Minulla on päällisin puolin kaikki hyvin
eräänlainen päällisin puolin kaikki hyvin tilanne,
on mukavat vanhemmat ja töitä. Enkä koe
olevani mikään luuseri. Harrastan ulkoilua,
pyöräilyä, jonkin verran tietotekniikkaa,musiikkia
kuuntelen laidasta laitaa, käyn kirjastossa. Ainoa
asia joka harmittaa aika paljon, on se, että olen
aina yksin joka tilanteessa, eikä ole yhtään kaveria
puhumattakaan ystävää jolle voisin kertoa asioistani
kun on asioita joita mielellään pohtisi jonkun toisen
kanssa tai muuten vaan viettäisi aikaa yhdessä.
Olisi kivaa tutustua johonkin toiseen jolla on ehkä
vähän samankaltainen tilanne jossa itse oon, jolla
olisi aikaa minulle joka olisi tavoitettavissa.
Ihan kuin olisin muuttanut uudelle paikkakunnalle
ja joutuisi aloittamaan tutustumisen alusta uudellen
mutta kuitenkin olen asunut täällä koko pienen ikäni.
En odota liikoja yksikin ymmärtävä ihminen riittäisi,
en oo ole mikään suuressa porukassa viihtyvä ihminen monesti koen suuressa porukassa
ulkopuolisuuden tunnetta.
Mieluiten tutustuisin muutamiin ihmisiin joiden kanssa viettäisi enemmän aikaa.
(Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä).
[email protected]
eräänlainen päällisin puolin kaikki hyvin tilanne,
on mukavat vanhemmat ja töitä. Enkä koe
olevani mikään luuseri. Harrastan ulkoilua,
pyöräilyä, jonkin verran tietotekniikkaa,musiikkia
kuuntelen laidasta laitaa, käyn kirjastossa. Ainoa
asia joka harmittaa aika paljon, on se, että olen
aina yksin joka tilanteessa, eikä ole yhtään kaveria
puhumattakaan ystävää jolle voisin kertoa asioistani
kun on asioita joita mielellään pohtisi jonkun toisen
kanssa tai muuten vaan viettäisi aikaa yhdessä.
Olisi kivaa tutustua johonkin toiseen jolla on ehkä
vähän samankaltainen tilanne jossa itse oon, jolla
olisi aikaa minulle joka olisi tavoitettavissa.
Ihan kuin olisin muuttanut uudelle paikkakunnalle
ja joutuisi aloittamaan tutustumisen alusta uudellen
mutta kuitenkin olen asunut täällä koko pienen ikäni.
En odota liikoja yksikin ymmärtävä ihminen riittäisi,
en oo ole mikään suuressa porukassa viihtyvä ihminen monesti koen suuressa porukassa
ulkopuolisuuden tunnetta.
Mieluiten tutustuisin muutamiin ihmisiin joiden kanssa viettäisi enemmän aikaa.
(Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä).
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiedän mitä tarkoitat. Elämässä kaikki menee hienosti paitsi että on koko ajan yksin. Tuntuu kuin olisi erillään kaikista muista. Kuin ei kuuluisi mihinkään.
juu-u samaa sarjaa ollaan... Eipä millakaan ole kavereita eikä nykyaikana ole kovin montaa entisistä kavereista jotka ei käyttäisi huumeita jos ei niin ovat muuten kehityksestä jäljellä henkisellä tasolla. Mutta minä olen onnellinen mies! ;)
Meitä on paljon muitakin, kumman paljon löytyy yksinäisiä ihmisiä. Itse kyllästyin tähän olotilaan ja päätn heittää ilmoille ajatuksen tapaamisesta. Miksi emme kokoontuisi ja ystävystyisi, ehkä emme olisi enää niin yksin kun monta yksinäistä olisi tavannut toisensa.
Olemme keskustelleet tästä ja tappmista on pohdittu tuonne viikolle 29. Helsnkiin Suomenlinnaan. Sinne kun on helpointa lähteä kaikkialta Suomesta. Tule meidän kanssamme sinne, ehkä et sinäkään ole senjälkeen niin yksinäinen. Joukosta löytynee kohtalotovereita ja ymmärtäväisiä.