Taannoin pari viikkoa sitten elämälläni tuntui jälleen olevan merkitystä.. Ne jotka silloisen kirjoitukseni ovat lukeneet tietävät mistä puhun.. Mutta menneet ovat menneitä.. Viikonloppuna selvisi että ihastukseni olikin örveltännyt kaukana minusta vaikka olin ehdottanut hänelle viikonlopuksi yhteistä aikaa.. sen hän vaan kuittasi että on perhe juttuja ja se oli mulle ihan ok.. mut olikin ihan muita juttuja.. juttelin hänen kanssaan vielä tämän jälkeen mutta mieltäni painoi vielä viikonloppuiset sekavat fiilikset... Juttu oli siis ohi ja yritin ajatella että en aio riutua sen enempää .. yksi ilta saa riittää... mutta tänään heräsin .. ei kiinnostanut lähteä töihin.. ei ole nälkä.. mikään ei oikein tunnu järkevältä.. elämä maistuu taas ihan samalta paskalta kuin se aina ennenkin maistui.. En ymmärrä .. olisin antanut tälle tytölle vaikka kuun taivaalta jos hän olisi sitä tajunnut pyytää.. ja ymmärrykseni puute kohdistuukin juuri itseeni.. mikä minua oikein vaivaa.. en saanut hirveästi edes tosta jutusta vastakaikua ja silti pyöriskelen täällä itse säälissä ties kuinka kaun.. vittu oon kipee tyyppi.. toivon vaan elämääni ihmistä jolle voisin antaa kaikkeni vilpittömästi ja ehdoitta.. ihmistä jota olisi helppo rakastaa ja joka rakastaisi myös minua.. mutta olen huomannut että on todella harvinaista että molempien tunteet olisivat täsmälleen samanlaiset.. Oikeastaan se onkin lähes mahdoton yhtälö.. ehkä rupeankin tästä erakko puliksi tai elämäntapa juopoksi.. eilen oli jo ihan hyvä alku ... enkä ole koskaan ottanut alkoholia sydän suruihin enkä muihinkaan.. mut ehkä se tästä pikku hiljaa kun oikein hakkaan päätäni seinään... hyvää syksyä vaan lukija kunnalleni.. lisää melodraamaa luvassa sitten kun olen saavuttanut jonkin noista kunniallisista alkoholisoitumisen asteista..
Se oli sitten siinä :(
Mr nice guy
71488
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
älä ota alkomahoolia missään vaiheessa. Aika on puolellasi
Tästä eteenpäin voit päivä päivältä paremmin. Se on sellaista aaltoliikettä, mutta seestyy lopulta laineiksi, kunnes koittaa peilityyni.
Malta antaa itsellesi vain aikaa.
Sä löydät vielä varmasti jokun PALJON PAREMMAN, joka arvostaa ja kunnioittaa sua juuri sellaisena kun olet.
Tsemppiä ja VOIMA HALIT täältä verkon takaa
Toi auttoi kummasti.. ja kyl mä sen itsekkin tiedän.. vaikka tällä hetkellä ei ihan siltä tunnukkaan.. Haleja sullekkin..
Joo..itellä kans ollu samoja fiiliksiä, kun esim muutama tytsy on antanu niin ihania sanoja, että olen sulonen ja ihana mies ja ollaan niin ihastuneita meitsin luonnolliseen, romanttiseen ja lämpöisen hellään asenteeseen ja kuvianikin on kovasti kehuttu..mutta sit kummiskin laitetaan paskaa niskaan ja homma tyssää kuin seinään..
että aika uniikki laji toi rehellinen ja luotettava nainen.. mutta elämä jatkuu, kyllä joku vielä ymmärtää.. tsemppiä myös sinulle :)
Sopii fiiliksiin... mut jätä ne kolmiolääkkeet ja käsiaseet kuiteskii.. :) tsemppiä vaan.. ei se elämä siihen lopu... ei todellakaan.. mene vaikka ulos kävelylle ja katsele syksyistä kaunista luontoa ja vähän tuulettelet ajatuksiasi..
Eipä paljoo sydänsurut paina. Ennen olin samanlainen ku sä, kun pakit sai niin tuntu että niistä ei oikein meinannu päästä yli. Mutta toista se on nykyään, lähes joka viikonloppu on jotain säätöä jonkun kaa ja jo maanantaina on ko. tapaus unohdettu.
Tulet vielä löytämään naisen joka sinua arvostaa.
Jos en olisi varattu ja lujaa vauhtia rakastumassa, niin kyselisin jo varmaan ikääsi ja yhteystietojasi ;) Vaikutat samanluontoiselta ihmiseltä kuin nykyinen kultani, jossa ihastuin juuri luonteeseen. Toivottavasti löydät naisen joka osaa myös arvostaa sinua ja olla yhtä hyvä sinua kohtaan, kuin sinä häntä. Tsemppiä!