Tiedättekö millaista on elää perheessä, jossa isä käyttää alkoholia ja pitää perhettä vallassaan samaan aikaan? Minä tiedän. Pienestä lapsesta asti olen nähnyt kun isäni juo itsensä känniin joka viikonloppu ja on aina menossa. Aina isällä on menoa "poikien" eli hänen vanhojen viisikymppisten äijänkäppänä kavereiden kanssa.Hän ei koskaa osallistunut omien lapsiensa kasvatukseen ja tuskin tuntee minua ja veljeäni laisinkaan. Äitini on sulkenut silmänsä eikä jaksaa enää ajatella asiaa. Hän vain yrittää jaksaa päivä päivältä toivoen jotain käännettä. Isäni on se joka kuitenkin tuo leivän meidän taloon joten tavallaan roikumme hänessä sen tähden. Olen usein keskustellut äitini kanssa siitä, miksi kidutamme itseämme, mutta pakko on vain jaksaa kunnes minä ja veljeni pääsemme omille teillemme.
Nyt on ruvennut tuntumaan, että isäni käytös alkaa viittaamaan väkivaltaisuuteen. Kaksi kertaa hänellä on jo käsi noussut minua vasten vaikka olen saattanut istua aivan hiljaa hänen vieressään. Yht'äkkiset raivokohtaukset ja typeristä asioista huomauttelu stressaa koko perhettä ja pitää pientä pelkoa yllä. En tiedä enää miten jaksaa. Emme voi puhua kenenkään isäni kaverin kanssa, koska kaikki nämä kaverit ovat alkoholisteja itsekin ja yllyttävät isääni lähtemään. On se niin hullua katsoa kun alkoholi tämä hirveä hermomyrkky on tärkeämpi kuin oma perhe, joka silti on pysynyt tämän alkoholistimiehen rinnalla tähän päivään saakka. Mutta jaksetaanko me enää kauaa?
Nyt on ruvennut tuntumaan, että isäni käytös alkaa viittaamaan väkivaltaisuuteen. Kaksi kertaa hänellä on jo käsi noussut minua vasten vaikka olen saattanut istua aivan hiljaa hänen vieressään. Yht'äkkiset raivokohtaukset ja typeristä asioista huomauttelu stressaa koko perhettä ja pitää pientä pelkoa yllä. En tiedä enää miten jaksaa. Emme voi puhua kenenkään isäni kaverin kanssa, koska kaikki nämä kaverit ovat alkoholisteja itsekin ja yllyttävät isääni lähtemään. On se niin hullua katsoa kun alkoholi tämä hirveä hermomyrkky on tärkeämpi kuin oma perhe, joka silti on pysynyt tämän alkoholistimiehen rinnalla tähän päivään saakka. Mutta jaksetaanko me enää kauaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Tiedättekö millaista on elää perheessä, jossa isä käyttää alkoholia ja pitää perhettä vallassaan samaan aikaan?"
Minäkin tiedän. Isäni on ollut kuolleena jo 9 vuotta, mutta muistan kyllä hänen elinaikansa. Isäni käytti paljon alkoholia ja oli humalassa myös väkivaltainen. Hän kävi monia kertoja äidin kimppuun sekä myös isosiskoni. Itse olin silloin vielä sen verran pieni, että en ymmärtänyt kaikkia asioita jne.. Mutta nyt vanhemmalla iällä asiat ovat palautuneet mieleen. Olen miettinyt joskus, että jos isä eläisi vielä niin ihan varmasti nyrkki olisi puhunut myös minulle. Mutta menneet on menneitä.
Eipä tuo alkoholin kulutus loppunut siihen, kun isäni kuoli. Äitini alkoi käyttämään yhä enemmän alkoholia. Sitä on jatkunut tähän päivään asti. Äitillä on kuivia kausia ja sitten taas retkahtaa. Voisi siis sanoa, että hän tuurijuoppo. Asun äidin kanssa saman katon alla ja alan olemaan korviani myöten täynnä sitä kännäilyä. Äidin juominen on minulle henkisesti raskasta.. Vielä pitäisi jaksaa reilu vuosi tässä ympäristössä koulun takia. Siskoilla on helpompaa, kun heillä on omat elämänsä jo muualla. "Eteen päin!" sanoi mummo lumessa.
väsähtänyt nuori:
"Kaksi kertaa hänellä on jo käsi noussut minua vasten vaikka olen saattanut istua aivan hiljaa hänen vieressään"
Kirjoittamasi perusteella, tunnut olevan aika nössö. Annan yhden neuvon: Näytä, että olet mies ja vedä faijaa kunnolla kuonoon, niin loppuu rutinat.
Pitää näköjään juopporetku teitä ihan pelleinä. Sinun tehtävä on lopettaa moinen ilveily.
Mistä se käy ilmi?
Järjetöntä syyllistää lasta, oli tyttö tai poika.
"Sinun tehtävä on lopettaa moinen ilveily."
No ei ihan varmasti ole.
Alkoholistiperheessäkin kuitenkin lapset ovat lapsia, vanhemmat heille isiä ja äitejä. Ei se toisen lyöminen niin helppoa ole, omaisen varsinkaan.
Ja väkivaltaanhan tässä pitääkin yllyttää.
Varmaan jos asiat olisivat noin yksinkertaisia kuin Cassiuksen pää, ei maailmassa paljon ongelmia olisikaan.
Aihe on sinulle kovin outo, miksi edes vaivauduit kommentoimaan?
Jos ukko väkivaltaiseksi yltyy, niin silloin Sinun, äitisi ja veljesi tulee nostaa kytkintä. Vaikka olettekin tuosta juoposta taloudellisesti riippuvaisia, se ei voi olla yhteiselon ainoa motiivi. Paljon parjattu suomalainen yhteiskunta on kuitenkin vielä sen verran humaani, että teillekin moisessa pakkotilanteessa löytyy katto pään päälle, ja niukka toimeentulo. Sekin on parempi, kuin alituisessa pelossa eläminen.
Jos ei ala vielä nyrkki heilumaan, niin ehkä jaksatte siihen asti, kun Sinä ja veljesi olette lähteneet maailmalle, jolloin äidillesi itsenäisen päätöksen teko on helpompi, oli se päätös mikä hyvänsä.
Joo mä tiedän.Antakaa ukolle kunnon herätys.Eli sä veljes ja mutsis pyydätte naamat vakavana häntä keskustelemaan asiasta(silloin kun ukko on selvä) ja selitätte pelkonne ja pyydätte häntä tulemaan järkiinsä.Ainoa keino. Sanokaa myös että joko hän lopettaa ryyppäämisen tai tyä lähdette. Voi olla ettei ukko tosiaan tajua missä mennään ja herää vasta kun on tosi kyseessä.Ei ole mitään järkeä oottaa ekaa lyöntiä. Homma menee takuuvarmista huonommaksi jos se saa jatkua noin. tsemppiä!
Kiitos kaikille! Ollaan me yritetty isän kanssa selvinpäin jutella ja sillon se on menny aika hiljaiseksi, mutta jotenki tuntuu et silti se jatkaa vaikka sanoisi mitä.
Cassiukselle sen verran, että olen naispuolinen eli mun on aika vaikee lähtee 100 kiloselle voimamiehelle mitää vastarintaa tekemään
On ihan todistettu että mies (yleensä) tajuaa vasta kun perheenmenetys on jo käsillä. Eli liian myöhään.Kokeilkaa vaikka reissata jonnekkin sukuloimaan tai lomalle muutamaksi päiväksi silleen että isäsi saisi olla tyhjässä talossa vähän aikaa ihan yksinään.Mielellään arkena et jos se vaikka olis selvänä niin se vois auttaa tajuamaan mikä sitä voi tulevaisuudessa oottaa.
http://tori.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000007&conference=4500000000001240&posting=22000000010915379