Meillä on 155m2 matalaenergiatalo. Talolla on ikää 1,5 vuotta. Sähkölämmitys lattiakaapeleilla. 2 henkilöä. Kulutus vuodessa 12700kWh yhteensä. Kesäkuukausien mukaan kulutuksemme on 450kWh/kk ilman lämmintä vettä (peseytyminen mökillä) ja lämpimän veden kanssa n. 600kWh/kk. Pelkkään lämmitykseen jää siis meillä 12700kWh-(600kWh/kk*12kk)= 5500kWh/vuosi. Jos tuosta lämmityksestä maalämpö säästää 60% elikkä (5500kWh/vuosi*0,6=3300kWh/vuosi) 3300kWh/vuosi, saadaan hyötyä vuodessa keskimääräisellä sähkön hinnalla 3300kWh/vuosi*0,08€=264€. Hyöty on siis 264€ vuodessa! Koska tuosta 8 sentin keskimääräisestä hinnasta noin puolet on siirtoa ja puolet energiaa, 20% korotus energian hintaan nostaa hyödyn (3300kWh/vuosi*(4 (4*1,2))) 334 euroon.
En hauku maalämpöä, vaan tuon faktat esiin. Ministereitä myöten läähätetään maalämmön perään. Mikä sähkölämmityksestä tekee kirosanan?
Kyselee Mursu
En hauku maalämpöä, vaan tuon faktat esiin. Ministereitä myöten läähätetään maalämmön perään. Mikä sähkölämmityksestä tekee kirosanan?
Kyselee Mursu
Vastaukset 53
Vanhimmat
Ei tunneta vielä matalaenergiarakentamisen hyötyjä ja keinoja.
Tulevaisuus on sähkölämmityksen ja matalaenergiarakentamisen.
Epäilen vielä tuota maalämmön esitettyä 60% säästöä matalaenergiatalossa, koska "raskaan lämmityslaitteen" vuosihyötysuhde pienenee merkittävästi lyhyen lämmityskauden vuoksi.
Uudisrakennusten lämmöneristysnormeja olisi mielestäni tiukattava aiemmasta.
Kansantaloudellinen säästö olisi merkittävä.
Nibe maalämpö on hyvä .
noin säästäväisiä.
Ihan skeida, tehty absoluuttisen halvalla.
Unohdit laskelmissasi kokonaan lämmityslaitteiden investointikustannukset. Ja miten pitkäksi lasketaan sen käyttöikä, ilman korjausta/huoltoa jne.
Jk. itse olen kaukolämmön "perässä" joten . . . laskeskelin kuoletusajaksi 10 vuotta ja käyttöiäksi 20 vuotta, . . . . suhkoht halpaa se meilläkin on.
En unohtanut investointikustannuksia, lähestyin asiaa käytön kannalta kun laitteet on jo asennettu. Siksikään en huomioinut investointikustannuksia koska en tiedä niitä niin tarkkaan.
Halusin tällä laskelmalla tuoda esiin asian joka yleensä unohtuu: missä on ilmaiset kWh:t joita maalämpö tuottaa? Tiedän että monella maalämmitäjällä on tekemista päästäkseen tuohon omaan lukemaani (12700kWh/vuosi) mutta ei se suinkaan mahdotonta ole. Maalämpö ei vaan säästä kovinkaan paljon sähkölämmitteiseen matalaenergiataloon verrattuna (talon koko luokkaa 150m2 tai alle). Mikä tekee maalämmöstä ekologisen vaihtoehdon jos kulutus on sama maalämmöllä ja sähkölämmitteisellä matalaenergiatalolla?
Maalämmöllä päästään 150m2 kokoisessa talossa 6000-8000 kWh vuosikulutustasolle.
"Mikä tekee maalämmöstä ekologisen vaihtoehdon jos kulutus on sama maalämmöllä ja sähkölämmitteisellä matalaenergiatalolla?"
se, että MLP hyötysuhde on yli 1 ja lisäenergia tuodaan "bibinä" eli auringon lämmittämästä maasta.
5500kWh kulutukseen tarvitset sähköllä tuotettua ottotehoa 5500kWh, mutta MLP:llä vain 1650kWh sähköllä tuotettua ottotehoa (hyötysuhde 3.5).
Jos kysymyksesi oli: mikä tekee MLP:stä ekologisen, jos rakennetaan häviöiltään 3.5 kertaa tehottomampi talo, niin vastaus: ei mikään.
....moisessa matalaenergiatalossa maalämpöpumppu pörähtää korkeintaan vain about kolme kertaa päivässä ja kompura kestänee sen vuoksi 30-60 vuotta. Tuona aikana säästys jotain 10-21 tonnia eli kymmenen kompuran verran...
ja maalämpöhän tekee myös kuuman veden joka laskuissa unohtui.
"Mikä sähkölämmityksestä tekee kirosanan? "
Säästetty kilowatti on aina säästetty kilowatti?
8000e summasta joutuu maksamaan korkoa 3% tuon säästön verran, jolloin investointi ei maksa itseään ikinä.
Koron nousu 6% on paljon todennäköisempää, kun sähkön hinnan nousu 50%.
Ennemmin ostaisin tuolla summalla vaikka kaupunkini puhelinyhtiön osakkeita, tuotto 7% nykyisellä hinnalla.
Rahalla saisi 16kpl 100 osakkeen satsia joista jokaisesta saa 30e/vuosi osinkoa. eli 480€. Puhelinyhtiötä ei tarvitse huoltaa ja se on aika huoleton muutenkin. On sitten varaa ostaa halpaa sähköä maailman tappiin. ja osinko nousee inflaation mukana.
joo, voihan se mennä konkurssiin, mutta voi maalämpöpumppukin sanoa sopimuksen irti.
.... ei se kannattamattomuus ole aina niin itsestään selvää. Se on tapauskohtaista.
Mutta jos puhelinyhtiö menee konkurssiin niin uutta ei saa alle 2000€. :)
Puhelinyhtiö on ollut pystyssä jo yli 100v. Se on ihan pikkasen kauemmin, kun maalämpöpumpun kestoikä. Lisäksi varat kuuluu hajauttaa useampaan yhtiöön. itselläni mm. Sampo, Fortum, Outokumpu... Joitakin rahastoja ja paikallisia puhelinyhtiöitä, sijoitusasuntoja...
Olisi mielenkiintoista nähdä laskennat minne hyöty katoaa.
Pumppuhan tuottaa parhaimmillaan 1kw:lla yli 4kw lämmitysenergiaa ja huonoimmillaa 1kw:lla about 2.5kw lämmitysenergiaa. Säästö tuon perusteella pitäisi kait olla 60% ja 75% välimaastossa?
Yleisesti laskennassa käytetty cop on 3, jolloin säästö olisi 66%. Ja tuo lämminvesi tuotetaan myös maalämmöllä. Tämä muuttaa asiaa hieman maalämmölle myönteisemmäksi mutta edelleenkään ei taida kannattaa.
Aloittajan talo ei taida kulutuslukemista päätellen olla kuitenkaan sähkölämmitteinen vaan osittain puulämmitteinen. Unohtuiko laskuista "ilmaiset" puut? Jos puita poltetaan eikä lasketa paljonko, niin koko laskenta vääristyy.
Mielestäni tuosta saa virheellisen kuvan että vain sähkölämmittäjät polttaisivat puita, maalämmittäjät eivät. Luulisi lähes jokaisessa uudehkossa talossa olevan takan ja siitä takan luomasta tunnelmasta ja lämmöstä nauttivan myös maalämmittäjien?
Tunnen joitakin "himolämmittäjiä" jotka kehuvat ettei suorasähkölämmitteinen talo vie edes 10000kWh vuodessa ja sähkölaskut ovat alle 100e/kk. Siis tosi halpaa. Eivät yleensä heti mainitse että myös ostavat 500e:lla puita joka syksy.
Maalämpötalossa ei puiden poltolla saada aikaan sellaista säästöä kuin suorasähkölämmitteisessä joten niissä puiden poltto on yleensä tunnelmasyistä tai tasausta pakkaskeleillä.(n. 2m3 per vuosi). Puidenteko on myös hyvää liikuntaa joten ei siinä mitään pahaa.
Sitä en ymmärrä että aletaan tinkiä asumismukavuudesta kun poltetaan puita ja "säästetään" pitämällä patterit pois päältä.(huonelämpötila vaihtelee välillä 15-30astetta ja kehutaan vielä että ei mene paljon sähköä). Silloin kun verrataan maalämpö, pelletti ja suorasähkölämmityksiä niin pitäisi ottaa huomioon omat asumistottumukset(puiden polttointo) ja verrata taloja samalla asumismukavuudella.
"Tunnen joitakin "himolämmittäjiä" jotka kehuvat ettei suorasähkölämmitteinen talo vie edes 10000kWh vuodessa ja sähkölaskut ovat alle 100e/kk. Siis tosi halpaa. Eivät yleensä heti mainitse että myös ostavat 500e:lla puita joka syksy."
Entäpä jos puut ovat ilmaisia?
"Sitä en ymmärrä että aletaan tinkiä asumismukavuudesta kun poltetaan puita ja "säästetään" pitämällä patterit pois päältä.(huonelämpötila vaihtelee välillä 15-30astetta ja kehutaan vielä että ei mene paljon sähköä). Silloin kun verrataan maalämpö, pelletti ja suorasähkölämmityksiä niin pitäisi ottaa huomioon omat asumistottumukset(puiden polttointo) ja verrata taloja samalla asumismukavuudella."
Eipä varmasti vaihtele tuo lämpötila noin paljon(ihan on parin asteen sisällä heitto, JOS ei viiti pariinpäivään lämmittää leivinuunia) ja kuka ne patterit käskee pitämään pois päältä, silti pääsee kohtuulla. LISÄKSI sähkölämmittäjillä ei ole ylimääräisiä huoltokuluja. Eipä ole asumismukavuuteen vaikutuksia, jos itse puunpolttoa ei lasketa sellaiseksi(siis työ, roskat jne). taitaa olla enemmän aatteellisella tasolla tuo säästö (siis luontoa ehkä), paitsi että puu olisi vielä parempi siihenkin.
Jos on saatavilla ilmaista puuta niin ne kannattaa myydä ja laittaa rahoiksi oikein kunnolla.
No jos tosissaan puhutaan niin puiden poltto on hyvä lisä. Minäkin harrastan sitä. Tuo himolämmittäjäjuttu on hieman kärjistetty mutta tuollaisiakin lämmittäjiä on olemassa(eräs tuttavani).
Pointtini oli että on varmaankin aika tavanomaista että poltetaan puita n. 5000kWh:n edestä. Tätä ei kuitenkaan voi tietää eikä voi yleistää. Joten silloin kun verrataan maalämmön tms. kannattavuutta(kuten aloittaja) niin pitäisi mainita paljonko on tullut polteltua puita.
Olen tarkka henkilö, en ole nuuka henkilö. En maininnut omaa puumäärääni siksi, koska oletan maalämpötaloissakin takan palavan kohtuudella, ei lämpöön vaan tunnelmaan. Oma puunpolttoni on 1-2 pesällistä viikossa marras-maaliskuussa. Tuo aika on 5 kuukautta, johon mahtuu 20 viikkoa, pesällinen on 0,3m*0,3m*0,3m puita = 0,027m3 elikkä tuohon viiteen kuukauteen se tekee 0,5-1m3. Koska polttokerta on yleensä pesällinen kerralaan 1-2 kertaa viikossa, ei varaava takka juurikaan lämpiä. Mielestäni tuo määrä piristää mukavasti pimeinä iltoina. Olen polttanut vähän puita koska puuta ei ole ollut ja toiseksi siksi että näkisin mahdollisimman tarkkaan mikä kulutuksemme on. Tästä syystä en sitä maininnut aluksi.
Talossasi on hyvin tehty eristys. Tietysti kulutukseen vaikuttaa myös asumistottumukset ja paikkakunta. Kerrohan millaiset eristykset talostasi löytyy ja missäpäin sijaitsee.
Yläpohjassa levyvillaa 500mm, seinät 250mm, lattiassa styroksia 200mm. Ikkunat selektiivilasit ja krypton-kaasu välissä. Kotimme sijaitsee pk-seudulla.
Minkälainen kokonaislämmitysjärjestelmä teillä siis on, varaatteko lattiaan vaan ihan suoralla lämmityksellä? Ja minkälainen ohjausjärjestelmä teillä on sähkön suhteen, onko jonkintasoinen älytalo eli ilmastointi pois kun lähdette yms.?
Paljonko teillä on kuutioita?
Kiitos vastauksista!
Varataan siis lattiaan suoralla sähköllä sähkökaapeleilla. Valu on 10cm. Ns. älytalo tämä ei ole. Ilmanvaihto on manuaalinen. Huonekorkeus on kauttaaltaan 250mm. En tiedä lasketaanko kuutiot vaan pinta-ala kertaa korkeus vai vähennetäänkö siitä väliseiniä tai muuta?
>Varataan siis lattiaan suoralla sähköllä sähkökaapeleilla.
Jos varataan lattiaan niin silloin kait sanotaan että varaava sähkölämmitys tai yösähkölämmitys.
Suorasähkö ei varaa.
>Ns. älytalo tämä ei ole.
Mutta silti termostaatit voivat sisältää älyä.
Mitkä termostaatit teillä on?
>Ilmanvaihto on manuaalinen.
Tuskin lapioitte itse ilmaa sisään/ulos.
Siis säädätte ilmanvaihtokoneen tehoa manuaalisesti?
Lattiaan varataan elikkä meillä on sitten varaava sähkölämmitys. Vastasin noin kuinka vastasin edellisen kysyjän mukaan.
Älytalotalo tämä ei ole edelleenkään.
Kyllä, säädämme ilmanvaihtokoneen puhallinnopeutta manuaalisesti, emme siis lapioi ilmaa, kuten epäilit.
Se on hyvä että täällä on tarkkoja ihmisiä!
panostin muutaman tonnin lisäeristämiseen ja vastaavasti yksinkertaistin lämmitys laitteistoa.
MPL säästäisi alle 200€/a lämmityskuluissa (lämmitys lämmin vesi)verrattuna suoraan sähköön. Viime vuonna laskin että MPL myyjien hehkuttamilla hyötysuhteilla olis säästänyt 149€. Aika onneton tuotto noin 10k€ lisä investoinnille se olis meilläkin ollut.
Paksummat eristeet eivät vaadi mitään huoltoa. Talolämpenee käytännössä valaistuksen ja ruuanlaiton hukkalämmöllä vain pakkasilla tarvitaan lisäenergiaa.
Mutta energiasyöppöön taloon MPL on varmasti hyvä ratkaisu varsinkin jos lisäeristäminen ei onnistu = esim: ei ole tilaa lisä villalle yläpohjassa.
Ainakin toistaiseksi talvet tulevat aina vain lämpöisemmiksi joten talon lämmitys energian kulutus tulee pienenemään. MUTTA tilanne on kesien suhteen mennyt jo siihen, että jäähdytys on pakollinen asia yhtälailla kuin lämmitys. Maalämpöjärjestelmässä on käytettävissä rajattomasti 4 asteista kylmää jaettavaksi ilmanvaihdon kautta.
Vielä ei mene ILP:llä säästetty energia "hukkaan" kesällä jäähdytettäessä mutta jos ilmasto muuttuu samaa vauhtia, niin 5-10 vuoden päästä ollaan tasoissa. Ehkä sitten pitää porauttaa 20-50m reikä jäähdytystä varten :-|
Monet asiantuntijat väittävät että kasvihuoneilmiöstä, lisääntyvistä sateista ja jäätikön sulamisesta tulee se seuraus että golfvirta vaihtaa kulkusuuntaa ja pohjola jäähtyy rajusti.
Ja sitten kun tiedettäisiin millä aikajaksolla. Erään väitteen mukaan ilmasto lämpenee 2 astetta seuraavan sadanvuoden aikana. eli esim. Ouluun tulisi Jyväskylän ilmasto. Tai sitten golf-virta kääntyy ja Jyväskylään tulee Oulun ilmasto. Raju muutos tuo tietysti on kun katsotaan laajemmassa mitassa mutta perustallaaja ei juuri huomaa.
Eli tällä asialla ei ole merkitystä lämmitysjärjestelmän valinnan kannalta.
Mitä vähemmän sähköenergiaa käyttää niin mielestäni sen parempi. (pitkässä puussa edullista ja "maailma pelastuu")
Talossa bruttoneliöt about 230. Lämmitysenergian kulutus on Motivan määrittelemien matalaenergiatalojen luokkaa.
Kun lisäksi huomioi talon massan vuotuinen lämmitysenergian tarve pienenee edelleen 4%
Kun huomioi hukkaenergiat kodinkoneist ayms. niistä saataneen about 5000kwh vuotuista lämmitysenergiaa.
Kodin automaatio joka huolehtii ilmanvaihdon pienentämisestä yms. silloin kun ei olla kotona edesauttaa niin ikään energiankulutuksen madaltamisessa.
Lisäksi taloon tulee kaksi tulisijaa ja niille tod. näk. ahkerasti käyttöä.
Päälämmönlähteeksi tulee maalämpö jolloin sähkön ostotarve edelleen pienenee. (osatehovastuskin tullee olemaan poiskytketty)
maalämpö tuo seuraavia kylkiäisiä:
- edullisin jäähdytys
- edullista käyttää kylpy/poreammetta
- edullista pestä autoa lämpimällä vedellä
- edullista jälkilämmittää tuloilmaa
Lisäksi tarkoitus on koettaa ohjata maalämpö käyttämään suuremman osan yösähköä.
Lisääntyneistä investointikuluista johtuen ei ensimmäisen 20 vuoden aikana ole toiveissa saada säästöjä. Tai ehkä niitäkin tulee, mutta toivottavasti ainakin pientä lisämukavuutta.
PS. joku povasi että ennemmin korot nousee 6% kuin sähkön hinta kaksinkertaiseksi. Kaikki asiantuntijat ovat kuitenkin toista mieltä joten saapas nähdä...
Jos osaat perustella massan vaikutuksen lämmityskuluja vähentävänä ominaisuutena, niin ensi vuonna voit valmistautua Nobelin vastaan ottoon.
Autan vähän.
Lämpökapasiteetti vaikuttaa siihen miten rakennuksen muita sisäisiä lämmönlähteitä voidaan käyttää hyödyksi rakennuksen lämmitykseen. Muita sisäisiä lämmönlähteitä ovat esim. ikkunasta tuleva auringon valo, ruuanlaitosta sun muusta laitteistosta tuleva ja ihmisten tuottama lämpö. Nämä eivät tosiaankaan ole ympäri vuorokauden vakioita vaan päivällä reippaasti suurempi. Kevyissä rakennuksissa sisälämpötila voi päivällä tietyillä ilmoilla nousta turhan korkealla ja lämpöä siirtyy ulos enemmän, mutta yöllä lämpötila laskee niin että rakennusta joudutaan kuitenkin lämmittämään. Jos taas rakennuksen massa on suuri lämpö varautuu päivällä rakenteisiin ja rakenteisiin varautunut lämpöenergia pitää yöllä sisälämpötilaa korkealla eikä rakennusta tarvitse yöllä lämmittää läheskään yhtä paljon kuin kevytrakenteisissa rakennuksissa.
Eli ero tulee siinä että kevytrakenteisissa rakennuksissa lämpöä siirtyy päiväsaikaan enemmän ulos kun lämpötila nousee korkeammalle kuin vastaavassa raskasrakenteisessa rakennuksessa. Yöllä sitten taas termostaatti pitää lämpötilan kummassakin rakennuksessa asetusarvossa. Vuodessa tästä voi olla jonkin prosentin hyöty.
Ps. pitäisiköhän ostaa frakki jo varmuuden vuoksi.
Lisäksi pienen pientä apua tulee myös rakennuksen ulkokuoren hitaudesta lämönvaihteluiden seuraamisessa. Sekä siitä että kevätauringon lämmittämä ulkokuori pitää kuoren lämpöisenä pitkälle yöpakkasten puolelle.
En kyllä ihan purematta niele sitä että tuolla muka säästäisi 4%.
Vastaavasti massiivinen rakenne tekee lämpötilan pudotukset mahdottomiksi.
Asteen lämpötilan pudotuksella säästää 5% lämmityskuluissa.
Jos voi käyttää lämpötilan pudotuksia silloin kun ei olla kotoana ja myös öisin, niin silloin voi helposti säästää 5-10%. Mutta tämä edellyttää "massatonta" rakennetta.
Kerrohan minullekin miten ihmeessä pääset noin alhaiseen kulutukseen pelkällä sähköllä ?
Meillä 175 neliön lattia-ala lämmitettävänä ja sähköä kuluu vuodessa ~22000 kwh, josta päiväsähkön osuus noin ~6000 kwh.
5 vuotta vanha matalaenergiatalo, kaksi henkilöä ja puukiuas. Huonelämpötila n. 21 astetta. Ilmastointi lämmöntalteenotolla.
En oikein ymmärrä että miten tuota sähkönkulutusta saisi vähennettyä muuten kuin lämmittämällä takkaa joka päivä talvella.
Meidän kulutuksella ja nykyisillä sähkön hinnoilla säästöä tulisi maalämmöllä leheä ~1000€ /vuosi eli kyllä nyt kaduttaa ettemme porauttaneet reikää kallioon.
192 lämmintä neliötä (168/192), vesikiertoinen yösähkö, yö n. 20.000kWh, päivä n.8000kWh, viisi hekeä ja sauna aina lämmin, huonelämpö 23 astetta, autotallissa 18-21 astetta. Rakennettu 2002.
Eikä kyllä pihistellä yhtää, eikä pahemmin takkaa lämmitellä. Useimmat tuttavat pääsevät vähemmällä energialla, tosin en ole heidän kulutuksiaan varmistellut mitenkään.
kulutus. Maalämmöllä kulutus kolmasosaan.
meillä on 79 rakennettu "korkeaenergia talo" , lämmin ala 118m2. Suora patterilämmitys, pesutiloissa sähkölämmitys (aina päällä) vain vesivaraaja yösähköllä. Yläpohjassa 200mm villaa, lasit on sentään kolminkertaiset. vuosikulutus 20000 kWh. Sisälämpö 23. Lämmityksen osuus alle puolet kokonaiskulutuksesta. (talven aiheuttaman kuplan pinta-ala viikottain kirjattuun kulutuskäyrään) Sähkön hinta saa nousta vielä paljon ennenkuin mikään lisäeristyshanke maksaa itseään rahassa takaisin. Hyvä mieli on toinen juttu...
Ihmeellisen vähän porukoilla kuluu sähköä. Onko se niin että valtaosa porukasta jotka täällä näitä asioita pohtii on pyhittänyt elämänsä sähkön säästämiselle.
Nykyaikainen koti koneineen (pesukoneet,kuivuri,keittiökalusteet, viinikaappi sauna, poreallas,kylmiöt, tietsikat, muutamat tv&videot yhd., sterkat jne) ja tekniikoineen (koneellinen ilmanvaihto, tehokas valaistus, lämmin vesi jne, isot ikkunat) perhe (vanhemmat ja 2-3 lasta) vie jo yleissähkönä n. 1000 kwh/kk. Tämän päälle sitten tulee lämmityskulut. Toki asumismukavuudesta tinkimällä (lämmitys pois osan vuotta myös laattalattioista, huonelämpö 18-19 c jne) ja takkaa lämmittämällä niitä saadaan oleellisesti tiputettua. En tiedä mitä järkeä siinä on että rakennetaan kallis talo, jossa sitten asuminen tehdään vähemmän nautittavaksi säästämisellä. Eiks talon pitäisi olla asumista varten.
Kyllä jos reilun kokokaista taloa miettii (> 200 m2 lämmintä alaa) niin maalämpö on taatusti edullisin vaihtoehto näillä sähkön ja öljyn hinnoilla (jätetään vielä muut työläät vaihtoehdot ulkopuolelle). Eri asia on jos lasketaan jollekkin 150 m2 neliöiselle (pienet ikkunat, 2.krs joista toinen maan alla) niin ei varmasti kannata mitään maalämpöa miettiä.
Mitä sanot kannattavuudesta:
Matalaenergiatalo rv. 2003
200/219 (ha.m2/krsa.m2) 20 m2 puolilämmin varasto
-lämmitykseen yleissähköllä menee n. 600 €/vuodessa
-muuhun sähköön toinen 600 €
-puita n. 4 m3
-taloudessa 5 henkilöä
-sähkökiuas 2 krt/vko
-kahden vuoden keskiarvo 15.550 kWh
-matalaenergiarakenteiden lisäkustannus oli n. 4.500 €
-sisälämpötila talvella makkareissa 18-20 astetta, muualla 20-24 astetta
Tarvittavan lämmitysenergian määrä ei kasva suoraan verrannollisesti neliöiden/tilavuuden suhteessa.
Kuka tietää mistä johtuu?
Kylläpäs neliöt ja kulutus näyttää olevan hyvässä suhteessa. :)
Mikä on lämmitysmuoto ja jakotapa?
Olen samaa mieltä että jos viinikaapit ja poreammeet on talossa niin mukavuus on huipussaan niillä jotka niitä tarvitsevat. Minä en pidä viinistä enkä poreammeeseen mene edes uimahallissa. Se että minulta puuttuu nuo ym. hienoudet ei tee asumisestani vähemmän nautittavaa. Meillä talo on kuitenkin juuri asumista varten, eikä me säästellä niissä mukavuuksissa joita meillä on ja meillä on kaikki haluamamme mukavuudet.
Lisäeristys on kuitenkin kertaluonteinen investointi ja meidän mielestä se kannatti tehdä meidän taloomme. Se, että sähköä kuluu kaikkineen meillä 12700kWh/vuosi, on ehkä eniten lisäeristyksen ansiota. Lisäeristeet ja hyvä lämmöntalteenotto ei tee asumisestamme vähemmännautittavaa, kuten sanoit.
Päiväsähkössä ei ole lämmitystä ja yösähköstäkin jonkinlainen osa on muuta kuin lämmitystä, kodinkoneita ajastetaan yöjalle yms.
Maalämmöllä säästäisin ehkä noin 12.000kWh ja sekin tuota halvempaa yösähköä, niin puhutaan siis vuositasolla noin 700€ säästöstä.
Maalämpölaitteiston tarjous oli n. 14.000€ -> kuoletus, lyhyellä matematiikalla, 20 vuotta.
kuluu teillä siitä onnittelut.
Mutta ei minulle vieläkään selvinnyt miksi sitä kuluu niin vähän. Ilmeisesti talo sijaitsee eteläsuomessa ? Onko paljon ikkunoita/ovia/ korkeaa kattoa ? Muita vinkkejä ?
On meilläkin villaa seinissä 225mm, lattiassa 200mm styroksia ja katolla 400mm villaa ja ikkunat tiukinta energialuokkaa eli ns. matalaenergiatalo. Vaikka tuo meidän kulutus (175m^2/22000 kwh) onkin linjassa noiden laskurien kanssa niin täytyy ruveta tarkkailemaan sähkön kulutusta...
Asuntomme on eteläsuomessa. Meillä on kaksi ulko-ovea, ei korkeaa tilaa. Olem hieman yllättynyt muitten suurehkoista lukemista. Siihen en osaa vastata miksi kulutuksemme on noin pieni. Se on varmaan monen asian summa.
Helpoin, fiksuin ja halvin tapa säästää lämmityskuluissa, on pistää paksummat eristeet rakennusvaiheessa.
Matalaenergiataossa kokonaiskustannuksiltaan halvin lämmitystapa on sähkölämmitys.
http://www.vantaanenergia.fi/default.cfm?cd=8&dept=2&subdept=8&navi=8&doc=185
Nibe maalämpö on edullisin.
Naama noessa polttaa klapia uunissa. 155m2 on laskettu kaikki mahdolliset neliöt, lämpimänä pidetään kuitenkin vain olohuonetta ja yhtä makuuhuonetta.
Eukkokin pesee huoransa vain kerran viikossa.Talvella palellaan 18 asteen lämpötilassa, mutta eipähän kulu sähköä.
Kaikki nuo voisi tehdä toisin maalämpötalossa, hehhehehhehe!
Olen huomannut pienen kulutuksemme olevan monelle kova paikka. Yleensä he ovat kateellisia koska oma kulutus on selvästi suurempi. Me olemme tyytyväisiä pieneen kulutukseemme, olkaa tekin!
Joten pieni kulutus.
Isossa talossa maalämpö on edullisin vaihtoehto kuitenkin.
Itsellä ok talo noin 500m2 ja lämmityskustannukset vuodessa maalämmöllä 1550€.
Paljonkohan suoralla sähköllä?
Käytän taloa niin kuin on oikein mukavaa elikkä ei säästellä mistään.
Huonelämpötilat noin 23 astetta ja pesutiloissa vähän korkeammat.
En voisi kuvitella että lämmittäisin suoralla sähköllä taloani.
"sähkölämmittäjiä vaan harmittaa minun pienet lämmityskulut"
Talo on vantaalla
On varmaan hienoa kun on iso talo. 500 neliöiseen taloon minäkin laittaisin jo maalämmön. Kuten varmaan olet huomannut, minä tein omat laskut 155 neliöiseen taloon. Ei niitä voi verrata.
myös nämä:
- jos MLP hyötysuhde on 3.5 ja lämpökate >95% (oikea mitoitus siis), ja miksei olisi, niin maalämmöllä tuotetun ottoenergian tarve onkin vain 1650kWh, säästöä siis 3850kWh/v eli 308e. 20% yksittäisellä hinnannousulla 339e.
- paljonko olet investoinut lisää euroja, jotta olet saanut talostasi matalaenergiatalon?
(MLP delta investointikulut vs. sähkölämmitys vähennettynä talosi matalaenergiaratkaisuihin käytetyillä euroilla) / vuosittainen säästö MLP:llä
.. ja pitänee huomioida sähkön hinnankorotuspaine, sanotaanko 5% vuosittain - miltäs nyt näyttää? MLP takaisinmaksuaika alle 10 vuotta, kun talosi elinkaari väh. 50 vuotta. Ja onhan mlp ekoteko ;)
btw: aion itse uudisrakentajana päätyä suoraan sähkölämmitykseen ja ILPiin
15000kwh/v 10v takaisinmaksuajalla voisi olla käytännön raja, ILP tai PILP sopii pienempiin taloihin niin pääsee ilman kallista porareikää, MLP:a pintamaaputkistolla voi käyttää pienemmissä kohteissa