Nykyään kaikki on tuskaista, harvoin löydän elämästä ilon aiheita. En halua katsoa edes uutisia koska sieltä tulevat surulliset asiat saavat minut entistä synkemmäksi. Mitä enemmän olen yksin, sitä enemmän ajattelen kuolemaa. Siksi olen ystävieni kanssa paljon tekemisissä jotta minusta tulisi edes vähän iloisempi. Mutta sitten ku he eivät välitä, tylsistyn kuoliaaksi ja lamaudun paikalleni.
Minusta tuntuu ettei ystävätkään enää auta. Minusta kaikki on tyhmää, kaikille yksinkertaisille asioille nauraminen ei ole minun juttuni. Kun en ole mikään tyhjännauraja. En ymmärrä miten voi olla onnellinen. Kun hymyilen, se ei ole koskaan aitoa hymyä.
Haluan kuolla...
Minusta tuntuu ettei ystävätkään enää auta. Minusta kaikki on tyhmää, kaikille yksinkertaisille asioille nauraminen ei ole minun juttuni. Kun en ole mikään tyhjännauraja. En ymmärrä miten voi olla onnellinen. Kun hymyilen, se ei ole koskaan aitoa hymyä.
Haluan kuolla...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla ihan sama tilanne, aika helvettiä elämä. Oikeestaan ite kai olen syyllinen, pelkästään vääriä valintoja tehnyt. Lamaantunut olen ja nauran enää harvoin. Ulkopuolisille osaan kyllä esittää että hyvin menee, mutta todellisuudessa oon yksin synkät ajatukset mielessäni:(
Minulla alko elämä taas vähäksi aikaa hymyileen kun lukkiin jonku uutisen että joku korkea massainen kaasu pilvi on tulossa maata päin ja törmäys olisi 2014, joten jos kattos vielä ton ilmiön.. kun edellinen oli vuoden 2000 maailman lopun odottelu.
minäkin olen masentunut,jumittunut ja ystäväni kadottanut........kaikki alkoi n.10vuotta sitten ja siitä eteenpäin olen pitänyt kulisseja pystyssä,mutta näen romahduksen merkkejä,en jaksa enään.
Masennukseen saa apua. Lääkityskin voi auttaa tosi paljon. Vertaisryhmistä tai harrastuksista voi saada uusia tuttavia. Masennuksesta voi nousta. Toimikaa!
Terv. Itsekin masentunut