän olevan virheetöntä ja täydellistä. Että kaikki psykiatrisissa hoitolaitoksissa annettava hoito olisi laadukasta, täydellisen pätevää ja työntekijät eivät muka tekisi virheitä."???? Kuinkahan tätä rautalankaa taas pitäisi taivutella, vai onko kyseessä tapaus joka ei haluakaan ymmärtää?? Tämäkö on tapasi puhua asioista? Vääristellen, mustamaalaten ja omaa etua ajaen? Siinä kuule menettää helposti uskottavuutensa!
KRITISOIN VAIN JA AINOASTAAN SITÄ LAUSETTA JONKA KOPIOIN EDELLISEEN VIESTIINI!!
Kai se nyt on päivänselvää, että tämäkään ala ei ole huippuunsa hiottua! Mutta eihän se nyt tarkoita, että sen varjolla IHAN KAIKKI olisi mahdollista! Kuten se, että hoitajat keksisivät syitä vanhempien väärin toimiselle keinolla millä hyvänsä!!! Ehkä sinä haluaisit asian olevan näin jotta paha olosi helpottaisi ja saisit siirrettyä syyllisyyden taakkaa, mutta siitä en voi ottaa vastuuta.

ELI jos totean, että hoitajat eivät keksi syitä vanhempien väärästä toiminnasta keinolla millä hyvänsä se ei tarkoita, että puolustelisin ammattikuntaani virheettömäksi, täydelliseksi, laadukkaaksi ja "täydellisesti päteväksi" (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin..)!

Että näin. Myönnän sekä omani että ammattikuntani vajavaisuuteni, entä sinä omasi? Oletko toiminut lapsiasi kohtaan virheettömästi, täydellisesti, laadukkaasti ja täydellisesti pätevästi? Tai edes mitään sinne päin..

jää vain kirjoitti:

koulukiusatuksi joutuminen. Kotona ei ole puutteita ollut huoltamisessa, eikä kukaan ole sellaista esittänytkään. Ainoa asia oli etten pysty auttamaan lasta KOULUSSA tapahtuneissa asioissa. Mielestäni koulussa valvovat opettajat eikä vanhemmat. Tilanne levisi käsiin koulun kyvyttömyyden ja haluttomuuden takia ja sille piti saada syyllinen. Helpointa oli päätyä minuun, yksinhuoltajaäitiin. Tiedän nyt mitä sanonta "taistelu tuulimyllyjä vastaan" tarkoittaa.
Kuvittele nyt sinäkin mitä kuvittelet, muista että kuvitelmat eivät olekaan faktaa. Ne ovat fiktiota.

Lue lisää

fiktiot kääntyisivät faktaksi, kerrohan mitä lukee huostaanotto papereiden kohdassa "huostaanoton syy"?
Niin kauan on tarinasi "pelkkää kuvitelmaa" kunnes esität faktasi.

Ikävää kun vielä löytyy vanhempia, jotka kuvittelevat koulun asioiden olevan heiltä pois. Itse ajattelen, että on lapseni MISSÄ TAHANSA, hän on minun lapseni ja hänestä taistelen hänen hyväkseen leijonaemon tavoin!

Yksinhuoltajia on nykymaa pullollaan, ei se ole mikään syy huostaanottaa! Ehkä omissa kuvitelmissasi..

On parempaa tietoa kirjoitti:

Eipä ole kovinkaan kauaa aikaa sitten, kun erään tuttavan perheen lasta oltiin laittamassa koulukotiin sen takia ettei hän käynyt koulussa. Tämä oppilas oli myös joutunut koulukiusaamisen kohteeksi ja siitä syystä aika ylireagoiva ympäristöönsä. Ei kelvannut sosiaalipuolen ihmisille se, että lapsen opetus olisi hoidettua kotona. Tämä perhe teki sitten oman ratkaisunsa ja muutti toiselle paikkakunnalle lapsikatraansa kanssa.

Lue lisää

paperia olet nähnyt tuttavaperheen tapausta koskien? Ja kuinka montaa osapuolta kuullut? Ettei vaan olisi taas sitä yksipuolista "tietoa".. Harvalla kasvattajalla on rohkeutta sanoa "minä tyrin".

monta kirjoitti:

paperia olet nähnyt tuttavaperheen tapausta koskien? Ja kuinka montaa osapuolta kuullut? Ettei vaan olisi taas sitä yksipuolista "tietoa".. Harvalla kasvattajalla on rohkeutta sanoa "minä tyrin".

Lue lisää

Papereita tuskin on ko perheellekkään näytetty, kerrottu vain kuten tapana on. Minun ei tarvitse nähdä papereita. Tunnen perheen erittäin pitkältä ajalta. Tunnen isän ja tunnen äidin, molempien vahvuudet ja heikkoudet. Tunnen ko. lapsenkin jo 10 vuoden takaa. Tunnen perheen vanhemmat lapset ja perheen nuoremmat lapset. Tunne koulun missä lapsi kulki ja tunnen sen koulun tavat paremmin kuin moni muu. Sossu on tullut alueelle vasta pari vuotta sitten, hän toimii sen tiedon varassa, minä sen sijaan olen kerännyt tietoa jo reilut 10 vuotta ja omaan varsin hyvän kokonaiskuvan perheestä, alueesta ja alueen kouluista.

Vielä harvemmalla sossulla on varaa sanoa, että "minä tyrin"...harvemmalla kuin vanhemmalla.

jotta kirjoitti:

fiktiot kääntyisivät faktaksi, kerrohan mitä lukee huostaanotto papereiden kohdassa "huostaanoton syy"?
Niin kauan on tarinasi "pelkkää kuvitelmaa" kunnes esität faktasi.

Ikävää kun vielä löytyy vanhempia, jotka kuvittelevat koulun asioiden olevan heiltä pois. Itse ajattelen, että on lapseni MISSÄ TAHANSA, hän on minun lapseni ja hänestä taistelen hänen hyväkseen leijonaemon tavoin!

Yksinhuoltajia on nykymaa pullollaan, ei se ole mikään syy huostaanottaa! Ehkä omissa kuvitelmissasi..

Lue lisää

Täällä on muitakin, jotka kirjoittavat ja näkevät asian samalla tavoin kuin minä. Omat kirjoitukseni on aina nimimerkillä kommentti.

Leijonaemon toimintaa on myös se, kun näkee lapsensa olevan hädässä koulussa ja emo lähtee hakemaan apua ja kysymään neuvoa viranomaisilta:
-Tulkaa auttamaan lastani koulussa minä en siihen yksin pysty, neuvokaa, mitä minun pitäisi tehdä-. Tämä on usein se perussanoma.

Mutta ei ole olemassa viranomaisia, jotka voivat mennä kouluun, opettajanhuoneseen, oppitunneille, välitunneille kartoittamaan ongelmatilanteita ja hoitamaan kouluyhteisön sisäisiä ongelmia.

Nykykoulu on hyvin suljettu laitos, johon ulkopuolisilla ei ole asiaa. (Teoriassa kyllä) Eivät edes lasten vanhemmat tiedä, mitä lapsille siellä päivän aikana tapahtuu. Siten he eivät voi ottaa vastuuta siitä. Opettajilla pitäisi olla täysi vastuu lapsen hyvinvoinnista koulun tontin sisällä. Vanhemmat eivät pääse työpaikoiltaan sinne huolehtimaan lapsistaan ja selvittelemään alaikäistensä riitoja. Se tehtävä kuuluu koulun aikuisille.

Kun sitten lapsi oireilee, asiaan puuttuvat täysin ulkopuoliset, koulun sisäistä ilmapiiriä tai opettajan häiriintynyttä käytöstä tuntemattomat ihmiset, jotka rupeavat hoitamaan uhria, kiusattua. Hoito onkin sitten... sanonko?

On totta, että koulu pyrkii myös auttamaan ja tukemaan vanhempia lapsensa ongelmissa, mutta näistä ei olekaan tässä nyt kyse, vaan vajavaisen ja epätäydellisen ja virheitä tekevän organisaation ja siellä olevien aikuisten aiheuttamista traumoista lapsen elämässä. Tätä eroa eivät taida psykiatriset hoitojärjestelmätkääm ymmärtää sossuista puhumattakaan.

kommentti kirjoitti:

Täällä on muitakin, jotka kirjoittavat ja näkevät asian samalla tavoin kuin minä. Omat kirjoitukseni on aina nimimerkillä kommentti.

Leijonaemon toimintaa on myös se, kun näkee lapsensa olevan hädässä koulussa ja emo lähtee hakemaan apua ja kysymään neuvoa viranomaisilta:
-Tulkaa auttamaan lastani koulussa minä en siihen yksin pysty, neuvokaa, mitä minun pitäisi tehdä-. Tämä on usein se perussanoma.

Mutta ei ole olemassa viranomaisia, jotka voivat mennä kouluun, opettajanhuoneseen, oppitunneille, välitunneille kartoittamaan ongelmatilanteita ja hoitamaan kouluyhteisön sisäisiä ongelmia.

Nykykoulu on hyvin suljettu laitos, johon ulkopuolisilla ei ole asiaa. (Teoriassa kyllä) Eivät edes lasten vanhemmat tiedä, mitä lapsille siellä päivän aikana tapahtuu. Siten he eivät voi ottaa vastuuta siitä. Opettajilla pitäisi olla täysi vastuu lapsen hyvinvoinnista koulun tontin sisällä. Vanhemmat eivät pääse työpaikoiltaan sinne huolehtimaan lapsistaan ja selvittelemään alaikäistensä riitoja. Se tehtävä kuuluu koulun aikuisille.

Kun sitten lapsi oireilee, asiaan puuttuvat täysin ulkopuoliset, koulun sisäistä ilmapiiriä tai opettajan häiriintynyttä käytöstä tuntemattomat ihmiset, jotka rupeavat hoitamaan uhria, kiusattua. Hoito onkin sitten... sanonko?

On totta, että koulu pyrkii myös auttamaan ja tukemaan vanhempia lapsensa ongelmissa, mutta näistä ei olekaan tässä nyt kyse, vaan vajavaisen ja epätäydellisen ja virheitä tekevän organisaation ja siellä olevien aikuisten aiheuttamista traumoista lapsen elämässä. Tätä eroa eivät taida psykiatriset hoitojärjestelmätkääm ymmärtää sossuista puhumattakaan.

Lue lisää

Olen kyllä huomannut juu, että täällä on runsaasti (ellei sitten muutama kirjoittanut kaikkia..) kasvattajia, joilta lapset on otettu huostaan ja ovat sitä mieltä, että ovat kyenneet vastaamaan lapsen tarpeisiin, mutta systeemi mätä. Tässä tuleekin se pointti: en usko, että yhdestäkään "kunnon perheestä", jossa kyetty vastaamaan lapsen tarpeisiin, on huostaanotettu lasta! En ikinä, aamen ja piste.
Veikkaanpa, että tässä maailmassa löytyy JOKAISELLE vähimmistönä olevalle toisinajattelijalle kannattajia. Mutta tekeekö se heidän asiastaan oikeudenmukaisen ja hyväksyttävän? EI. Tämä maailma pyörii yleisen mielipiteen ja lakien varassa, vaikka se ei huostaan otetun lapsen biolle sopisikaan.

leijonaemo. kirjoitti:

Olen kyllä huomannut juu, että täällä on runsaasti (ellei sitten muutama kirjoittanut kaikkia..) kasvattajia, joilta lapset on otettu huostaan ja ovat sitä mieltä, että ovat kyenneet vastaamaan lapsen tarpeisiin, mutta systeemi mätä. Tässä tuleekin se pointti: en usko, että yhdestäkään "kunnon perheestä", jossa kyetty vastaamaan lapsen tarpeisiin, on huostaanotettu lasta! En ikinä, aamen ja piste.
Veikkaanpa, että tässä maailmassa löytyy JOKAISELLE vähimmistönä olevalle toisinajattelijalle kannattajia. Mutta tekeekö se heidän asiastaan oikeudenmukaisen ja hyväksyttävän? EI. Tämä maailma pyörii yleisen mielipiteen ja lakien varassa, vaikka se ei huostaan otetun lapsen biolle sopisikaan.

Lue lisää

Usko ei olekaan tiedon väärti. Heilut täällä omine uskomuksinesi. Et lue mitä kirjoitetaan tai ongelmasi on heikkous luetun ymmärtämisessä. Olet hyvin aktiivisesti lyömässä luuloinesi muita, mikä on se luuranko kaapissasi, sellainen nimittäin sieltä löytyy.
Olisi mielenkiintoista kuulla vaihteeksi Sinun tarinasi. Kerropa nyt itsestäsi täällä.


Vielä sen verran, että ei yleinen käsitys jostain asiasta tee asiasta oikeaa.

tasapainoinen bioäiti kirjoitti:

Usko ei olekaan tiedon väärti. Heilut täällä omine uskomuksinesi. Et lue mitä kirjoitetaan tai ongelmasi on heikkous luetun ymmärtämisessä. Olet hyvin aktiivisesti lyömässä luuloinesi muita, mikä on se luuranko kaapissasi, sellainen nimittäin sieltä löytyy.
Olisi mielenkiintoista kuulla vaihteeksi Sinun tarinasi. Kerropa nyt itsestäsi täällä.


Vielä sen verran, että ei yleinen käsitys jostain asiasta tee asiasta oikeaa.

Lue lisää

Kyllä minä ymmärrän erinomaisen hyvin mitä luen!! Tästä asiasta olen itse asiassa saanut kiitosta lukioaikoina. Vaan kyse onkin siitä mitä et sitten millään tunnu ymmärtävän: MIKSI HAUKKUA TOISTA IHMISTÄ LAPSEN HUONOSTA KOHTELUSTA JOS ITSELTÄÄN ON HUOSTAAN OTETTU LAPSI? Mikä minä olen sanomaan että lapsille pitäisi laulaa jos en itse laula? Ymmärrätkö?

Mitä Sinä haluat tietää minusta? Olen ydinperheen onnellinen äiti. Minulla on kaksi ihanaa lasta ja rakas mies, lasten isä. Käyn hyvin erilaisilla keskustelupalstoilla välillä, täälläkin. Mitä vielä haluat tietää? En ole koskaan pahoinpidellyt lapsiani, kerran ottanut niskavilloista kiinni ja sitäkin kadun syvästi. Alkoholia en käytä ja mielenterveysongelmista en kärsi. Väsymyksestä kylläkin toisinaan. Laitan lapsilleni kotiruokaa kahdesti päivässä aamupala, välipala, iltapala. Käymme ulkona kaksi kertaa päivässä ja vierailemme lapsiperheissä. Lapseni nukkuvat säännöllisesti ja rutiinimme ovat säännölliset. Vaatteita ostetaan joka vuodenajaksi ja ulkona pukeudutaan sään mukaan. Naapuriin en päästä jos en tunne kotia ja ulkona ei olla klo 20 jälkeen ilman aikuista. Pelaamme paljon ja teemme metsäretkiä koko perheen voimin. Meillä nauretaan paljon. MINULLA ON IHANA ELÄMÄ! Mitä vielä haluat kuulla?

leijonaemo. kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän erinomaisen hyvin mitä luen!! Tästä asiasta olen itse asiassa saanut kiitosta lukioaikoina. Vaan kyse onkin siitä mitä et sitten millään tunnu ymmärtävän: MIKSI HAUKKUA TOISTA IHMISTÄ LAPSEN HUONOSTA KOHTELUSTA JOS ITSELTÄÄN ON HUOSTAAN OTETTU LAPSI? Mikä minä olen sanomaan että lapsille pitäisi laulaa jos en itse laula? Ymmärrätkö?

Mitä Sinä haluat tietää minusta? Olen ydinperheen onnellinen äiti. Minulla on kaksi ihanaa lasta ja rakas mies, lasten isä. Käyn hyvin erilaisilla keskustelupalstoilla välillä, täälläkin. Mitä vielä haluat tietää? En ole koskaan pahoinpidellyt lapsiani, kerran ottanut niskavilloista kiinni ja sitäkin kadun syvästi. Alkoholia en käytä ja mielenterveysongelmista en kärsi. Väsymyksestä kylläkin toisinaan. Laitan lapsilleni kotiruokaa kahdesti päivässä aamupala, välipala, iltapala. Käymme ulkona kaksi kertaa päivässä ja vierailemme lapsiperheissä. Lapseni nukkuvat säännöllisesti ja rutiinimme ovat säännölliset. Vaatteita ostetaan joka vuodenajaksi ja ulkona pukeudutaan sään mukaan. Naapuriin en päästä jos en tunne kotia ja ulkona ei olla klo 20 jälkeen ilman aikuista. Pelaamme paljon ja teemme metsäretkiä koko perheen voimin. Meillä nauretaan paljon. MINULLA ON IHANA ELÄMÄ! Mitä vielä haluat kuulla?

Lue lisää

vaan sisäisiä puitteitasi. Mutta mikä olet arvostelemaan toisia äitejä, koska itse tartut lapsiasi niskavilloista ja kerrot olevasi väsynyt. Kerrot olevasi onnellinen, kuitenkin tarinasi kertoo muuta. Pidät kulisseja pystyssä omien sääntöjesi mukaan. Teidän koko perhe tuntuisi voivan pahoin, vikaa parisuhteessa? Mutta kerro lisää.

leijonaemo. kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän erinomaisen hyvin mitä luen!! Tästä asiasta olen itse asiassa saanut kiitosta lukioaikoina. Vaan kyse onkin siitä mitä et sitten millään tunnu ymmärtävän: MIKSI HAUKKUA TOISTA IHMISTÄ LAPSEN HUONOSTA KOHTELUSTA JOS ITSELTÄÄN ON HUOSTAAN OTETTU LAPSI? Mikä minä olen sanomaan että lapsille pitäisi laulaa jos en itse laula? Ymmärrätkö?

Mitä Sinä haluat tietää minusta? Olen ydinperheen onnellinen äiti. Minulla on kaksi ihanaa lasta ja rakas mies, lasten isä. Käyn hyvin erilaisilla keskustelupalstoilla välillä, täälläkin. Mitä vielä haluat tietää? En ole koskaan pahoinpidellyt lapsiani, kerran ottanut niskavilloista kiinni ja sitäkin kadun syvästi. Alkoholia en käytä ja mielenterveysongelmista en kärsi. Väsymyksestä kylläkin toisinaan. Laitan lapsilleni kotiruokaa kahdesti päivässä aamupala, välipala, iltapala. Käymme ulkona kaksi kertaa päivässä ja vierailemme lapsiperheissä. Lapseni nukkuvat säännöllisesti ja rutiinimme ovat säännölliset. Vaatteita ostetaan joka vuodenajaksi ja ulkona pukeudutaan sään mukaan. Naapuriin en päästä jos en tunne kotia ja ulkona ei olla klo 20 jälkeen ilman aikuista. Pelaamme paljon ja teemme metsäretkiä koko perheen voimin. Meillä nauretaan paljon. MINULLA ON IHANA ELÄMÄ! Mitä vielä haluat kuulla?

Lue lisää

vanhemmille, joilta on lapset otettu huostaan ja sijoitettu. Noinkin älykkään ihmisen pitäisi se tietää, että tilanne voi olla myös sellainen, että vanhemmat tai yksinhuoltaja voi sairastua fyysisesti esim., jonka takia lapset on poissa.

Älä pura pahaa oloasi täällä, jos olet väsynyt? Mene hakemaan apua väsymykseesi, ammattiauttajalle tai pyydä kuntasi sosiaalityöntekijöiltä ohjeita!

leijonaemo. kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän erinomaisen hyvin mitä luen!! Tästä asiasta olen itse asiassa saanut kiitosta lukioaikoina. Vaan kyse onkin siitä mitä et sitten millään tunnu ymmärtävän: MIKSI HAUKKUA TOISTA IHMISTÄ LAPSEN HUONOSTA KOHTELUSTA JOS ITSELTÄÄN ON HUOSTAAN OTETTU LAPSI? Mikä minä olen sanomaan että lapsille pitäisi laulaa jos en itse laula? Ymmärrätkö?

Mitä Sinä haluat tietää minusta? Olen ydinperheen onnellinen äiti. Minulla on kaksi ihanaa lasta ja rakas mies, lasten isä. Käyn hyvin erilaisilla keskustelupalstoilla välillä, täälläkin. Mitä vielä haluat tietää? En ole koskaan pahoinpidellyt lapsiani, kerran ottanut niskavilloista kiinni ja sitäkin kadun syvästi. Alkoholia en käytä ja mielenterveysongelmista en kärsi. Väsymyksestä kylläkin toisinaan. Laitan lapsilleni kotiruokaa kahdesti päivässä aamupala, välipala, iltapala. Käymme ulkona kaksi kertaa päivässä ja vierailemme lapsiperheissä. Lapseni nukkuvat säännöllisesti ja rutiinimme ovat säännölliset. Vaatteita ostetaan joka vuodenajaksi ja ulkona pukeudutaan sään mukaan. Naapuriin en päästä jos en tunne kotia ja ulkona ei olla klo 20 jälkeen ilman aikuista. Pelaamme paljon ja teemme metsäretkiä koko perheen voimin. Meillä nauretaan paljon. MINULLA ON IHANA ELÄMÄ! Mitä vielä haluat kuulla?

Lue lisää

Sinulla on asiat nyt hyvin, mutta usko pois aina niin ei välttämättä ole. Ihanne olosuhteet saattavat kääntyä aivan toisenlaiseksi, eikä siinä sinulla itselläsi ole välttämättä osaa taikka arpaa.

Nauti nyt ihanasta ja hyvästä elämästä. Vielä tulee itkujenkin aika.

jää vain kirjoitti:

koulukiusatuksi joutuminen. Kotona ei ole puutteita ollut huoltamisessa, eikä kukaan ole sellaista esittänytkään. Ainoa asia oli etten pysty auttamaan lasta KOULUSSA tapahtuneissa asioissa. Mielestäni koulussa valvovat opettajat eikä vanhemmat. Tilanne levisi käsiin koulun kyvyttömyyden ja haluttomuuden takia ja sille piti saada syyllinen. Helpointa oli päätyä minuun, yksinhuoltajaäitiin. Tiedän nyt mitä sanonta "taistelu tuulimyllyjä vastaan" tarkoittaa.
Kuvittele nyt sinäkin mitä kuvittelet, muista että kuvitelmat eivät olekaan faktaa. Ne ovat fiktiota.

Lue lisää

Olin itsekin yksinhuoltaja silloin kun lastani alettiin koulussa kiusata.
Olen pahoillani, mutten pysty uskomaan tarinaasi todeksi.

"Minunkin biolapseni..... kirjoitti:

Olin itsekin yksinhuoltaja silloin kun lastani alettiin koulussa kiusata.
Olen pahoillani, mutten pysty uskomaan tarinaasi todeksi.

Tämä ketju alkoi puhumaan siitä, että otetaanko koulukiusattu lapsi huostaan, jolloin tulin mukaan keskusteluun omalla kokemuksellani. Keskustelu on rönsyillyt.

Haluaisin vielä kommentoida itseään psykiatriseksi sairaanhoitajaksi itseään sanovaksi joka käsittääkseni olet myös sama kuin leijonaemo.

En yhtään epäile sinun hyvyyttäsi ja onnellisuuttasi perheenäitinä. Mutta kun menet työpaikallesi, siellä sinä otat eri roolin ja käyttäydyt kuten siellä pitääkin käyttäytyä, ajatella. Tämä roolisi sai sinut tunteinesi kiehumaan.

Kritisoin nimenomaan sitä hoitojärjestemää jota sinutkin on koulutettu pyörittämään ja haluan että muutkin vanhemmat katselisivat sitä kriittisesti.

Te psykiatriset hoitajat joudutte työssänne arvioimaan ihmisiä ja tekemään heistä lausuntoja niiden oppien mukaan joita olette saaneet ja mikä on osastonne toimintakulttuuri. Aivan samalla tavoin sossut joutuvat tekemään ihmisitä arvioita ja päättämään heidän puolestaan. Ja näihin arvioihin tulee mukaan myös "sinua itteäsi" koska työskentelet persoonallasi. Ja hoitojärjestelmään liittyy osana myös käsite huostaanotto, lapsi pois vanhemmiltaan. Tähän käsitteeseen olet jostain syystä jämähtänyt ja tarjoat sitä joka tilanteessa.

Minun lastani ei ole otettu pois vaikka automaattisesti tunnut niin ajattelevan, työroolisi on vahva. Ainostaan hoitojärjestelmässä pyöriessämme se ajatus tuli esille, kun mitään muuta ei enää ollut tehtävissä eikä täysin väärät hoidot auttaneet selvittämään koulun tilannetta yhtään, jotta lapseni olisi voinut palata sinne turvallisesti.

Mm. käsite traumahoito, jota nimenomaan olisimme tarvinneet, oli aivan tuntematonta yliopistollisessa sairaalassa. Ja on edelleen, mikäsi esim. hyökyaallon uhrien hoidosta kertovia asiantuntijoiden kommentteja kuuntelee ja lukee.

On hyvä, että tuohduit, toivottavasti se saa sinut ajattelemaan työsi motiiveja uudella tavalla ja herättelet myös kolleegojasi.

ulkoisia puitteitasi kirjoitti:

vaan sisäisiä puitteitasi. Mutta mikä olet arvostelemaan toisia äitejä, koska itse tartut lapsiasi niskavilloista ja kerrot olevasi väsynyt. Kerrot olevasi onnellinen, kuitenkin tarinasi kertoo muuta. Pidät kulisseja pystyssä omien sääntöjesi mukaan. Teidän koko perhe tuntuisi voivan pahoin, vikaa parisuhteessa? Mutta kerro lisää.

Lue lisää

Kun kirjoitan KERRAN tarttuneeni lastani niskavilloista ja sitäkin syvästi katuvani sinä käännät asian niin, että tekisin sitä JATKUVASTI.
Myöskään väsymykseni ei estä minua kritisoimasta sitä, että yrität väittää olevasi täydellinen kasvattaja, mutta PAHAT sossutantat ja sijarit veivät lapsesi. Millä tämän nyt selvemmin enää sanoisi? Kyse on AVOIMUUDESTA ja REHELLISYYDESTÄ, kyvystä myöntää omat virheensä ja vajavaisuutensa!

Aivan käsittömätöntä, että joku ihan oikeasti voi ollakin NOIN katkera ja kateellinen, että VÄKISIN yrittää saada aivan normaalista LAPSIENSA TARPEISIIN VASTAAMAAN kykenevästä äidistä huonon! Etkö juuri tästä syytä toisia? Kuinka olitkaan NIIN hyvä äiti ja noin vaan tulivat ja lapsesi veivät. Sitä asiaa et muuksi muuta vaikka yritätkin kaikkesi vääntää tavallisesta onnellisesta perheestä viallisen. Voi sinua!
Olen jo kertonut paljonkin itsestäni, etkö sinä ressukka vieläkään uskalla kertoa mitä lukee huostaanottopapereissa huostaan oton syyksi??
Vuoroin vieraissa käydään, nyt on sinun vuorosi kertoa ITSESTÄSI. Ei siis pahasta sossusta, sijarista tai meistä normaaleista perheistä. Uskallatko?

P.s. Et tunnu edes ymmärtävän mitä ovat ulkoiset puitteet. Ilmankos lapsesta huolehtiminen kävi niin vaikeaksi.. Ulkoisilla puitteilla tarkoitetaan yleensä varallisuuteen liittyviä asioita. Niistähän en kertonut.

ulkoisia puitteitasi kirjoitti:

vaan sisäisiä puitteitasi. Mutta mikä olet arvostelemaan toisia äitejä, koska itse tartut lapsiasi niskavilloista ja kerrot olevasi väsynyt. Kerrot olevasi onnellinen, kuitenkin tarinasi kertoo muuta. Pidät kulisseja pystyssä omien sääntöjesi mukaan. Teidän koko perhe tuntuisi voivan pahoin, vikaa parisuhteessa? Mutta kerro lisää.

Lue lisää

Kun kirjoitan KERRAN tarttuneeni lastani niskavilloista ja sitäkin syvästi katuvani sinä käännät asian niin, että tekisin sitä JATKUVASTI.
Myöskään väsymykseni ei estä minua kritisoimasta sitä, että yrität väittää olevasi täydellinen kasvattaja, mutta PAHAT sossutantat ja sijarit veivät lapsesi. Millä tämän nyt selvemmin enää sanoisi? Kyse on AVOIMUUDESTA ja REHELLISYYDESTÄ, kyvystä myöntää omat virheensä ja vajavaisuutensa! Mutta näinhän sinä toimit; vika ei ole sinussa, aina muissa.

Aivan käsittömätöntä, että joku ihan oikeasti voi ollakin NOIN katkera ja kateellinen, että VÄKISIN yrittää saada aivan normaalista LAPSIENSA TARPEISIIN VASTAAMAAN kykenevästä äidistä huonon! Etkö juuri tästä syytä toisia? Kuinka olitkaan NIIN hyvä äiti ja noin vaan tulivat ja lapsesi veivät. Sitä asiaa et muuksi muuta vaikka yritätkin kaikkesi vääntää tavallisesta onnellisesta perheestä viallisen. Voi sinua!
Olen jo kertonut paljonkin itsestäni, etkö sinä ressukka vieläkään uskalla kertoa mitä lukee huostaanottopapereissa huostaan oton syyksi??
Vuoroin vieraissa käydään, nyt on sinun vuorosi kertoa ITSESTÄSI. Ei siis pahasta sossusta, sijarista tai meistä normaaleista perheistä. Uskallatko?

P.s. Et tunnu edes ymmärtävän mitä ovat ulkoiset puitteet. Ilmankos lapsesta huolehtiminen kävi niin vaikeaksi.. Ulkoisilla puitteilla tarkoitetaan yleensä varallisuuteen liittyviä asioita. Niistähän en kertonut.

olet katkera kirjoitti:

vanhemmille, joilta on lapset otettu huostaan ja sijoitettu. Noinkin älykkään ihmisen pitäisi se tietää, että tilanne voi olla myös sellainen, että vanhemmat tai yksinhuoltaja voi sairastua fyysisesti esim., jonka takia lapset on poissa.

Älä pura pahaa oloasi täällä, jos olet väsynyt? Mene hakemaan apua väsymykseesi, ammattiauttajalle tai pyydä kuntasi sosiaalityöntekijöiltä ohjeita!

Lue lisää

Kuinka monta kertaa tämä pitää sanoa: EN OLE KATKERA HUOSTAANOTETTUJEN LASTEN VANHEMMILLE VAAN KYSE ON EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA JA EPÄREHELLISYYDESTÄ. On epäoikeudenmukaista syyttää sossua ja sijareita kaiken pahan aluksi kun itse on tehnyt jotain sellaista, että on menettänyt omat lapsensa! Ymmärrän ihan täysin, että lapsensa voi menettää sairastumisensa seurauksensa jos ei ole perhettä joka lapsesta huolehtisi. Tunnen sympatiaa tätä asiaa kohtaan, mutta siitähän tässä ei olekaan kyse!! Kyse on siitä, että ei myönnetä omaa osuutta vaan väitetään, että ollaan oltu NIIN hyviä äitejä ja silti tulee sossu ja vie lapset! Kukaan, kukaan ei ole minulle kirjoittanut huostaanoton syyksi fyysistä sairastumista, joten syy on jokin muu.

Tuosta väsymyskestä ei kannata nyt sitten alkaa repostelemaan tarinoita. Vai väitätkö, että olisi olemassa (koti)äitejä, jotka eivät koskaan olisi väsyneitä? Olisi muuten aika täynnä ammattiauttajien vastaanotot jos väsymyksen takia pitäisi hakeutua hoitoon.. Mieluummin puran väsymystäni urheilemalla ja nukkumalla sekä syömällä hyvin. Toinen voisi löhötä sohvalla viinapullo kädessä..
Joten SE SIITÄ yrityksestä väärin perustein mustamaalata toisia. Mutta kuten todettu, TÄMÄN TAIDON TE OSAATTE!

Vanhempi äiti kirjoitti:

Sinulla on asiat nyt hyvin, mutta usko pois aina niin ei välttämättä ole. Ihanne olosuhteet saattavat kääntyä aivan toisenlaiseksi, eikä siinä sinulla itselläsi ole välttämättä osaa taikka arpaa.

Nauti nyt ihanasta ja hyvästä elämästä. Vielä tulee itkujenkin aika.

Lue lisää

:o) Kiitos huolenpidostasi. Kyllä sitä voi 3-kymppiselläkin olla takanaan "elettyä elämää". En ole syntynyt kultalusikka suussa ja nähnytkin kaikenlaista, mutta aina sitkeästi olen eteenpäin mennyt. Minulla on onnekseni hyvä parisuhde ja lapsillani mahtava isä sekä iso ja ihana suku joihin voin sata varmasti turvata jos niin on. Tässä(kin) suhteessa olen onnellinen, lapsiani ei tulla mitä todennäköisimmin koskaan viemään vieraaseen paikkaan. Aika suuria saisi tapahtua, että he tästä perheestäkään lähtisivät.
Niin naiivi en ole, että kuvittelisin ettei mitään voi tapahtua elämässä. Miksi niin ajattelet? Mutta olemme miettineet ja puhuneet tästäkin mahdollisuudesta mieheni sekä sukumme kanssa.
Ylpeä olen, totta kai näistä lapsista ja miehestäni, mutta miksi sen pitäisi minut langettaa? Olen omasta mielestäni mieluumminkin realisti. Tiedän, että elämä tekee oikkuja, mutta miksi pitäisi istua päivät pitkät kiikkustuolissa niitä suremassa? Eikö se ole vähän niin kuin piruja seinille maalaisi? Olen nauttinut ihanasta ja hyvästä elämästä ihan varmasti.

Jos kuvittelet minun eläneen jossain lintukodossa, erehdyt. Näen myös paljon vääryyttä ja pahuutta vapaaehtoistyöni kautta. Liian usein se pahuus kohdistuu lapsiin. Ehkäpä siinä on hiukan vihaiseksikin tullut aikuisille, jotka kohtelevat lapsiaan väärin tai jättävät heitteille..

kommentti kirjoitti:

Tämä ketju alkoi puhumaan siitä, että otetaanko koulukiusattu lapsi huostaan, jolloin tulin mukaan keskusteluun omalla kokemuksellani. Keskustelu on rönsyillyt.

Haluaisin vielä kommentoida itseään psykiatriseksi sairaanhoitajaksi itseään sanovaksi joka käsittääkseni olet myös sama kuin leijonaemo.

En yhtään epäile sinun hyvyyttäsi ja onnellisuuttasi perheenäitinä. Mutta kun menet työpaikallesi, siellä sinä otat eri roolin ja käyttäydyt kuten siellä pitääkin käyttäytyä, ajatella. Tämä roolisi sai sinut tunteinesi kiehumaan.

Kritisoin nimenomaan sitä hoitojärjestemää jota sinutkin on koulutettu pyörittämään ja haluan että muutkin vanhemmat katselisivat sitä kriittisesti.

Te psykiatriset hoitajat joudutte työssänne arvioimaan ihmisiä ja tekemään heistä lausuntoja niiden oppien mukaan joita olette saaneet ja mikä on osastonne toimintakulttuuri. Aivan samalla tavoin sossut joutuvat tekemään ihmisitä arvioita ja päättämään heidän puolestaan. Ja näihin arvioihin tulee mukaan myös "sinua itteäsi" koska työskentelet persoonallasi. Ja hoitojärjestelmään liittyy osana myös käsite huostaanotto, lapsi pois vanhemmiltaan. Tähän käsitteeseen olet jostain syystä jämähtänyt ja tarjoat sitä joka tilanteessa.

Minun lastani ei ole otettu pois vaikka automaattisesti tunnut niin ajattelevan, työroolisi on vahva. Ainostaan hoitojärjestelmässä pyöriessämme se ajatus tuli esille, kun mitään muuta ei enää ollut tehtävissä eikä täysin väärät hoidot auttaneet selvittämään koulun tilannetta yhtään, jotta lapseni olisi voinut palata sinne turvallisesti.

Mm. käsite traumahoito, jota nimenomaan olisimme tarvinneet, oli aivan tuntematonta yliopistollisessa sairaalassa. Ja on edelleen, mikäsi esim. hyökyaallon uhrien hoidosta kertovia asiantuntijoiden kommentteja kuuntelee ja lukee.

On hyvä, että tuohduit, toivottavasti se saa sinut ajattelemaan työsi motiiveja uudella tavalla ja herättelet myös kolleegojasi.

Lue lisää

käsittää miksi tuohduin? Se oli se yksi ja ainoa lause, jonka mukaan hoitajat KEKSIVÄT syitä! Totesin jo, ettei ammattikuntamme ole täydellistä ja kaiken tietävää. Mutta kun se ei liity tähän mitenkään.. Ymmärrätkö? Vain se liittyy, että hoitohenkilökunta voisi keksiä asioita omasta päästään. Mehän olisimme oikeudessa jos keksisimme asioita, olemme vannoneet valan joka pois sulkee tälläisen! Sillä eikä tässä asiassa keksiminen ole yhtä kuin VALEHTELU? Kun vielä kuvaat sitä jotenkin yleisenä toimintatapana, nousee niskakarvat pystyyn.
Aina ei ole helppoa myöntää totuutta, mutta sekin on olemassa..

edelleenkään.. kirjoitti:

käsittää miksi tuohduin? Se oli se yksi ja ainoa lause, jonka mukaan hoitajat KEKSIVÄT syitä! Totesin jo, ettei ammattikuntamme ole täydellistä ja kaiken tietävää. Mutta kun se ei liity tähän mitenkään.. Ymmärrätkö? Vain se liittyy, että hoitohenkilökunta voisi keksiä asioita omasta päästään. Mehän olisimme oikeudessa jos keksisimme asioita, olemme vannoneet valan joka pois sulkee tälläisen! Sillä eikä tässä asiassa keksiminen ole yhtä kuin VALEHTELU? Kun vielä kuvaat sitä jotenkin yleisenä toimintatapana, nousee niskakarvat pystyyn.
Aina ei ole helppoa myöntää totuutta, mutta sekin on olemassa..

Lue lisää

Voisiko tuohon keksimisen sanan tilalle sopia paremmin TULKITSEVAT syitä. Hyvä, että jaksoit jankuttaa kunnes minä kovapää keksin tuon toisen sanan.

En tiedä kuinka paljon sinä seurailet muita keskustelupalstoja, siellä on hyvin yleisiä viestit, joissa vanhemmista hoitoviranomaiset sanovat aivan suoraan esimerkiksi että adhd tms. lapsen häiriökäyttäytyminen johtuu vanhemmista ja kotioloista silloin, kun päiväkoti tai koulu eivät osaa käsitellä tällaista erityislasta oikein ja he joutuvat hoitoruljanssin rattaisiin. Koulun taholtahan ongelmalasten kodit yleisesti saavat leiman: huonoja. Tämä yhtenä esimerkkinä yleisyydestä.

Kyllä myös tällä keskustelupalstalla on paljon vanhempia, joita on tulkittu väärin ja joutuvat siitä kärsimään lastensa kera.

Mitähän ihmeen totuutta sinä haet minusta? Omaa psykiatrista tulkintaasi?

En olekkaan hoksannut, että voisin viedä meistä lausutut perättömät ja paikkansapitämättömät asiat (tulkinnat)oikeuteen.

ikä ei takaa aina kokemusta kirjoitti:

:o) Kiitos huolenpidostasi. Kyllä sitä voi 3-kymppiselläkin olla takanaan "elettyä elämää". En ole syntynyt kultalusikka suussa ja nähnytkin kaikenlaista, mutta aina sitkeästi olen eteenpäin mennyt. Minulla on onnekseni hyvä parisuhde ja lapsillani mahtava isä sekä iso ja ihana suku joihin voin sata varmasti turvata jos niin on. Tässä(kin) suhteessa olen onnellinen, lapsiani ei tulla mitä todennäköisimmin koskaan viemään vieraaseen paikkaan. Aika suuria saisi tapahtua, että he tästä perheestäkään lähtisivät.
Niin naiivi en ole, että kuvittelisin ettei mitään voi tapahtua elämässä. Miksi niin ajattelet? Mutta olemme miettineet ja puhuneet tästäkin mahdollisuudesta mieheni sekä sukumme kanssa.
Ylpeä olen, totta kai näistä lapsista ja miehestäni, mutta miksi sen pitäisi minut langettaa? Olen omasta mielestäni mieluumminkin realisti. Tiedän, että elämä tekee oikkuja, mutta miksi pitäisi istua päivät pitkät kiikkustuolissa niitä suremassa? Eikö se ole vähän niin kuin piruja seinille maalaisi? Olen nauttinut ihanasta ja hyvästä elämästä ihan varmasti.

Jos kuvittelet minun eläneen jossain lintukodossa, erehdyt. Näen myös paljon vääryyttä ja pahuutta vapaaehtoistyöni kautta. Liian usein se pahuus kohdistuu lapsiin. Ehkäpä siinä on hiukan vihaiseksikin tullut aikuisille, jotka kohtelevat lapsiaan väärin tai jättävät heitteille..

Lue lisää

että on löytynyt täydellinen vanhempi. Omasta mielestään, heh heh!

kommentti kirjoitti:

Voisiko tuohon keksimisen sanan tilalle sopia paremmin TULKITSEVAT syitä. Hyvä, että jaksoit jankuttaa kunnes minä kovapää keksin tuon toisen sanan.

En tiedä kuinka paljon sinä seurailet muita keskustelupalstoja, siellä on hyvin yleisiä viestit, joissa vanhemmista hoitoviranomaiset sanovat aivan suoraan esimerkiksi että adhd tms. lapsen häiriökäyttäytyminen johtuu vanhemmista ja kotioloista silloin, kun päiväkoti tai koulu eivät osaa käsitellä tällaista erityislasta oikein ja he joutuvat hoitoruljanssin rattaisiin. Koulun taholtahan ongelmalasten kodit yleisesti saavat leiman: huonoja. Tämä yhtenä esimerkkinä yleisyydestä.

Kyllä myös tällä keskustelupalstalla on paljon vanhempia, joita on tulkittu väärin ja joutuvat siitä kärsimään lastensa kera.

Mitähän ihmeen totuutta sinä haet minusta? Omaa psykiatrista tulkintaasi?

En olekkaan hoksannut, että voisin viedä meistä lausutut perättömät ja paikkansapitämättömät asiat (tulkinnat)oikeuteen.

Lue lisää

Niin, on aika erinomaisen tärkeää, että asioista puhutaan oikeilla nimillä. Ethän voi syyttää jääteökioskin myyjää kun pyydät suklaajäätelön ja saat sen vaikka olisitkin mansikkaa tarkoittanut?

Vastaan kysymyksiisi: En hae mitään totuutta sinusta. Puutuin VAIN JA AINOASTAAN tuohon yhteen lauseeseen. Mutta sanavalintasi muutettuasi asia on näin korjattu? En nimittäin ilman asianomaisen tapauksen tuntemusta pysty kommentoimaan onko sinua tulkittu väärin lapsesi asioissa.

nyt siltä kirjoitti:

että on löytynyt täydellinen vanhempi. Omasta mielestään, heh heh!

Kuten sanoin en ole täydellinen. Eli jos niin väität, se on sinun mielipiteesi. Kiitän kohteliaisuudesta! :o)

kommentti kirjoitti:

Tämä ketju alkoi puhumaan siitä, että otetaanko koulukiusattu lapsi huostaan, jolloin tulin mukaan keskusteluun omalla kokemuksellani. Keskustelu on rönsyillyt.

Haluaisin vielä kommentoida itseään psykiatriseksi sairaanhoitajaksi itseään sanovaksi joka käsittääkseni olet myös sama kuin leijonaemo.

En yhtään epäile sinun hyvyyttäsi ja onnellisuuttasi perheenäitinä. Mutta kun menet työpaikallesi, siellä sinä otat eri roolin ja käyttäydyt kuten siellä pitääkin käyttäytyä, ajatella. Tämä roolisi sai sinut tunteinesi kiehumaan.

Kritisoin nimenomaan sitä hoitojärjestemää jota sinutkin on koulutettu pyörittämään ja haluan että muutkin vanhemmat katselisivat sitä kriittisesti.

Te psykiatriset hoitajat joudutte työssänne arvioimaan ihmisiä ja tekemään heistä lausuntoja niiden oppien mukaan joita olette saaneet ja mikä on osastonne toimintakulttuuri. Aivan samalla tavoin sossut joutuvat tekemään ihmisitä arvioita ja päättämään heidän puolestaan. Ja näihin arvioihin tulee mukaan myös "sinua itteäsi" koska työskentelet persoonallasi. Ja hoitojärjestelmään liittyy osana myös käsite huostaanotto, lapsi pois vanhemmiltaan. Tähän käsitteeseen olet jostain syystä jämähtänyt ja tarjoat sitä joka tilanteessa.

Minun lastani ei ole otettu pois vaikka automaattisesti tunnut niin ajattelevan, työroolisi on vahva. Ainostaan hoitojärjestelmässä pyöriessämme se ajatus tuli esille, kun mitään muuta ei enää ollut tehtävissä eikä täysin väärät hoidot auttaneet selvittämään koulun tilannetta yhtään, jotta lapseni olisi voinut palata sinne turvallisesti.

Mm. käsite traumahoito, jota nimenomaan olisimme tarvinneet, oli aivan tuntematonta yliopistollisessa sairaalassa. Ja on edelleen, mikäsi esim. hyökyaallon uhrien hoidosta kertovia asiantuntijoiden kommentteja kuuntelee ja lukee.

On hyvä, että tuohduit, toivottavasti se saa sinut ajattelemaan työsi motiiveja uudella tavalla ja herättelet myös kolleegojasi.

Lue lisää

Et ilmeisesti vastannut minulle, vaikka tulikin minun linkkini alle.

joko menee jakeluun? kirjoitti:

Kuinka monta kertaa tämä pitää sanoa: EN OLE KATKERA HUOSTAANOTETTUJEN LASTEN VANHEMMILLE VAAN KYSE ON EPÄOIKEUDENMUKAISUUDESTA JA EPÄREHELLISYYDESTÄ. On epäoikeudenmukaista syyttää sossua ja sijareita kaiken pahan aluksi kun itse on tehnyt jotain sellaista, että on menettänyt omat lapsensa! Ymmärrän ihan täysin, että lapsensa voi menettää sairastumisensa seurauksensa jos ei ole perhettä joka lapsesta huolehtisi. Tunnen sympatiaa tätä asiaa kohtaan, mutta siitähän tässä ei olekaan kyse!! Kyse on siitä, että ei myönnetä omaa osuutta vaan väitetään, että ollaan oltu NIIN hyviä äitejä ja silti tulee sossu ja vie lapset! Kukaan, kukaan ei ole minulle kirjoittanut huostaanoton syyksi fyysistä sairastumista, joten syy on jokin muu.

Tuosta väsymyskestä ei kannata nyt sitten alkaa repostelemaan tarinoita. Vai väitätkö, että olisi olemassa (koti)äitejä, jotka eivät koskaan olisi väsyneitä? Olisi muuten aika täynnä ammattiauttajien vastaanotot jos väsymyksen takia pitäisi hakeutua hoitoon.. Mieluummin puran väsymystäni urheilemalla ja nukkumalla sekä syömällä hyvin. Toinen voisi löhötä sohvalla viinapullo kädessä..
Joten SE SIITÄ yrityksestä väärin perustein mustamaalata toisia. Mutta kuten todettu, TÄMÄN TAIDON TE OSAATTE!

Lue lisää

kyllä ne kernaasti auttaa. Saavatpahan sitten leivän moneksi vuodeksi itselleen, kun saavat huseerata sinun ja sijaisperheen välissä!

sh. kirjoitti:

Niin, on aika erinomaisen tärkeää, että asioista puhutaan oikeilla nimillä. Ethän voi syyttää jääteökioskin myyjää kun pyydät suklaajäätelön ja saat sen vaikka olisitkin mansikkaa tarkoittanut?

Vastaan kysymyksiisi: En hae mitään totuutta sinusta. Puutuin VAIN JA AINOASTAAN tuohon yhteen lauseeseen. Mutta sanavalintasi muutettuasi asia on näin korjattu? En nimittäin ilman asianomaisen tapauksen tuntemusta pysty kommentoimaan onko sinua tulkittu väärin lapsesi asioissa.

Lue lisää

suut mennä suppuun, kun oikeudesta mainitaan.

biolapseni kirjoitti:

joutui koulukiusatuksi. Nykyään olen myös sijaisäiti, mutta silloin en ollut.
Kiusaaja oli myös "merkittävän"(ei siis hyvän) perheen lapsi. Kiusaaminen saatiin loppumaan, eikä kukaan prosessin missään vaiheessa edes puhunut mistään huostaanotosta.
Oman kokemukseni pohjalta on erittäin vaikea kuvitella, että lapsesi huostaanoton ainoa syy oli se, että hän oli koulukiusattu.

Lue lisää

kodin lapsi, joten sinun lastasi ei otettu huostaan.

Muista mitä yksikin äiti kirjoitti.

Mene sanoon sossuille kirjoitti:

kyllä ne kernaasti auttaa. Saavatpahan sitten leivän moneksi vuodeksi itselleen, kun saavat huseerata sinun ja sijaisperheen välissä!

niin vainoharhainen ja tyhmä, että kuvittelin tuon olevan totta. :o)

rakkikoirilla kirjoitti:

suut mennä suppuun, kun oikeudesta mainitaan.

Suu suppuun? Sinä se olet kyllä niin mainio vääristeliä ettei paremmasta väliä!! Itse kirjoittaa väärillä sanoilla ja sitten kun ne korjaa niin vielä pitää tulla räksöttämään! Et ole voittanut YHTÄÄN MITÄÄN, vaikka tätä näytätkin kilpailuna pitävän.
Ikävää, että lapsesi psyykkinen tasapaino on järkkynyt, mutta valitettavasti siihen ei ole syynä hoitohenkilökunta! Lapsesi mahtaa olla onnellinen kun haet koko ajan syyllisiä ulkopuolelta? Hienon mallin oppii!
Minun suuni käy sitä tiheämmin mitä enemmän asiaan kuuluu OIKEUDENMUKAISUUS! Siitähän tämä homma lähtikin kun sinä alat valehtelemaan, että hoitohenkilökunta keksii asioita. Mutta keksipä lisää valheita ja vääristelyä niin voidaan jatkaa juttua.

(ei siis hyvän) kirjoitti:

kodin lapsi, joten sinun lastasi ei otettu huostaan.

Muista mitä yksikin äiti kirjoitti.

Niin, mielestäni hyvästä perheestä ei VOI tulla lasta, joka kiusaisi muita.

"Minunkin biolapseni..... kirjoitti:

Niin, mielestäni hyvästä perheestä ei VOI tulla lasta, joka kiusaisi muita.

Bioäidille
Kyllä hyvän perheen lapsi voi olla kiusaaja. Tässä taas ilmenee tuo outo ilmiö, että kaikkia lapsia katsellaan aina vanhempien ja perheen kautta.

Kun lapsi menee kouluun, hän menee täysin erilaiseen ympäristöön, suureen ikäistensä laumaan, jossa vallitsevat täysin erilaiset sosiaaliset lainalaisuudet kun kotona. Nämä lainalaisuudet syntyvät osaksi siitä, miten opettajat osaavat ryhmäyttää toisilleen vieraat ja erilaiset lapset ja miten he kohtelevat oppilaitaan, niin oppilaatkin alkavat kohdella toisiaan.Tässä lapset ovat äärimmäisen tarkkoja ja heillä on sisänen intuitio ja kuudes aisti mukana. Kouluyhteisössä ei ole ketään muita aikuisia mallina kuin koulun aikuinen henkilökunta joilta lapset saavat opin, miten koulussa tulee olla. Niin hyvän kuin huononkin perheen lapsi on aivan samalla viivalla aloittaessaan kouluyhteisöön sopeutumisen.

Lapselle kehittyy nopeasti oma koulupersoona, jonka hän ottaa käyttöön koulussa. Se on erilainen kuin kotipersoona. Edes vanhemmat eivät tunne tätä lapsensa koulupersoonaa, opet tuntevat sen. Opettajat eivät taas tunne lapsen kotipersoonaa vaikka niin luulevat. Ehkä ekaluokkalaisten opettajat näkevät siitä jotain ennekuin lapsilauma aja koulun säännöt muuttavat sitä koulupersoonaksi.

Opettajilla on täysi vastuu tässä ja velvollisuus valvoa ja huolehtia, että kaikilla lapsilla on turvallinen olo koulussa. Voi olla että niin sanotun huonon perheen lapsi tuottaa hieman enemmän työtä mutta sitä tehtävää ei voi paeta eikä syyttää kotia. Yhteiskunta pakottaa lapset joka aamu pois kotoa laumaansa ja se on hyväksyttävä.

Lähes aina opettajien määrittelemän huonon perheen lapsi onkin saanut syntymälahjakseen adhd:n jonkun muun oppimishäiriön, tai on liian lahjakas jne. Tai ilmapiiri luokassa on kertakaikkiaan sellainen, että lapset voivat huonost.

Mistä muuten opettaja tietää mikä on huono perhe? Eihän hän ole vieraillut lasten kodeissa?

Koulussa kiusausilmiö on laumailmiö, joka syntyy kouluyhteisön sosiaalisten suhteiden vääristymänä ja häiriönä. Yksi syy siihen on mm. se, että lapset joutuvat olemaan liian paljon keskenään ilman aikuisen turvaa tuottavaa kontrollia. He eivät kertakaikkiaan osaa olla keskenään, alikäiset, vaan jokin imu vetää kiusaamiseen, jota eivät voi hallita.

haloo kirjoitti:

Suu suppuun? Sinä se olet kyllä niin mainio vääristeliä ettei paremmasta väliä!! Itse kirjoittaa väärillä sanoilla ja sitten kun ne korjaa niin vielä pitää tulla räksöttämään! Et ole voittanut YHTÄÄN MITÄÄN, vaikka tätä näytätkin kilpailuna pitävän.
Ikävää, että lapsesi psyykkinen tasapaino on järkkynyt, mutta valitettavasti siihen ei ole syynä hoitohenkilökunta! Lapsesi mahtaa olla onnellinen kun haet koko ajan syyllisiä ulkopuolelta? Hienon mallin oppii!
Minun suuni käy sitä tiheämmin mitä enemmän asiaan kuuluu OIKEUDENMUKAISUUS! Siitähän tämä homma lähtikin kun sinä alat valehtelemaan, että hoitohenkilökunta keksii asioita. Mutta keksipä lisää valheita ja vääristelyä niin voidaan jatkaa juttua.

Lue lisää

Etpäs vaan tiedäkkään, ettei minun tarvi ketään syytellä mistäänh. Lapseton oon raukka, ja harkitsen sijaisvanhemmaksi!

rakkikoira. kirjoitti:

Etpäs vaan tiedäkkään, ettei minun tarvi ketään syytellä mistäänh. Lapseton oon raukka, ja harkitsen sijaisvanhemmaksi!

ihan varmasti juu! :o)

kommentin mielipiteitä kirjoitti:

Bioäidille
Kyllä hyvän perheen lapsi voi olla kiusaaja. Tässä taas ilmenee tuo outo ilmiö, että kaikkia lapsia katsellaan aina vanhempien ja perheen kautta.

Kun lapsi menee kouluun, hän menee täysin erilaiseen ympäristöön, suureen ikäistensä laumaan, jossa vallitsevat täysin erilaiset sosiaaliset lainalaisuudet kun kotona. Nämä lainalaisuudet syntyvät osaksi siitä, miten opettajat osaavat ryhmäyttää toisilleen vieraat ja erilaiset lapset ja miten he kohtelevat oppilaitaan, niin oppilaatkin alkavat kohdella toisiaan.Tässä lapset ovat äärimmäisen tarkkoja ja heillä on sisänen intuitio ja kuudes aisti mukana. Kouluyhteisössä ei ole ketään muita aikuisia mallina kuin koulun aikuinen henkilökunta joilta lapset saavat opin, miten koulussa tulee olla. Niin hyvän kuin huononkin perheen lapsi on aivan samalla viivalla aloittaessaan kouluyhteisöön sopeutumisen.

Lapselle kehittyy nopeasti oma koulupersoona, jonka hän ottaa käyttöön koulussa. Se on erilainen kuin kotipersoona. Edes vanhemmat eivät tunne tätä lapsensa koulupersoonaa, opet tuntevat sen. Opettajat eivät taas tunne lapsen kotipersoonaa vaikka niin luulevat. Ehkä ekaluokkalaisten opettajat näkevät siitä jotain ennekuin lapsilauma aja koulun säännöt muuttavat sitä koulupersoonaksi.

Opettajilla on täysi vastuu tässä ja velvollisuus valvoa ja huolehtia, että kaikilla lapsilla on turvallinen olo koulussa. Voi olla että niin sanotun huonon perheen lapsi tuottaa hieman enemmän työtä mutta sitä tehtävää ei voi paeta eikä syyttää kotia. Yhteiskunta pakottaa lapset joka aamu pois kotoa laumaansa ja se on hyväksyttävä.

Lähes aina opettajien määrittelemän huonon perheen lapsi onkin saanut syntymälahjakseen adhd:n jonkun muun oppimishäiriön, tai on liian lahjakas jne. Tai ilmapiiri luokassa on kertakaikkiaan sellainen, että lapset voivat huonost.

Mistä muuten opettaja tietää mikä on huono perhe? Eihän hän ole vieraillut lasten kodeissa?

Koulussa kiusausilmiö on laumailmiö, joka syntyy kouluyhteisön sosiaalisten suhteiden vääristymänä ja häiriönä. Yksi syy siihen on mm. se, että lapset joutuvat olemaan liian paljon keskenään ilman aikuisen turvaa tuottavaa kontrollia. He eivät kertakaikkiaan osaa olla keskenään, alikäiset, vaan jokin imu vetää kiusaamiseen, jota eivät voi hallita.

Lue lisää

Kiitos hyvästä kommentistasi!

En silti muuta mielipidettäni siitä, että hyvästä perheestä tulisi myös kiusaajia.
Minä katson hyväksi perheeksi sellaisen, joka ottaa lapsen huomioon, antaa aikaa hänelle ja kuuntelee. En osaa kuvitella, että lapsi, joka ei esim. kotona lyö toisia niin löisi koulussa. Hänelle on kotona selitetty, että miksi toisia ei saa lyödä ja mitä seurauksia siitä on.
Mielestäni lapsi on aika pitkälle perheen peili. Kyllä lapsen käyttäytyminen kielii aika paljon kotioloista.
Tarkoitan lapsilla lähinnä biolapsia, jotka ovat kasvaneet turvallisissa oloissa.

Tämä on minun mielipiteeni ja sinulla saa tietenkin olla oma näkemyksesi.

"Minunkin biolapseni..... kirjoitti:

Kiitos hyvästä kommentistasi!

En silti muuta mielipidettäni siitä, että hyvästä perheestä tulisi myös kiusaajia.
Minä katson hyväksi perheeksi sellaisen, joka ottaa lapsen huomioon, antaa aikaa hänelle ja kuuntelee. En osaa kuvitella, että lapsi, joka ei esim. kotona lyö toisia niin löisi koulussa. Hänelle on kotona selitetty, että miksi toisia ei saa lyödä ja mitä seurauksia siitä on.
Mielestäni lapsi on aika pitkälle perheen peili. Kyllä lapsen käyttäytyminen kielii aika paljon kotioloista.
Tarkoitan lapsilla lähinnä biolapsia, jotka ovat kasvaneet turvallisissa oloissa.

Tämä on minun mielipiteeni ja sinulla saa tietenkin olla oma näkemyksesi.

Lue lisää

Odotahan siihen asti kun lapsesi lähtevät kouluun, mitä kaikkea "kotoa opittua" ne keksivätkään. Sitten, kun lähestyvät aikuisuutta, sitten vasta tiedät mitä ne lapset ovat siellä "kotona oppineet"....muista se.