Satuin lukaisemaan Englannin historiaa ja mielenkiintoni herätti Ala-Saksasta peräisin olevat kansanryhmät (anglit, saksit ja juutit), jotka noin 600 luvulla saapuivat Brittein saarille ja asuttivat sen (alkuperäisväestö britit).
Eivätkö kuitenkin anglit ja saksit olleet hyvin läheistä sukua keskenään vai paljonko heidän kielensä poikkesi toisistaan? Germaanisia kansoja kuitenkin molemmat.
Saksit asettuivat pääasiassa Englannin pohjoisosiin ja anglit eteläosiin. Vieläkin heidän vaikutuksensa näkyy esim. Englannin murteissa. Mutta yleensä esimerkiksi kirjallisuudessa puhutaan vain sakseista, tuskin koskaan angleista.
Olisi aivan mielenkiintoista tietää näiden kahden kansan taustasta ja vaikutuksesta nykyaikaan. Myös juuteilla oli oma vaikutuksensa Englannin kansan muodostumiseen. Hehän asuttivat aikoinaan Kentin aluetta. Normannithan tulivat sitten myöhemmin. Myös he olivat alkuperältään germaaninen kansa, jotka kuitenkin puhuivat Ranskaa. Vaikeita kysymyksiä?
Anglit ja saksit
22
5398
Vastaukset
- kansalainen*
Juutithan olivat Tanskanmaalta.
- Lisäää
Anglit asuttivat nykyisen Anglian maakunnan joka on ihan länsirannikolla, Saksit oli heidän naapureitaan pohjoisessa.
Juutit oli kyllä Tanskalaisia ja tulivat myöhemmin, me kai puhumme enempi Viiginkeistä ...
Normanneilla tarkoitetaan samaa ryhmää, ei ranskan Normanneja, jotka tosin olivat hekin Viiginkien jälkeläisiä eikä Ranskaa puhuvia Ranskalaisia.
Britit oli alkuperäisten Piktien ja Kelttien sekaheimo, eli Piktiheimo joka oli omaksunut kelttihallinnon ja kielen, sen lisäksi oli kelttiheimot eli Skotit, Walesilaiset jne ...
Ja tietenkin myös jäljellä olevat Piktiheimot, jotka oli eri ryhmää kuin Keltit.
Itseasiassa Ranskassa tuskin vielä silloin edes puhuttiin Ranskaa, Gallialaiset phuivat omia kelttikieliään, Roomalaiset ehkä Latinaa ja Frankit oli siihen aikaan germaaneja, Baskit puhui omaa kieltään ja olivat huomattavasti suurempi ryhmä kuin nykyään ...- Mongoloidi
Eli aika monenlaisista aineksista koostuu nykyiset Brittein saarten asukkaat. Sen näkee jo heidän naamastaan. Myös roomalaisia valloittajia jäi jonkin verran Britaniaan.
Myös suomalaiset ovat monen eri rodun sekoitus.
Senkin näkee jo heidän naamastaan. - thinktank
...olivat kyllä nimenomaan niitä Ranskan normanneja, jotka valloittivat brittein saaret 1066.
- mutta
thinktank kirjoitti:
...olivat kyllä nimenomaan niitä Ranskan normanneja, jotka valloittivat brittein saaret 1066.
Aivan, mutta kyseessä oli kumminkin Viiginkien eli Tanskalaisten perustama valtakunta Normandiaan. Joka ei missään nimessä voinut olla Ranskan kielinen ...
Sitten vielä sekin, että koko Englanti, Skotlanti ja Irlanti olivat Tanskan alaisuudesa pitän aikaa ja maksoivat mahtavat verot Tanskaan. - mutta kuitenkin.
thinktank kirjoitti:
...olivat kyllä nimenomaan niitä Ranskan normanneja, jotka valloittivat brittein saaret 1066.
Aivan, mutta kyseessä oli kumminkin Viiginkien eli Tanskalaisten perustama valtakunta Normandiaan. Joka ei missään nimessä voinut olla Ranskan kielinen ...
Sitten vielä sekin, että koko Englanti, Skotlanti ja Irlanti olivat Tanskan alaisuudesa pitän aikaa ja maksoivat mahtavat verot Tanskaan. - Erik V
mutta kuitenkin. kirjoitti:
Aivan, mutta kyseessä oli kumminkin Viiginkien eli Tanskalaisten perustama valtakunta Normandiaan. Joka ei missään nimessä voinut olla Ranskan kielinen ...
Sitten vielä sekin, että koko Englanti, Skotlanti ja Irlanti olivat Tanskan alaisuudesa pitän aikaa ja maksoivat mahtavat verot Tanskaan.ranskalaistuivat nopeasti. Vaikka he puhuivat alkujaan skandinaviskaa, niin Willem Äpärän aikana he puhuivat jo täysin ranskaa.
Willemin isoäidin äiti, Gunnor puhui skandinavista kantakieltä, hän kun oli lähin suvussa joka oli Tanskassa syntynyt.
Kieli peritään yleensä, jos ei erikseen toisin päätetä, äidin kautta. Normannien ensimmäinen sukupolvi nai lähinnä ranskalaisia.
Willemin äiti oli nahantekijän tytär ja isän äiti bretoni. - normannit
mutta kuitenkin. kirjoitti:
Aivan, mutta kyseessä oli kumminkin Viiginkien eli Tanskalaisten perustama valtakunta Normandiaan. Joka ei missään nimessä voinut olla Ranskan kielinen ...
Sitten vielä sekin, että koko Englanti, Skotlanti ja Irlanti olivat Tanskan alaisuudesa pitän aikaa ja maksoivat mahtavat verot Tanskaan.Normannit olivat kyllä alunperin tanskalaisia, mutta (nyk.) Normandiaan saapuessaan sekoittuivat alkuperäisväestöön ja omaksuivat kristiuskon, kielen ja vannoivat uskollisuutta Ranskan kuninkaalle.
Normannien "ranska" poikkesi "Pariisin ranskasta", mutta ei se mitään tanskaakaan ollut.
Ei kai koko Englanti ollut tanskalaisten alaisuudessa, Danelag vain? Skotlanti ei ollut lainkaan, siellä oli lähinnä norjalaisia, ja heitäkin vain saarilla ja rannikolla. - saivat ainakin
normannit kirjoitti:
Normannit olivat kyllä alunperin tanskalaisia, mutta (nyk.) Normandiaan saapuessaan sekoittuivat alkuperäisväestöön ja omaksuivat kristiuskon, kielen ja vannoivat uskollisuutta Ranskan kuninkaalle.
Normannien "ranska" poikkesi "Pariisin ranskasta", mutta ei se mitään tanskaakaan ollut.
Ei kai koko Englanti ollut tanskalaisten alaisuudessa, Danelag vain? Skotlanti ei ollut lainkaan, siellä oli lähinnä norjalaisia, ja heitäkin vain saarilla ja rannikolla.En tiedä kenen alaisuudessa oli mikäkin alue ja milloin ...
mutta Tanskalaiset saivat jumallattoman hopeaverotuoton alueelta, vuosittain noin 160 000 kg hopeaa.
Ilmeisesti Tanskalaisille ei ollut niin justiinsa se, että mitä titteliä kukakin käytti, kunhan tilitti hopeaverot sovitusti Tanskaan. - Jussi
saivat ainakin kirjoitti:
En tiedä kenen alaisuudessa oli mikäkin alue ja milloin ...
mutta Tanskalaiset saivat jumallattoman hopeaverotuoton alueelta, vuosittain noin 160 000 kg hopeaa.
Ilmeisesti Tanskalaisille ei ollut niin justiinsa se, että mitä titteliä kukakin käytti, kunhan tilitti hopeaverot sovitusti Tanskaan.160 000 kiloa hopeaa vuodessa on aika isomäärä.
Esim. Suomessa tuotettiin vuosina 1942 - 2001 yhteensä 1297167 kilogrammaa. Luulakseni kaivostekniikka oli näinä vuosina Suomessa huomattavasti kehittyneempää kuin tuhat luvun Englannissa.
Näinköhän tietosi on oikea? - luvuissa
Jussi kirjoitti:
160 000 kiloa hopeaa vuodessa on aika isomäärä.
Esim. Suomessa tuotettiin vuosina 1942 - 2001 yhteensä 1297167 kilogrammaa. Luulakseni kaivostekniikka oli näinä vuosina Suomessa huomattavasti kehittyneempää kuin tuhat luvun Englannissa.
Näinköhän tietosi on oikea?Suurin verokeruu, joka anglosakseilta tanskalaisten toimesta kerättiin lienee Knuut Suuren v. 1016 suorittama. Yhteismäärältään se oli 30.792 kg.
Muutenkin kyse oli kertaluonteisista veroista, eikä säännöllisestä vuosiverosta. Joka tapauksessa hopeaa kerättiin niin paljon, että hopeakolikoita on löydetty enemmän Tanskasta kuin Englannista.
(http://en.wikipedia.org/wiki/Danegeld) - Erik V
Jussi kirjoitti:
160 000 kiloa hopeaa vuodessa on aika isomäärä.
Esim. Suomessa tuotettiin vuosina 1942 - 2001 yhteensä 1297167 kilogrammaa. Luulakseni kaivostekniikka oli näinä vuosina Suomessa huomattavasti kehittyneempää kuin tuhat luvun Englannissa.
Näinköhän tietosi on oikea?Ethelred maksoi danegeldiä, eli suojelurahaa tanskalaisille 3732 kiloa hopeaa vuonna 991.
Vuonna 994 maksettu danegeld oli 5171 kiloa.
Vuonna 1002 Ethelred II murhauttaa joukon maassa olevia tanskalaisia naisia ja lapsia, ja Sven Kaksiparta hyökkää maahan. He poistuvat kun saavat oli 13,436 kiloa hopeaa.
1012 Sven Kaksiparta valloittaa maan ja perii veroja 17916 kiloa hopeaa.
Ja viimeisenä vuonna 1016, maksettiin kaksi erää, "kansallinen" joka oli 26,873 kiloa ja Lontoon maksama pääkaupunkilisä, 3732 kiloa. Seuraavana vuonna Knuut Suuri lopettaa Englannin väestön sortotoimet ja nai Ethelredin lesken.
Hän jättää maahan 3000 miehen valvonta armeijan ja hänet tunnustetaan Englannin kuninkaaksi. Hänen kuoltuaan 1035 Englannin kuninkaaksi nousee hänen englantilaisen rakastajattarensa poika Harald Harefoot, tosin vain joksikin vuosiksi.
Kaikkiaan näitä danegeldejä maksettiin 24 vuoden aikan hieman yli 70 000kiloa. Tätä määrää ei louhittu sinä aikana, vaan se oli suurelta osin maassa olevaa valuuttaa, joskin siihen kerättiin kyllä käyttöhopeaa ja muuta irtainta hopeaa myöhäisemmissä erissä.
Erik V - taloushistoriaa - - luvut oli väärin
Erik V kirjoitti:
Ethelred maksoi danegeldiä, eli suojelurahaa tanskalaisille 3732 kiloa hopeaa vuonna 991.
Vuonna 994 maksettu danegeld oli 5171 kiloa.
Vuonna 1002 Ethelred II murhauttaa joukon maassa olevia tanskalaisia naisia ja lapsia, ja Sven Kaksiparta hyökkää maahan. He poistuvat kun saavat oli 13,436 kiloa hopeaa.
1012 Sven Kaksiparta valloittaa maan ja perii veroja 17916 kiloa hopeaa.
Ja viimeisenä vuonna 1016, maksettiin kaksi erää, "kansallinen" joka oli 26,873 kiloa ja Lontoon maksama pääkaupunkilisä, 3732 kiloa. Seuraavana vuonna Knuut Suuri lopettaa Englannin väestön sortotoimet ja nai Ethelredin lesken.
Hän jättää maahan 3000 miehen valvonta armeijan ja hänet tunnustetaan Englannin kuninkaaksi. Hänen kuoltuaan 1035 Englannin kuninkaaksi nousee hänen englantilaisen rakastajattarensa poika Harald Harefoot, tosin vain joksikin vuosiksi.
Kaikkiaan näitä danegeldejä maksettiin 24 vuoden aikan hieman yli 70 000kiloa. Tätä määrää ei louhittu sinä aikana, vaan se oli suurelta osin maassa olevaa valuuttaa, joskin siihen kerättiin kyllä käyttöhopeaa ja muuta irtainta hopeaa myöhäisemmissä erissä.
Erik V - taloushistoriaa -Aivan, näinhän se onkin.
Jostakin syystä luvut oli kertautuneet tuossa kirjoituksessani ...
Mutta joka tapauksessa Tanskalaiset keräilivät näitä verojaan vähän joka puolelta eli ilmeisesti muistelin Tanskalaisten saamaa verotuottoa kokonaisuudessaan pitemmältä ajalta ...
- toivovat
Sekarotuiset toivovat aina, että sekarotuisuus olisi hyve ...
- sekarotuinen*
minulle on jopa kaupan kassalla kepupaikkakunnalla sanottu, että olen sekarotuinen.
miksi en siis suosisi sekarotuisuutta, koska puhdasrotuisuus johtaa sisäsiittoisuuteen?
- Ressu
Noin viikko sitten oli terkkarissa ohjelma Briteistä.
Siinä oli mukana saksien Brittisaaren valloitus. Saksit olivat alkujaan palkkatyöläisiä Britanniassa (palkasotureita). He saivat lopulta palkkana maa-alueita, tiloja ja taloja. Veronkanto-oikeuksia. Jopa siinä mitassa, että saaren keskiosa rannikolta rannikolle oli saksien omistama.
Eihän siitä britit tietysti tykänneet, mutta minkäs teet. Sopimus on sopimus.
Kielen kehitys jäi siinä ohjelmassa hämäräksi. Ei siitä puhuttu juuri ollenkaan.
Mutta näin se varmaan on, että britit ja saksit ovat läheisiä sukulaisia.- Erik V
Sanastosta 60% pohjautuu latinaan, noin 35% kantagermaaniin ja sekalaista alkuperään, lähinnä kelttiläistä alkuperää.
- sigh
Anglit ja saksit aika lähellä toisiaan ovat. Molempiin viitataan usein vain sanalla saksit, joka kai toimii jonkinlaisena yleisnimityksenäkin. Myöhemmin (keskiajalla) puhutaan anglo-saksin kielestä. Varsin yhtenäisiä nämä siis olivat.
- WebSlave
Anglit ja saksit olivat kielellisesti ja geneettisesti lähes identtisiä. Heimojako tuli pikemmin historiallisista ja maantieteellisistä kuin muista syistä. Britannian historiassa molemmista (ja juuteista) käytetään yleisnimitystä saksit.
Saksit eivät Britanniassa asettuneet pelkästään anglien pohjoispuolelle. Tämä tulee jo ilmi siitä, missä sijaitsevat Anglian ja toisaalta Wessexin, Sussexin ja Essexin maakunnat (eli länsi-, etelä- ja itäsaksimaa).
Saksien (ym.) muuttoliike Brittein saarille alkoi kyllä huomattavasti aikaisemmin kuin 600-luvulla. Oletettavasti hyvin pian roomalaisten lähdön jälkeen (411). Osittain jo ennen sitä, sillä roomalaisten alaisuudessa oli saksilaisjoukkoja (suojaamassa rannikkoa muilta sakseilta). - Herra Puup
Löytyy vaikka täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Normannit - Iikgh
Kiinnostaisi tietää, miten viikingit liittyvät näihin germaanikansoihin. Viikingeistä (skandinaavisista kansoista) puhutaan vasta 700-luvulta alkaen. Saksit ainakin katsoivat polveutuvansa Odinista, kuten viikingitkin. Hitler ihannoi Wagnerin oopperoita, jotka pohjautuivat muinaisgermaanisiin taruihin, käsittääkseni viikinkien kanssa yhteiseen kansanperimään, Odin ja ne muut. Olen myös jossakin nähnyt maininnan muinaisista germaanis-skandinaavisista kansoista. Odin-uskontoa harrastettiin tuolloin ensimmäisen vuosituhannen aikoina paitsi Skandinaviassa myös Saksassa (germaanialueet) ja Englannissa missä oli siis iso asutus angleja ja sakseja, siis anglosakseja edellä mainitulta seudilta. Sitäpaitsi nykyiset britit eivät pysty kuulemma dna-tutkimuksillakaan erottamaan anglosaksi-esi-isiään viikingeistä, joita myös sulautui Englannin ja muiden saarten väestöön satojen vuosien aikana. Olisiko siis liian rohkeaa otaksua, että ennen viikinkiaikaa (n. 700) ja saksien muuttoliikettä (400-600) , siis Euroopan historian muinaishämärissä nuo kansat olisivat olleet yhtä ja samaa levittäytyneenä laajalle alueelle Skandinavia- Saksa jnpp. ?
- lyhyesti
Skandinaavit ovat pohjois-germaaneja, jonka nyt näkee sokeakin ja kuulee kuurokin, jos vertaa hollannin ja saksan kieliä ruotsiin, norjaan ja tanskaan. Skandinaavit ovat levittäytyneet Saksan alueelta Tanskan kautta Ruotsiin ja Norjaan ja siitä meritse edelleen Islantiin ja ns. viikinkien tai normannien nimellä tunnettuina Englannin , Ranskan, Italian ja monen muun maan rannikoille, joissa ovat sulautuneet paikalliseen väestöön. Mafiastaan kuuluisa Sisilia oli viikinkien miehittämä, ennen sitä ja sen jälkeen sinne on tullut myös pohjois-afrikkalaista muslimiväestöä.
Nämä asiat pitäisi olla tiedossa, jos peruskoulun historian tunnilla on yhtään seurannut opetusta. Ja käsittääkseni on kerrottu myös kansakoulussa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu4463839Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3181652- 1161486
En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n891444Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991378Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591336- 501266
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi931204- 441049
Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa331047