Että on sitten mies/äiti/kaveri/kummin kaima painostanu aborttiin! Itsehän me naiset se päätös loppujen lopuksi tehdään. Ymmärrän kyllä, että painostus siihen voi olla kovakin mutta turha on kuitenkaan jälkikäteen syytellä ketään muuta. Jos abortin tekee se ei ole kenenkään muun "syytä" kuin itsensä.
abortti & painostus
Aliisa
5478
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
joskus se painostus on vaan liian isoa ettei omat aivot toimi enää. etenkin jos mies antaa vaihtoehdot et jos synnytät jäät yksin, kuka teini jolla on koulu kesken haluaa yksinhuoltajaksi. eri asia niillä jotka ei vaan halua lasta ja että se olis vaan tiellä, semmoset joutas ampua......
pyssysi, jos tulisin raskaaksi harrastettuani seksiä ihan vain huvin vuoksi, niin ilman muuta teettäisin abortin.
Mä tosiaan olin vielä 15 vuotiaana niin äitini ja isäni määräiltävissä, että mun oli pakko tehdä abortti, koska muu ei auttanut. en uskaltanut ruveta kapinoimaan, koska rakastin vanhempiani niin etten voinut. ei ollut muuta vaihtoehtoa, kun abortti. heillle oli jo tarpeeksi shokki, että olin seksiä harrastanut..
ei oikeen pahemmin auttanut, kun äiti itki ja murjotti ja isä raivos ja sekin itki. poikaystävä hermoili ja oli aivan paniikissa, silläkin oli kaikki koulut kesken ja pelkäsi myös vanhemmilleen kertoa ja suositteli myös aborttia. mitäs teet, kun kaikki on vastaan? miten mä olisin voinut lapseni pitää? vanhempani olisivat varmasti laittaneet kotoa lätkimään. mihin olisin mennyt? ei mistään ensikodeista ollut tietoakaan.. enkä olisi yksin voinut toiselle paikkakunnalle edes muuttaa,koska eihän meillä täällä mitään ensikoteja ole edes vieläkään 8 vuotta myöhemmin. En mä kadu sitä "päätöstäni" (eihän se minun päätökseni varsinaisesti ollut) mulla on nyt mies, yhteinen asunto, työ ja lapsi syntyy syksyllä ja kaikki tuntuu olevan hyvin. kun hieman ajattelee, niin tuskimpa olisin mikään loisto-äiti voinut ollakaan.. en tiennyt mitään maailman menosta ja olin ihan lapsi.. vielä ikäisiänikin lapsellisempi. lapsista ei ollut pahemmin kokemusta.
.. mutta ikä ei tee hyvää äitiä ja jos ehkäsyst oisit sinäki huolehtinu ni olisitko joutunu tollasee tilanteeesee johon jouduit? Mä en ikinä antais kenenkä ätoisen määräillä mun elämää.Säälittävää.
No kyllä se ikä joskus saattaa vaikuttaa (Ei se nuori ikä aina välttämättä huonoksi äidiksi tee, sen enempää kun vanhempikaan, mutta kyllä mun tapauksessa varmasti ikäni vaikutti). Mä todellakin olin täys kakara silloin 15 vuotiaana. Sä saatat olla aivan erilainen ihminen ja uskon, että sinä olet hyvä äiti lapsellesi, vaikka nuori oletkin ;) mutta minä en todellakaan olisi ollut silloin. kuvittele itseäsi äidiksi 10 vuotiaana. sillä tasolla henkisesti saatoin 14-15 vuotiaana olla ja TÄYSIN vanhempieni komenneltavissa.. olin muutenkin tosi ylisuojeltu ja holhottu. Meitä ihmisiä kun on niin erilaisia. Nyt olen 23 vuotias (en kovin vanha vieläkään) Lapseni pitäisi syntyä 14 syyskuuta, eli jännät ajat on meneillään :)