Kysymyksenasettelu: kuinka todennäköistä on pahanlaatuinen allergisoituminen ulkoilmassa normaalisti oleville sieni-itiöille?
Taustaa: lapsena taiveihottumaa, nuorena koivun siitepölyallergia ja aikuisena testattu allergiseksi lepälle ja joillekin eläimille; särkylääkeallergioita. Joskus urtikariaa ilman ilmeistä syytä (näyttäisi ainakin kerran tulleen silkasta kylmästä ilmasta). Isällä oli jatkuvaa nuhaa ja veljellä toisinaan. Veljellä usein keuhkoputkentulehduksia, itselläni ollut pari kertaa.
Varsinainen probleemi: nuoresta asti alkanut yskä aina kun ilmat viilenevät ja alkaa sadella. 1. paha yskä -87 kun oli kylmä ja märkä kesä. Sen jälkeen aina talvisin yskiä, lääkkeistä ei apua. -97 selvä paheneminen kun opiskelin laitoksessa jossa huhuttiin olevan hometta. Laitoksessa oli jääkylmää ja opiskelija-asunnossa lähes helle. Opiskelin 1,5 v ja yskä alkoi jo elokuussa kahtena vuonna.
-99 ainoa syksy ettei lainkaan yskää. Säätä en muista.
Parina kesänäkin 2000-luvulla yskittänyt kun on mennyt kylmäksi ja sateiseksi.
Jatkuva kutina henkitorvessa; ulkoilu joskus pahentaa yskää. Kauppaan, jossa viileää, mennessä alkaa kutina ja kassallakin saa vielä kakoa. Välillä pistää rintaan.
Metakoliinitesti vuoden alussa, ei selvää rasitusastma-diagnoosia vielä, mutta lääkitykseksi Pulmicort 3 kk. Ei apua. Ainoa jonkinlainen apu avaavasta Bricanylistä, jonka avulla pystyn olemaan suht' normaalisti niin etten yksi tauotta, ja jos yksin saan liman ulos asti ja olo on parempi.
Kysyin jo -03 terveyskeskuksessa allergitestin jälkeen että voiko saada jonkun homesieniherkkyystestin. Tiukka ja kiukkuinen vastaus että "niitä ei täällä tehdä". En ole varoissani, joten täytyyköhän tilanne jättää silleen...
Ihmetyttää että tuntuu kuin homesienistä ei saisi edes ääneen mainitakaan, vaikka niitä kuulema koko ajan leijuu ympärillämme ja luin jostain että joka neljäs(!!!) astmaatikko on niille allerginen. Se että isäni niisti nenäänsä koko elämänsä ja veljelläni on suht' sama touhu merkitsee kai jotain? Kummallekaan ei ole syy nuhaan selvinnyt (en ole tietoinen onko testattu homesienet).
Onko kellään kokemusta, onko kukaan saanut varmuudella selville moista allergiaa? Entäpä hoitopuoli? Paheneeko tilani jos tyydyn Bricanyliin?
Taustaa: lapsena taiveihottumaa, nuorena koivun siitepölyallergia ja aikuisena testattu allergiseksi lepälle ja joillekin eläimille; särkylääkeallergioita. Joskus urtikariaa ilman ilmeistä syytä (näyttäisi ainakin kerran tulleen silkasta kylmästä ilmasta). Isällä oli jatkuvaa nuhaa ja veljellä toisinaan. Veljellä usein keuhkoputkentulehduksia, itselläni ollut pari kertaa.
Varsinainen probleemi: nuoresta asti alkanut yskä aina kun ilmat viilenevät ja alkaa sadella. 1. paha yskä -87 kun oli kylmä ja märkä kesä. Sen jälkeen aina talvisin yskiä, lääkkeistä ei apua. -97 selvä paheneminen kun opiskelin laitoksessa jossa huhuttiin olevan hometta. Laitoksessa oli jääkylmää ja opiskelija-asunnossa lähes helle. Opiskelin 1,5 v ja yskä alkoi jo elokuussa kahtena vuonna.
-99 ainoa syksy ettei lainkaan yskää. Säätä en muista.
Parina kesänäkin 2000-luvulla yskittänyt kun on mennyt kylmäksi ja sateiseksi.
Jatkuva kutina henkitorvessa; ulkoilu joskus pahentaa yskää. Kauppaan, jossa viileää, mennessä alkaa kutina ja kassallakin saa vielä kakoa. Välillä pistää rintaan.
Metakoliinitesti vuoden alussa, ei selvää rasitusastma-diagnoosia vielä, mutta lääkitykseksi Pulmicort 3 kk. Ei apua. Ainoa jonkinlainen apu avaavasta Bricanylistä, jonka avulla pystyn olemaan suht' normaalisti niin etten yksi tauotta, ja jos yksin saan liman ulos asti ja olo on parempi.
Kysyin jo -03 terveyskeskuksessa allergitestin jälkeen että voiko saada jonkun homesieniherkkyystestin. Tiukka ja kiukkuinen vastaus että "niitä ei täällä tehdä". En ole varoissani, joten täytyyköhän tilanne jättää silleen...
Ihmetyttää että tuntuu kuin homesienistä ei saisi edes ääneen mainitakaan, vaikka niitä kuulema koko ajan leijuu ympärillämme ja luin jostain että joka neljäs(!!!) astmaatikko on niille allerginen. Se että isäni niisti nenäänsä koko elämänsä ja veljelläni on suht' sama touhu merkitsee kai jotain? Kummallekaan ei ole syy nuhaan selvinnyt (en ole tietoinen onko testattu homesienet).
Onko kellään kokemusta, onko kukaan saanut varmuudella selville moista allergiaa? Entäpä hoitopuoli? Paheneeko tilani jos tyydyn Bricanyliin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
saattavat aiheuttaa erittäin pienelle ryhmälle IgE-välitteisen astman. Tämä on ns. tyypin I nopea allergia. Se tapahtuu siis keuhkoputken limakalvolla.
Tämän lisäksi sellaiset ihmiset, joilla on keuhkorakkulatulehdus (=allerginen alveoliitti, joka on tyypin III ja IV sekotus) ja joita on altistettu Työterveyslaitoksella reagoivat myös ulkoilman normaaleihin homeitiöihin.
Vielä kerran selvyyden vuoksi:
KOSTEUSVAURIOMIKROBIT eivät aiheuta tyypin I allergiaa. Jos allergia puhkeaa niin se on AINA allerginen alveoliitti.
Tyypin I allergian eli astman saattaa aiheuttaa ns. atoopikoille NORMAALISTI ulkoilmassa olevat homeitiöt, esim. "Alternaria" tai "Cladosporium"
Myös "Aspergillus fumigatus" saattaa aiheuttaa astman.
VAROITUS: TTL:n altistuskokeissa käyttämä "Aspergillus fumigatus"-homeuute PAHENTAA radikaalisti allergista alveoliittia.
Hometerveisin
Pekka Nikkola
homeallergikko
Sinulla on siis ollut lapsena atooppista ihottumaa, jonka seurauksena sinusta on tullut myös allergikko.
Kysyit voitko allergisoitua myös ulkoilmassa oleville erilaisille homeitiöille?
Kyllähän se on mahdollista, kun taustaltasi näyttää vielä löytyvän homeinen opiskelupaikka.
Itse olen todella herkkä homeallergikko, jonka allergian sain työpaikkani homealtistuksesta ilman sukurasitusta ja atooppista ihottumaa.
Homeallergian seurauksena olen saanut myös eri syistä johtuvia allergisia reaktioita (lisäaineet, kortisoni, antibiootit, jopa appelssiini, maito). Reaktiona naamaturvotus ja/tai punaiset paukamat iholla tai nokkosrokko.
Mitä luonnonhomealtistukseen tulee, joudun suojaamaan itseni allergiselta reaktiolta käyttämällä hengityssuojaimia. Ja pahin ilma on kostea ilma. Myös tuuletusluukuissa on lumettomana aikana käytettävä mikrobiverhoja.
Samoin on huolehdittava sisäilmakosteudesta, jonka tulee pysyä alle 70 %:ssa.
Eli sanoisin, että kuka tahansa voi tulla allergiseksi mille tahansa.
Saan itse homealtistuksesta muutaman tunnin päästä laukeavan "homeflunssan", jonka voimakkuusaste riippuu saamastani homeitiömäärästä. Lievimmillään nuhan, kurkkukivun ja äänenkäheyden. Seuraavaan asteeseen liittyy allerginen keuhkoputkitulehdus ja pahimmillaan myös pienet keuhkorakkulat tulehtuvat, eli kuten tuossa nisuiisu mainitsi, puhutaan allergisesta alveoliitista, eli IgG välitteisestä reagoinnista.
Sinun tapasi reagoida altisteisiin on IgE-välitteinen, eli astmaattinen.
Saattaisi olla mahdollista, että sinulle homeilla tehdyillä prick-testillä saataisiin jopa näyttöä. Tiedän, että Työterveyslaitoksella on niitä käytössään, koska minutkin prickitettiin homeilla vasta siellä ja tietysti IgG-tyyppisenä ilman tulosta. Ja Työterveyslaitokselle jo lähetteen saaminen edellyttää ammattitautiepäilyä.
Eli todennäköisesti niitä ei muualla tehdäkkään.
Niin, että tuttua on terveyskeskuslääkärisi kuten muidenkin lääkäreiden regointi, myös meille homeallergikoille, sanaan HOME, HOMEALLERGIA ja vaatimus sen TESTAAMISEEN.
Hehän pelästyvät koska tietävät, että heillä on tosi hauraat mittatikut homeallergian käsittelyyn.
Ihmetystä herättää terveyskeskuslääkärisi sinulle määräämä rasitusastmatesti, joka testi pitäisi tehdä IgG-välitteisesti reagoiville ja IgE-välitteisesti reagoiville pitäsi antaa pef-mittari kotikäyttöön astmadiagnoosin selvittelyä varten.
ONKO SINULLE ANNETTU PEF-MITTARI KÄYTTÖÖSI?
Meille IgG välitteisille on kyllä tyrkätty pef-mittari kotikäyttöön. On myös tyrkätty Työterveyslaitoksen altistuksen jälkeen, oletusarvona astma.
Eli lääkärit näyttävät kustannussyistä toimivan päinvastoin kuin pitäisi.
Ja mitä tulee oirekuvaasi sinullahan pitäisi olla päivittäinen astman peruslääkitys päällä.
Yritä saada lähete terveyskeskuslääkäriltäsi keskussairaalasi keuhkopolille?
Huolehdi myös siitä, että asuntosi/työpaikkasi on homeitiövapaa.
pelästy tuon ammattikyvyttömän tai "korkeimmalta taholta ohjatun" ammatinpuuhastelijan kiukkisista vastauksista.
Se kuuluu kuvaan tämän päivän Suomessa.
Ilmeisesti tällaiset ohjeet on annettu pääkallonpaikalta, mikä se sitten lieneekin (STM, TTL tai oma sairaanhoitopiiri).
Tällaiset ammatinpuuhastelijat eivät ansaitse mitään kunnioitusta, vaan sellaisten kimppuun jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus käydä ja vaatia rehellistä ja myös oikein kirjattua diagnoosia.
Heidänhän pitää vain ja ainoastaan edesauttaa ihmisten terveyttä, eikä esiintyä jonkinlaisina jumalina, vaikka sellainen tyyli vielä kovasti pyrkii vanhastaan olemaan Suomessa vallalla.
Mitään jalustaa sellaiset eivät ansaitse, ainakaan tuollainen epäpätevä toiminta.
Voit käydä jostain apteekista kyselemässä opasvihkosta astamasta ja sen lääkityksestä, ainakin lehdissä on ollut sellaista tietoa, että tällainen opas on heillä jaossa.
Muista käydä myös KELAn toimistossa hakemassa sairaanhoitokorvausopas, jossa neuvotaan astman suhteen pääsystä erityiskorvauksen piiriin.
Kerroit myös saaneesi urtikariaa kylmästä ilmasta.
Kysyisin kuinka se sinulla ilmeni?
Loppuvuosina työpaikka-altistusten vuoksi jouduin käyttämään ulkoillessani yli 20 asteisessa pakkasilmassa ns. kommandopipoa.´
Eli pakkasen takia kasvoilleni nousi isoja tummanpunaisia patteja ja naamaa suojaava pipo esti niiden syntymisen.
Työpaikka-altistuksen päättymisen jälkeen ne hävisivät.
Tuskin reagointini on mihinkään hävinnyt. Se tarvitsee vain pidemmän altistusajan.
Eli kokeilempa sitä pakkasten tultua onko se enää olemassaoleva reaktio.
Urtikaria on minulle tyypillinen reaktio nykyään.
Ei tarvitse kuin voidella naamaa lisäaineita sisältävällä voiteella niin siitä seuraa kolmen päivän käytön jälkeen samanlaiset isot tummanpunaiset patit kuin aikoinaan kävellessäni yli 20 asteisessa pakkasilmassa.
Niin, että jokainen on terveytensä paras asiantuntija. Onneksi sinä kuulut niihin, joilla havaintokyky oman itsesi suhteen on paikallaan huolimatta siitä mitä lääkärit sanovat.
Kiitos vastauksista.
Niin, olihan minulla se pef-mittari käytössä, unohdin vain mainita. Sen arvoissa ei ollut mitään järin merkittävää erikoista, ehkä pikkuriikkisen huonommat arvot ennen lääkkeen (Bricanyl) ottoa. Syksyllä 2003 jolloin olin erityisen huonossa kunnossa, jyrkässä ylämäessä meinasin tikahtua, koeluontoisesti vetäisin TKssa pef-mittarilla 1. kerran elämässäni ja sain silloin muistaakseni huomattavasti huonomman arvon kuin tuossa varsinaisessa kokeessa 2004.
Probleemieni selvittämistä on tainnut haitata vähän se että tuli tässä muuteltua paikasta toiseen, eikä aina jaksa lähteä turinoimaan uuteen TKseen ummet ja lammet, varsinkin jos on oireettomampi kausi (=kesä!)
Minulla tuppaa muutenkin aina unohtumaan kaikki mikä ei ole justiinsa riesana, mutta totta tosiaan, muistelisin että tässä joku lähisyksy ihmettelin että kun on ääni kovasti käheytynyt ja madaltunut, ihan kuin olisi joku viskisieppo vaikka olen raivoraitis! Taisi olla se syksy kun asuin yksiössä jossa oli outo haju. Sitä lemua en osaa kuvailla, mutta varmuuden vuoksi muutin sieltä pois puolen vuoden jälkeen, kun arvelin ettei omistaja ala mitään remonttia kuitenkaan tehdä jos hänelle asiasta valitan ja pelottelen että on hometta. Haju ei ollut homemainen, eikä erityisen imeläkään, jotenkin ällöttävä vain. Tuntui siltä ihankuin se olisi kiemurrellut lattiapintoja pitkin aina öisin nenääni kun ikkunat olivat kiinni... Ja lähde oli keittiössä jos oikein ymmärsin.
Urtikaria minulla ilmenee punaisten läiskien peittämälle iholle ilmaantuvina isoina valkoisina paukamina. Yleensä ilmiö kestää vain tunnin. Tapasin kuvitella että se olisi tullut jostain maustenuudeleista tms. mutta sitten sitä tuli ihan ilman mitään ruokailua, ja ainakin kerran vain kylmässä ilmassa suoritetun lenkkeilyn päälle. Joistakin lääkkeistä (Burana yms.) se tulee, joten en sitten ko. lääkkeitä syökään. (Lääkepaukamat saattoivat kestää toista päivää.)
Lähinnä nyt kiinnostaisi, että jos se home on sellainen punainen vaate tuolla TKssa, niin noinkohan joku astmalääke auttaa ilman että edes pitää vaatia homeselvityksiä... En jaksaisi tapella, varsinkaan kun ei tiedä mitä se hyödyttää. En ole työelämässä, joten en niitä tutkimuksia sitä kautta saa.
Alennuksia astmalääkkeistä en tietenkään saa, koska en ole saanut edes astma-diagnoosia.
Sitä toki ihmettelen että onko se nyt sitten tasan astmaa edes, jos on homeallerginen. Ehken saa koskaan astma-diagnoosia... Saisi silti edes tepsivät lääkkeet.