Tää kaikki alkoi noin 4.v sitten. Ongelmani on se, että ulkonäköni on aina jotenkin ollut mulle tosi tärkeä juttu, en väitä olevani kaunis jne..ihan ok:n näköinen, mut itsetuntoni silti aika matalalla. Aina kun puhun ihmiselle/ihmisten kanssa ajattelen vaan sitä et nyt ne varmaan kattoo kui ruma olen.Kukaan ei oo ikinä sanonut mulle et olisin, pikemminkin toisinpäin, mut pidän itteäni varmaan rumimpana ihmisenä maan päällä ( siltä musta aina välillä tuntuu) Luulisi edes että oma äiti pitäisi kauniina, mut ei, aina saa kuulla miten jokin on vinossa vaatteissa, tukassa ,meikissä jne.ja tulee niin paha olo et haluais kuolla .Kaiken lisäksi jostain syystä valokuvat rumentavat mua entisestään, näytän aivan järkyttävältä, en tiedä miks mut ihan ko ne huonoimmat piirteet vaan näkyisivät niissä. Viimeksi kun oltiin serkun häissä halusin vaan pitää hauskaa , jutella ihmisten kanssa sit mutsi tulee sanomaan et nyt on hiukset jotenkin huonosti ja meikissä jotain vikaa, siinä meni koko juhlatunne. Itkin koko illan ja oon itkenyt melkein joka yö sitä etten kelpaa. Tästä johtuen masennukseni: olen laihtunut, silmät ihan tyhjät, en jaksa mitään, itkettää, haluan nukkua koko ajan, iltaisin vaikea saada unta,heräilen kesken yötä, sillä en saa asiaa mielestäni jne.. Osaako joku nevoa miten päästä tilanteesta? miten hyväksyä ittensä tai edes jokin neuvo=)?!
Ulkonäkö syynä masennukseen
syksyinen#
1368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuo kuulostaa kyllä niin tutulta. itse olen paininut ihan samanlaisen olotilan kanssa.. oikeastaan aina. aina olen miettinyt vain omia huonoja puoliani, näppyjen määrää, hapsuhiuksia, painoa, paksuja reisiä, pömppömahaa, tyylittömyyttä, rumaa kampausta, kaikkea mitä ikinä olenkin keksinyt. ja kyllähän siinä aika kauhean olon itselleen saa, kun oikein listaksi laittaa ylös omia huonoja puoliaan.
mä luulisin, että sulla on masennus. masennushan aiheuttaa just tullaisia ajatuksia ja negatiivista ajatusmaailmaa.. ehkä sä et vaan osaa ottaa vastaan ihmisten positiivisia katseita tai sanoja ja käännät kaiken nurin päin. niin mä ainakin teen. kun joku joskus kehaisee jotain, ajattelen heti, että mikshän se valehteli, että yrittikö se vaan olla kohtelias..
luulisin, että suurin osa ihmisistä kärsii joskus tai jopa aika usein samanlaisista ajatuksista. jollain ne vaan ovat pahempia kuin toisilla. ajattelisin, että oloosi voisi vaikuttaa parhaiten vain se, että alat ajatella positiivisemmin.
mietit, mikä sinussa on hyvää ja yrität muistaa sen aina, pahoinakin hetkinä. älä anna muiden huomautusten musertaa itseäsi. ehkä äitisikin korjailee kampaustasi ja meikkiäsi vain siksi, että haluaa vain ikään kuin osoittaa sen, että on sinun äitisi tai osoittaa hellyyttään korjailemalla meikkiäsi. niin minä ajattelisin.
sinä kaipaisit aivan selvästi nyt piristystä esimerkiksi uudella kampauksella, uusilla vaatteilla ja rentoutumisella. siten olisi hyvä aloittaa uusi positiivisempi ajattelu.