Normaalissa kodin sähköverkossahan on jännite 230V nollan ja vaiheen välillä. Sitten on esim. kolmivaiherasioita joissa on jännite muistaakseni 380V. Onkos tämä 380V sitten kolmen vaiheen välinen jännite? Mikäs on vastaavasti kahden vaiheen välinen jännite sitten?
Peruskysymys jännitteistä
Kyselijä
1811065
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitäs on sitten tämä 600 (vai oliko se 690V) jännite??? Onko Suomessa sellaista? Vai onko tuo sitten se kolmen vaiheen välinen jännite?
ja vaiheen välillä on esimerkiksi 230 V. Tällöin
kahden vaiheen välillä on 400 V. Kolmen vaiheen
välillä olevaa jännitettä ei voi mitata, sillä
jännite on aina kahden pisteen välillä.
690 V on jännite, jota käytetään teollisuusasennuksissa.
"690 V on jännite, jota käytetään teollisuusasennuksissa".
Ei yleensä käytössä edes teollisuudessa.Normaali käyttöjännite 230/400V. 690 V käytetään suuri tehoisissa moottoreissa tähtiasennon jännitteenä kun normaali käyttö on 400V kolmiossa.Se on siis teoreettinen jännite ei oikea. 500V~kolmio syötöllä oli kyllä käytössä mm.eräässä paperitehtaassa.Ei ollut nollapistettä,vain moottori käytöt.Kolmen vaiheen välillä olevat jännitteet ovat 400v aina 2 vaiheen väliltä mitaten,mitkä vaiheet tahansa keskenään.
Mihin kysyjä tätä tie t oa tarvitsee voiis helpotta. Selittämistä
Normaalisti verkkojännitten jännite tiedolla ei käyttäjä tee mitään missään t apauksessa.
Ainostaan et y ä k os kåjoku myy netissä uutena laitetta jissa arvokilvessä merkintä 220/380 on laite jo yli 25 vuotta vanha
Verkkovita suomessa 230 vaihejönnite.
Huippuarvo 325v.
Kahden vaiheen vlinen jännite tehollisarvo verrattuna tasirtaan 400 v. Ja huippuarvo565 v
Edisonni ei sun onni
Kolmen vaiheen välillä on. 400 volttia tehillisarvoltaan.
Ellikkä kaikkien vaiheiden b älillä on aina 400 volttii tehollisarvoaltaa . Elikkä vastaa tasasuunnttuna 400v tasavisrtaa.
Vaihtovirta kun osn sykkivää k u in änkyttäjän puhe ja urpon mielipiteet muuttu 50 kertaa sekunnissa.
Edisonni
Kodin sähköverkossa jännite nollan ja vaiheen välillä on 230 V. Pistorasioita on olemassa yksi- ja kolmevaiheisina. Olipa kyseessä kumpi tahansa, niin jännite nollan ja vaiheen välillä on aina se 230 V. Kolmevaihekytkennöissä ilmoitetaan jännitteeksi 400 V, ja se on jännite kahden eri vaiheen välillä.
Yksinkertaisesti selitettynä tämä johtuu siitä, että kolmevaihejärjestelmässä vaiheiden L1, L2 ja L3 jännitteet ovat aina 120 astetta eri vaiheessa toisiinsa nähden. Siis kun jännite vaihtelee sinimuotoisesti maksimi ja minimiarvon välillä, niin kahden eri vaiheen välinen vaihe-ero on 120 astetta.
Siis jos vaiheiden värit (vanhan mallin mukaan ja jonkun kotisähkömiehen tekeminä, itse olan vaan kiinnostunut asiasta, en tee kytkentöjä itse) menee miten sattuu, niin miten voi selvittää mikä niistä on mikin?
Vai onko sillä ylipäätään loppujenlopuksi mitään väliä missä järjestyksessä vaiheet menee esim. sähköhellaan tai kiukaaseen tai muuhun kolmivaihesähköä käyttävään laitteeseen?
Kiitosta vaan jos joku viitsii asiallisesti vastata. :D
Väreihin ei voi luottaa, sillä ne voivat olla missä järjestyksessä tahansa, ja taitaa myös olla niin että yleensä johdossa on kaksi saman väristä vaihejohdinta. Esim. 2 mustaa ja 1 ruskea.
Kiukaalle ja hellalle esimerkiksi on aivan sama missä järjestyksessä vaiheet ovat. Sen sijaan sähkömoottoreille tai koneille/laitteille, joissa on sähkömoottori, oikea vaihejärjestys on välttämätön, sillä vaihejärjestys määrää moottorin pyörimissuunnan.
Kolmevaihepistorasiossa pyörimissuunta (siis vaihejärjestys) voi olla kummin päin tahansa. Mikäli oikea pyörimissuunta on välttämätön ja kytkettävä laite/moottori ei kestä väärinpäin pyörimistä, on pistorasian pyörimissuunta selvitettävä ennen laitteen kytkemistä siihen.
Tähän on olemassa joitakin keinoja, mutta kätevin tapa on pyörimissuunnan ilmaisin. Se on sellainen kolmivaihepistotulppa, jossa on ledit, jotka näyttävät pyörimissuunnan. Mikäli pyörimissuunta on väärä, vaihetaan pistorasiassa kahden vaihejohtimen paikkaa keskenään, jolloin pyörimissuunta vaihtuu. Tietysti kytkettävän laitteen vaihejärjestys tulee olla pistotulpassa oikein. Tämähän onnistuu helposti esim. yleismittarilla.
Yleensä väärä pyörimissuunta muutetaan oikeaksi laitteen pistotulpassa, mikäli kytkettäessä laite pistorasiaan ollaan todettu pyörimissuunta vääräksi.
Kolmivaiherasioista sen verran, että vaihejärjestys ei voi olla miten päin tahansa, jos rasia on oikein kytketty. Käytännössä se tietysti on miten sattuu, koska tekijöitäkin on monenlaisia. Ja sama pätee myös yksivaiherasialle, myös sen napaisuus on määritelty.
Siis nämä jönnittee 230 ja 400 v ovat tehollis arvoja tarkoitaa että resitiivisella kuornalla. Se vastaa tasaviralla samaa tehoa.
Sitten on vielä se että viisjyt kertaa sekunnissa pistorasin vännite kohoaa huomaatbasti suuremmaksi a on välillö vastaavasti nolla bolttia. Kun kysymys vaihtovirrasta.
Edisonni ei sun onni
Vaihtovirta on sähkövirtaa, jonka suunta vaihtelee ajan funktiona. Valtakunnan sähköverkossa käytetty vaihtovirta on sinimuotoista.[1] Vaihtovirran merkkinä käytetään symbolia "~" tai merkintää "AC" (engl. Alternating Current).
Crystal energy.svg
Sähkötekniikka
Alahaarat
Elektroniikka
Mittaustekniikka
Sähkövoimatekniikka
Säätötekniikka
Peruskäsitteitä
Kolmivaihevirta
Tasavirta
Vaihtovirta
Virtapiiri
Pätöteho
Näennäisteho
Loisteho
Fysikaalisia käsitteitä
Jännite
Resistanssi
Sähkövirta
malline: näytä • keskustele • muokkaa
Suomessa kotitalouksissa käytettävä verkkovirta on sinimuotoista vaihtovirtaa, jonka vaihejännitteen tehollisarvo on nimellisesti 230 volttia ja taajuus 50 hertsiä. Standardin mukaan jännitteen tehollisarvo voi vaihdella 207 ja 244 voltin välillä[2] mm. sähköverkon kuormituksen vaihtelun takia. Samanlaista sähköä tarjotaan myös suurimmassa osassa muuta Eurooppaa. Toinen yleinen verkkovirta maailmalla on 120 voltin ja 60 hertsin vaihtovirta. Kyseinen vaihtovirta on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa.
Vaihtovirran tehollisarvo määritellään siten, että vaihtovirran lämmittävä vaikutus vastuksessa on yhtä suuri kuin tehollisarvoltaan saman suuruisen tasavirran. Tehollisarvo lasketaan vaihtovirrasta jakamalla vaihtovirran huippuarvo √2:lla.
Vaihtovirralla sähköinen teho jakaantuu pätötehoon, loistehoon ja näennäistehoon. Ainoastaan pätöteho on energiaa siirtävää ja työtä tekevää.
Edisonni
Jönnite ei suinkaan ole tuo 230 ja 400 vaan se on teholisarbo joka vastaa tasajöåänniet t ehoa. Jännite vaihtelee nolan. 320'ja 690 , volyin b älillä
Edisonni
Kolmen vaiheen välinen jännite onkin yllättäen nolla :DD
Olipas yllättävä vanhan aloituksen nosto !
Erittäin hyvä aloitus
Näitälisää
Kiitos
Hyvä aloi y us
Yulikohan asi aloittajalle täysin selväksi
Selvi t än tarpessa lissä asillisiin kysym u ksiin
Kiitos
Edisonni
Sinä et vielä ole onnistunut tulemaa selväksi.